Hallintoelin: Jumalan nimi on Jahve

[kirjallisuusveli]

Mielenkiintoisen näkökulman tähän aiheeseen toi joku kirja muutamia vuosia sitten - valitettavasti omat linkit aiheeseen menivät vanhan koneen hajotessa.

Jokatapuksessa se kiinnostava ajatus kyseisessä julkaisussa oli se, että mahdollisesti heprealainen konsonanttiyhdistelmä (jhwdh), joka suomen kielelle Raamattuun on käännetty nimeksi 'Juuda' mahdollisesti voisi pitää sisällään vihjeen tetragrammin oikeasta lausumistavasta, koska se konsonanteiltaan on lähes sama, kuin tetragrmmi (jhwh).


Haeskelin sen julkaisun nimen ja kirjoittajan:

"The Name of God Y.Eh.Ow.Ah Which is Pronounced as it is Written I_eh_ou_ah: Its Story"
-- Gerard Gertoux

[Tony]

Jokatapuksessa se kiinnostava ajatus kyseisessä julkaisussa oli se, että mahdollisesti heprealainen konsonanttiyhdistelmä (jhwdh), joka suomen kielelle Raamattuun on käännetty nimeksi 'Juuda' mahdollisesti voisi pitää sisällään vihjeen tetragrammin oikeasta lausumistavasta, koska se konsonanteiltaan on lähes sama, kuin tetragrmmi (jhwh).

Juva?

Ja ei kun siirtämään haaratoimistoa Tikkurilasta Juvan kuntaan.

[kirjallisuusveli]

Jokatapuksessa se kiinnostava ajatus kyseisessä julkaisussa oli se, että mahdollisesti heprealainen konsonanttiyhdistelmä (jhwdh), joka suomen kielelle Raamattuun on käännetty nimeksi 'Juuda' mahdollisesti voisi pitää sisällään vihjeen tetragrammin oikeasta lausumistavasta, koska se konsonanteiltaan on lähes sama, kuin tetragrmmi (jhwh).

Juva?

Ja ei kun siirtämään haaratoimistoa Tikkurilasta Juvan kuntaan.

Siitä vaan. En kuitenkaan millään muotoa ytittänyt väittää, että heperan kielellä tuo kerakejoukko lausuttaisiin nykyään tai olisi muinoin lausuttu siten kuin me täällä suomessa sen nykyään teemme.

[Jaakko Ahvenainen]

Jaahas. Lingvistiikot kehiin.

[Markku Meilo]

Eikös se kannattais se otsikko laittaa just silleen kun asia on,

Juu ei ongelmaa, olen itsekin kallistuvainen ajatukseen, semminkin kun pidän lopputulemana sitä, että hallintoelin (aka Governing cadaver) tietää sisimmässään, että Jahvea käyttäisivät jos voisivat olla rehellisiä sorvaamilleen, mutta teoreettisiksi jääneille kauniille periaatteille tässä(kin) asiassa.

Jos vaikka johonkin kohteeseen maanteitse pyrittäessä ei olisi ehdotonta varmuutta kumpi Y-risteyksen kahdesta reitistä on se oikea ja perille väitetään yritettävän, niin ainakaan minä en käsitä miksi kuljetaan vuosikymmeniä reittiä, jota vaihtoehtoreittiin verrattuna pidetään todennäköisemmin harhareittinä ja joka vielä tiedetään vaikeampikulkuiseksi. Todellisuudessa Vt-seura on yhtäjaksoisesti jo kuuden vuosikymmenen ajan pitänyt Jahvea todennäköisemmin oikeampana kuin Jehovaa. Jehova-version myöhäissyntyinen historiakin on myönnetty. Olisikohan niin raadollisesti, että firman 'toiminimen' vaihtaminen katsotaan liian kalliiksi toimenpiteeksi ja mieluumin kävellään vuosikymmeniä niiden kauniiden periaatteiden yli, joita esitellään silloin kun perustellaan omaa totuutta ja mollataan muiden totuuksia.

Jos yleinen tunnettuus ja käyttöperinne olisivat kaikissa vähänkin epävarmoissa oppikysymyksissä ratkaisevia, niin kovin erilainen olisi jehovantodistajuuden sisältö.

[Jaakko Ahvenainen]

Juu, ja nimikin saattaisi olla lähempänä apostolista alkuseurakuntien perinnettä:
Ap. t. 1:8
vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka". - Jeesus (KR 33/38)

[kirjallisuusveli]

Juu, ja nimikin saattaisi olla lähempänä apostolista alkuseurakuntien perinnettä:
Ap. t. 1:8
vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka". - Jeesus (KR 33/38)

Muistanet varmaan keitä noiden sanojen kuulijat olivat jo ennen niiden lausumista ja myös sen jälkeenkin.

[RaM]

Tästä todistaja-asiasta voisimme katsoa pari Ilmestyskirjan kohtaa ja miettiä, kenen todistajia kristittyjen tulisi olla.

2:12 Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka:
2:13 Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, jolloin Antipas, minun (JEESUKSEN) todistajani, minun uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä, missä saatana asuu.

17:6 Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja JEESUKSEN todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.

Jeesus itse:

15:26 Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta.
15:27 Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani."

1:6 Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: "Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?"
1:7 Hän sanoi heille: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut,
1:8 vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun (JEESUKSEN) todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka."

Merkillistä miten tuo viimeinenkin lause törkeästi tulkittiin takoittamaan Jehovaa.

Entä Paavali - todistiko hän saarnaamistyössään Jehovasta vai Jeesuksesta?

23:11 Mutta seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin tykönä ja sanoi: "Ole turvallisella mielellä, sillä niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaman minusta (JEESUKSESTA) myös Roomassa."

Stefanuskin oli Jeesuksen todistaja:

22:17 Kun olin palannut Jerusalemiin, tapahtui minun rukoillessani pyhäkössä, että minä jouduin hurmoksiin
22:18 ja näin hänet. Ja hän sanoi minulle: 'Riennä ja lähde pian pois Jerusalemista, sillä he eivät ota vastaan sinun todistustasi minusta.'
22:19 Ja minä sanoin: 'Herra, he tietävät itse, että minä panin vankeuteen ja ruoskitin jokaisessa synagoogassa niitä, jotka uskoivat sinuun.
22:20 Ja kun Stefanuksen, sinun (JEESUKSEN) todistajasi, veri vuodatettiin, olin minäkin läsnä, hyväksyin sen ja vartioin hänen surmaajainsa vaatteita.'

Jumalankin suhtautuminen tähän todistus-asiaan poikkeaa kovin paljon Jehovan todistajien omapäisestä raamatun tulkinasta:

5:9 Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa.
5:10 Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa.

[Voimantorni]

Arvon herrat Ahvenainen ja Kirjallisuusveli, mistä tässä oikein mahtaa kiikastaa? Myönnän kyllä, että alkuperäinen otsikko olisi voinut olla paremmin muotoiltu. Nyt kuitenkin alkaa tuntumaan vähän siltä, että mikään ei kelpaa. Ensinnäkin tämä Ahvenaisen kommentti:

Asia ei ole mitenkään uusi, ei etenkään julkisuuteen jaettavissa JT-materiaaleissa. Hallintoelin on jo iät ja ajat esittänyt tämän näkemyksen.

Miksi jo aiemmin käsiteltyä asiaa ei saisi mielestäsi nostaa uudelleen keskusteluun? Kyse oli pelkästään tästä uudesta Vartiotornin artikkelista, jonka pohjalta tätä asiaa käsittelin. En kuitenkaan esittänyt tämän olevan järjestön uusi näkemys.

Henkilökohtaisesti minua huvitti tässä artikkelissa erityisesti se, missä määrin järjestö tällä kertaa yltyi perustelemaan "Jahve"-muodon oikeellisuutta artikkelin alkupuolella, mutta kuinka jo saman artikkelin loppupuolella nuo perustelut tuon lausumistavan käytölle kuitenkin vedetään kiivaasti takaisin (nimittäen "Jahve"-muotoa mm. "korvikemuodoksi"). Ja kaikki tämä vain siksi, että järjestö ei voi kieltää muodon "Jahve" yleisiä perusteita, mutta ei kuitenkaan ole itse valmis vaihtamaan liikeyrityksensä nimeä "Jahven todistajiksi", vaikka se kuinka kehuu perustehtävänsä olevan Jumalan erisnimen kirkastaminen.

Itse näen yleensäkin tämäntyyppisissä artikkeleissa sen surullisenkuuluisan kaksoisajattelun levittämistä jäsenistöön. Järjestön tarkoitus on kertoa jäsenilleen, että vaikka jonkin asian tiedetäänkin yleisesti olevan jollakin tavalla, ei se kuitenkaan tarkoita, että tuohon asiaan pitäisi suhtautua sen edellyttämällä tavalla. Näillä keinoin järjestö tietenkin pyrkii peittelemään ristiriitoja oppinsa ja todellisuuksien välillä. Myönnetään pakolliset asiat, mutta kielletään niiden merkitys.

Ei tuo oikeastaan ole merkittävä parannus aloituksen kovin virheelliseen otsikkoon.

Paranneltu otsikkoehdotukseni: "Hallintoelin: Jumalan nimen todennäköisin lausumistapa on Jahve"

No eikö hallintoelin sitten myöntänyt, että "Jahve" olisi todennäköisin lausumismuoto? Minun mielestäni tämä selvästi myönnettiin:

"Heprean kielen oppineet pitävät yleensä muotoa "Jahve" todennäköisimpänä lausumistapana." (Vartiotorni 1. maaliskuuta 2010, s. 31)

Juuri tähän perustuen nimesin otsikkoni. Tarkoitukseni oli yksinkertaisesti se, että joka lukee aloituksen läpi, huomaa järjestön kahdet punnukset tässäkin asiassa.

Eikös se kannattais se otsikko laittaa just silleen kun asia on, eikä heittäytyä roskalehtien linjalle, jolloin aineisto ei tue lööppiä mitenkään.

Tuo "just silleen kun asia on" ei aina ole kovin helppoa. Toinen katsoo viestin sisältöä toisesta näkökulmasta ja toinen toisesta. Itse nimesin otsikon hätäisesti, mutta en kyllä arvannut, miten tiukan siivilän läpi sitä tällä keskustelupalstalla tullaan arvioimaan.

Kiitokset kuitenkin palautteesta teille molemmille.

[Massetar]

Miksi jo aiemmin käsiteltyä asiaa ei saisi mielestäsi nostaa uudelleen keskusteluun?

Minun mielestäni on erittäin toivottavaa, että keskustelunaiheet nostetaan aika-ajoin uudelleen esille. Tälle palstalle tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, eivätkä kaikki jaksa penkoa keskusteluja kovin kauaksi taaksepäin.

[Ariadna]

"Heprean kielen oppineet pitävät yleensä muotoa "Jahve" todennäköisimpänä lausumistapana." (Vartiotorni 1. maaliskuuta 2010, s. 31)

Kirjoitat aina asiaa Voimantorni, kiitos sinulle siitä.
Ihmettelen tuollaista Herrojen turhaa nipotusta, joka ei ainakaan kannusta uusia palstalaisia avamaan omia ketjujaan.

[RaM]

Asia on juuri kuten Voimantorni tuossa toteaa. Oma vaatimaton tukeni hänelle.

1) Itse katson erittäin tärkeäksi että samoista asioista kirjoitetaan uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja...
Jos pienisieluinen omaan napaansa tuijottava lukija närkästyy siksi, kun muistaa lukeneensa jo aikaisemmin itse ko. aiheesta, kannattaa ottaa närästyslääkettä ja siirtyä turpa ummessa seuraaviin teksteihin. Kaikkea täällä kirjoitettavaa Ei ole tarkoitettu juuri Sinulle.
(Tämä ei kohdistunut kehenkään tiettyyn henkilöön vaan oli yleisluontoinen kommentti.)

2) Itse otsikko ja teksti ovat erinomaisia. Tätä aihetta mietiskelin usein itsekin jopa tenava-asteella, koska Jehovan todistajien selitykset asiassa ovat järjen vastaisia.
"Jahvehan se todennäköisesti on koska sanassa halleluJAH niin osoitetaan ja maailman kielentuntijatkin kannattavat sitä muotoa. KOSKA kuitenkin Niskavuori elokuvassa mainitaan Jehova ja parissa muussakin leffassa, niin siksi sekin on erinomainen vaihtoehto. Eikä oikeaa lausumistapaa tiedä vamasti kukaan.
Niinpä me ollaan nyt Jehovan todistajia - eikä sitä nimeä voi muuksi muuttaa KOSKA meidät nimettiin 30-luvulla sen mukaan. HalleluJEH."

Hallintoelin on siis tunnustanut viimeisten vuosikymmenten aikana selkeästi sen, että jumalan nimi oikeasti on Jahve tai oikeammin Yahweh, mutta tuosta 30-luvulla tehdystä pikkuruisesta nimeämishaaverista johtuen sitä ei voida tunnustamisesta huolimatta kelpuuttaa. Olisi kovin vaikeaa totuttaa ihmisiä uuteen Jahven todistajat nimeen... puhumattakaan siitä että kristittyjen tulisikin oikeasti olla Jeesuksen todistajia, kuten ylempänä jo osoitin.

Jumalan nimi on Jahve ja siksi me olemme Jehovan todistajia. Eläköön älyvammaisuus.

Mutta miten tämä tetragrammaton lausutaan? Sen täsmällistä hepreankielistä ääntämystä ei enää tunneta, koska muinaisessa hepreassa vokaaleita ei kirjoitettu näkyviin, vaan ääntämys siirtyi sukupolvelta toiselle suusanallisesti. Yleensä käytetään kahta lausumismuotoa: ”Jahve” ja ”Jehova”. Muodosta ”Jehova” eräs jesuiitta kirjoittaa: ”On hämmentävää nähdä Jumalan nimi kirjoitettuna Jehovaksi, joka on Jahven virheellinen muoto . . . 1500-luvulta.” – America, 27.11.1971, s. 460.

Uusi katolinen tietosanakirja (New Catholic Encyclopedia) sanoo samansuuntaisesti: ”JEHOVA, virheellinen muoto Jumalan nimestä Jahve. Nimi Jehova esiintyi ensimmäisen kerran käsikirjoituksissa 1200-luvulla, mutta se oli luultavasti ollut käytössä jo jonkin aikaa.” (7. osa, s. 863) Raamatun englanninkielisen Tarkistetun standardikäännöksen kääntäjät vastustivat samaten muodon ”Jehova” käyttöä ja sanoivat, että ”sana ’Jehova’ ei esitä täsmällisesti mitään hepreankielessä koskaan käytettyä Nimen muotoa” ja että ”on melkein, ellei aivan varmaa, että Nimi äännettiin alkujaan ’Jahve’”. (S. vi) Myös nykyaikainen roomalaiskatolinen Jerusalemin raamatunkäännös (The Jerusalem Bible) samoin kuin Rotherhamin käännös (Emphasised Bible) käyttävät muotoa ”Jahve”.
- - -
”Jehova”-muodon käytölle on pätevät syyt, mikä voidaan nähdä siitä, että vaikka nimeä ”Jehova” ei esiinny protestanttisessa Tarkistetussa standardikäännöksessä eikä roomalaiskatolisessa Uudessa amerikkalaisessa Raamatussa (New American Bible), niin Uuden englantilaisen Raamatun (New English Bible) kääntäjät eivät ole täysin karttaneet sen käyttöä

Vielä merkittävämpää on se, mitä huomattavalla englantilaisella Raamatun oppineella J. B. Rotherhamilla on sanottavaa tästä asiasta.
”Jehova – Muistonimen [2. Moos. 3:18] tämän englantilaisen muodon käyttäminen nykyisessä psalttarin käännöksessä ei johdu mistään epäilyksestä oikeamman ääntämyksen, joka on Jahve, suhteen, vaan yksinomaan henkilökohtaisesti kootuista käytännön todisteista, joiden mukaan on toivottavaa ottaa huomioon lukija- ja kuulijakunta tällaisessa asiassa, jossa tärkeintä on, että Jumalan nimeksi tarkoitettu sana on helposti tunnistettavissa. . . . Koska tärkeimpänä merkkinä nimen merkityksestä ei ole niinkään sen lausumistapa kuin se, miten täydellisesti se täyttää kaikki vaatimukset – erityisesti selittämällä, miten Muistonimi soveltui tulemaan sellaiseksi ja olemaan ylin liittonimi, joka se tunnustetusti on, niin on pidetty toivottavana palata Raamattua lukeville tavallisille ihmisille tutumpaan (ja täysin hyväksyttävään) nimen muotoon.”

- Herätkää 73

[Jaakko Ahvenainen]

Ensinnäkin tämä Ahvenaisen kommentti:
"Asia ei ole mitenkään uusi, ei etenkään julkisuuteen jaettavissa JT-materiaaleissa. Hallintoelin on jo iät ja ajat esittänyt tämän näkemyksen."
Miksi jo aiemmin käsiteltyä asiaa ei saisi mielestäsi nostaa uudelleen keskusteluun? Kyse oli pelkästään tästä uudesta Vartiotornin artikkelista, jonka pohjalta tätä asiaa käsittelin. En kuitenkaan esittänyt tämän olevan järjestön uusi näkemys.

Toki saa ja onkin hyvä nostaa aika ajoin esiin myös tämä asia. Totesin ainoastaan saman, minkä Sinäkin hieman toisin sanoin. Ei seura ole oppiaan miksikään muuttanut tässä suhteessa ja tuskin muuttaakaan. Seura on aivan oikeassa siinä, ettei Jumalan persoonanimi ole ihmisille yleensä tunnettu.

Syy, miksi Seura alati ja toistuvasti palaa tähän kysymykseen, on käsittääkeni Seuran oman auktoriteetin pönkittäminen tällaisen "mukamas"-tietämyksen avulla. Agricola jo ennen Jehovan todistajia totesi Raamattua latinasta ja osin saksastakin suomeksi kääntäessään: "Joka ymmärtää kaikkein mielen, käsittää myös kaikkein kielen" -tai jotain tähän suuntaan. Tämä toiminee myös toisin päin. Se kuitenkin on varmaa, ettei Jumalan nimi ole Hallintoelin eikä myöskään Seura.

En ole sen arvoinen ihminen, että sanomisistani tai kirjoittamisistani sinunlaisesi ihmisen kannattaa hernettä nenuunsa vetää, eikö niin.

[Jaakko Ahvenainen]

Nyt, kun olen päässyt rauhaan ovikelloni pimputtajista, lienee syytä palata Agricola-sitaattiini. Tarkoitan tätä: Tetragrammi JHWH tai JHVH on säilynyt, sen lausumistapa ei. Otaksun, että hän, joka Moosekselle nimensä ilmaisi, tuntee nimensä lausuttiinpa se miten tahansa. Tässä merkityksessä ei syntyne epäselvyyttä Jumalan taholta, kutsuttiinpa häntä nimellä El, Aldonai, Allah, Kyrios, Herra, Isämme, Jehova, Jahve tai mitä muuta tahansa. Se, joka tuntee ajatukset tunnistanee myös itsensä.

Jehovantodistajuudessa on kuitenkin kysymys aivan muusta. "Raamatuntutkijat" on nykykielellä mitään sanomaton "brändi" ja se voitiin Suomessa muuttaa vaikka Hartevalaisuudeksi, kuten tehtiinkin. Rutherfordin lanseeraama nimi "Jehovan todistajat" on verrattomasti parempi. Toiseksi: Russellin oppilaat eivät Rutherfordille kelvanneet, ei liioin opetus. Tämän hengellisen diktaattorin piti saada ehdottomasti itse lyödä laumaansa puumerkkinsä ja tulos on tänään se, mikä on.

Edit: Olkoonkin Jumalan nimi Jahve se kuitenkin lausutaan Jehova - tämä lienee lopputulema tästä.

[kirjallisuusveli]

Tästä todistaja-asiasta voisimme katsoa pari Ilmestyskirjan kohtaa ja miettiä, kenen todistajia kristittyjen tulisi olla.

Ihan kivoja Raamatunkohtia RaM, mutta tosiasiaa ne eivät miksikään kuitenkaan muuta: Kristittyjen tuli todistaa sekä Jumalasta, että Jeesuksesta pyhän hengen vuodattamisen jälkeen.

Tunnettuahan on, että kun Pyhä henki vuodatettiin helluntaina, niin Pietari sitten piti tapahtumaa ihmettelemään tulleille Juutalaisille tunnetun puheensa. Ja toden totta hän todisti heille Jeesuksesta niin kuin pitikin, muttei hän kuitenkaan Jumalaa siinä sivuun jättänyt. Esim. Apt. 2:36:sta kukin voi niin halutessaan lukea mitä Pietari läsnäolijoille sanoi: "Tästä siis saa koko Israelin kansa olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi* -- tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."

Aina voi tietysti muuta väittää ja saada väitteelleen vieläpä tueksi yleisen mielipiteen, muttei se tarkoita, että tuo väite pitäisi paikkansa.