Veljesseura.org

Sky kirjoitti:Kuinka voin tukea pientä tyttöäni hänen kasvaessaan, jottei hän joutuisi mukaan liikkeeseen, jota itse pidän suorastaan vahingollisena?

Ratkaisevassa asemassa et ole sinä, vaan teini-ikäisen tyttösi ystävät. Tämä on mielestäni ratkaisevin asia!

Sinun pitää siis yrittää huolehtia siitä että hänen parhaat, mieluiten ainoat, ikäisensä ystävät ovat seurakunnan ulkopuolella sitten kun se ratkaiseva valinta-aika koittaa. Valitettavasti JT:t ymmärtävät myös tämän, ja entinen puolisosi ja vanhimmat yrittävät parhaansa mukaan järjestää hänelle "hyvää seuraa" seurakunnan sisäpuolella, ainakin mikäli ovat tehtäviensä tasalla.

Heti voi aloittaa, mutta teini-iässä suunta kääntyy helposti moneen kertaan puolelta toiseen, joten silloin pitää olla tarkkana ja keskittyä tukemiseen koko sielustaan ja mielestään ja voimastaan, vai miten se litania meni.

Nuorin kirjoitti: Ratkaisevassa asemassa et ole sinä, vaan teini-ikäisen tyttösi ystävät. Tämä on mielestäni ratkaisevin asia!

Sinun pitää siis yrittää huolehtia siitä että hänen parhaat, mieluiten ainoat, ikäisensä ystävät ovat seurakunnan ulkopuolella sitten kun se ratkaiseva valinta-aika koittaa. Valitettavasti JT:t ymmärtävät myös tämän, ja entinen puolisosi ja vanhimmat yrittävät parhaansa mukaan järjestää hänelle "hyvää seuraa" seurakunnan sisäpuolella, ainakin mikäli ovat tehtäviensä tasalla.

Heti voi aloittaa, mutta teini-iässä suunta kääntyy helposti moneen kertaan puolelta toiseen, joten silloin pitää olla tarkkana ja keskittyä tukemiseen koko sielustaan ja mielestään ja voimastaan, vai miten se litania meni.

Tässä suhteessa minulla on "ässä hihassa", vanhempia lapsia eri isästä.

Tänään soitin varmuuden vuoksi lastensuojeluun ja kysyin kuinka toimia, mikäli lapsi jossain vaiheessa alkaa oireilla uskonnon tuputtamisen tai sen luoman ristipaineen takia. Ilmoitusta kannustivat herkästi tekemään, huoli lapsen kehityksestä riittää perusteeksi. Tokikin se synnyttäisi aikamoisen sotatilan, mutta saattaisi vähän hillitä aivopesun räikeimpiä ilmenemismuotoja..? Minulla on se käsitys, että nämä ihmiset välttävät viranomaisten kanssa asiointia, korjatkaa jos olen väärässä.

Käsittääkseni JT:t ainakin seurakunnan sisällä eivät ainakaan kannusta ottamaan yhteyttä viranomaisiin vaan vanhimpiin järjestön "maineen" takia. Yritetään pitää ulkokultaista mainetta yllä. En osaa sanoa, miten järjestö reagoisi sen ulkopuolelta tuleviin "uhkauksiin".
Esim. kahnauksissa kahden vilpittömän JT:n välillä EI saa sotkea mm. poliisia asioihin. Ja onhan pedofilia tapauksissakin koitettu asianomaisia maksaa hiljaiseksi.

Meillä meni ero lahkosta ja sen myötä avioerossa tilanne siihen, että lasta uhkasi huostaanotto. Tilanteeseen vaikutti juuri tämä JT-kuvio. Pystyimme toimen jollakin lailla ehkäisemään. Asiaan sekaantui erään helsinkiläisen srk:n beteliläinen esivalvoja.

Joskus mietin, olisiko minun sittenkin ollut paras antaa huostaanoton tapahtua. Lapsi kastettiin minun, toisen holhoojan tietämättä myöhemmin. JT:t pelastivat lapsen maailmalliselta isältään (omasta mielestään). Ropponen kirjoitti myöhemmin tietosuojavaltuutetulle, että on "lapsen etu", kun minulle ei meinattu antaa lapseni kenttätietoja (jotka TSV sitten määräsi antamaan). Yritti käyttää Suomen lain termistöä.

Ne on vieraita, manipuloituja ihmisä, jotka luvatta sekaantuvat toisten perhesuhteisiin. Luulevat tekevänsä muka jotain hyvää. Konventeissa korostavat, että ei sitten yhteyksiä karkottuneisiin perheenjäseniin. - Ja jotkut uskoo!

JT:t muutenkin luulevat, että kaikki tanssivat vain heidän pillinsä mukaan. Ihmisillä on muitekin arvoja ja elämäntapoja ja sosiaalisia suhteita kuin lauma samalla tavalla ajattelevia. Mielenhallinnassa luulevat ajattelevansa ainoalla oikealla tavalla ja saavat sulkeutuneista piireistään ja uskonnollisesta propagandakirjallisuudesta vahvistusta harhaluuloilleen.

Avioliiton alkaessa kariutua, kaksi vanhinta kävivät olohuoneessamme istumassa. Ei heillä ole ratkaisuja edes itseaiheuttamiinsa ongelmiin - saati sitten koko maailman ongelmiin, jotka he omasta mielestään ratkaisevat. Palvelusvalvoja lähinnä istui suu auki ja kuunteli ihmeissään.

Vieras kirjoitti:Meillä meni ero lahkosta ja sen myötä avioerossa tilanne siihen, että lasta uhkasi huostaanotto. Tilanteeseen vaikutti juuri tämä JT-kuvio. Pystyimme toimen jollakin lailla ehkäisemään. Asiaan sekaantui erään helsinkiläisen srk:n beteliläinen esivalvoja.

Joskus mietin, olisiko minun sittenkin ollut paras antaa huostaanoton tapahtua. Lapsi kastettiin minun, toisen holhoojan tietämättä myöhemmin. JT:t pelastivat lapsen maailmalliselta isältään (omasta mielestään). Ropponen kirjoitti myöhemmin tietosuojavaltuutetulle, että on "lapsen etu", kun minulle ei meinattu antaa lapseni kenttätietoja (jotka TSV sitten määräsi antamaan). Yritti käyttää Suomen lain termistöä.

Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää, kuinka JT-kuvio vaikutti huostaanottouhkaan? Entä kuinka tämä esivalvoja päätyi sekaantumaan tilanteeseen, kuka häneltä "kysyi" niin sanotusti?

Kiinnostaisi myös tietää, kuinka lapsi saatettiin kastaa ilman toisen huoltajansa lupaa? Minun käsitykseni on, että alle 18-vuotiasta ei voida liittää uskontokuntaan ilman molempien huoltajien allekirjoitusta?

Uskonnonvapauslaki:
Jos vanhemmat eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan, olkoon samoin lapsenkin laita.
Jos vanhemmat kuuluvat eri uskontokuntiin tai jompikumpi heistä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, seuraa lapsi siinä kohden äitiä, elleivät vanhemmat ennen avioliittoon menemistään tai sen jälkeen ole kirjallisesti sopineet, että lapsen on seuraa isänsä uskontoa.
( 6 §)

Kun vanhemmat tai holhooja vaihtaa uskontokuntaa, 15 vuotta täyttänyt seuraa häntä uuteen uskontoon vain, mikäli nuori itse haluaa. ( 7 §)

15 vuotta täyttänyt on oikeutettu yksin eroamaan uskontokunnasta tai siihen liittymään, jos vanhemmat tai holhooja siihen suostuu. ( 7 §)

Leviathan kirjoitti:Käsittääkseni JT:t ainakin seurakunnan sisällä eivät ainakaan kannusta ottamaan yhteyttä viranomaisiin vaan vanhimpiin järjestön "maineen" takia. Yritetään pitää ulkokultaista mainetta yllä.

Olet mielestäni jälleen enemmän kuin oikeassa. Ja itse asiassa Seuran kirjallisuus tukee tätä asiaa joten vilpittömät Jehovan Todistajat tietysti seuraavat Seuran suositteluja , tulevathan nämä suosittelut itse tm Jehovalta U&YO:n kautta. Ja toki vilpittömien vanhimpien suosittelut painavat kassassa.

Sen mitä itse tiedän vilpittömien Jehovan Todistajien väkivalta-tapauksista (esim. avioparit) niin poliisille ilmoittaminen on suuri kynnys. Käsittääkseni juuri Seuran asentama kuvainnollinen aivopultti (sisältäen sanktio-pelotteet, suositukset, seurakunnan etu jne) saattaa sanella vilpittömälle Jehovan Todistajlle mitä tehdä.

Ja pahin vaihtoehto vilpittömien vanhimpien osalta on sanoa väkivallan uhrille: " Jätä se Jehovalle". Ei helvetti sanon minä taas kerran.

Pahinta asiassa on se, että tämä vain on totta Seurassa ja vilpittömien Jehovan Todistajien parissa. (en nyt yleistä, kerron vain kokemuksistani ja havainnoistani).