Veljesseura.org

Positivismi (luonnontiede), historiallisuus, hermeneutiikka, estetiikka... Jotkut tieteenalat ovat substanssinsa puolesta sellaisia, ettei niitä luonnontieteellisen positivismin puitteissa ole mahdolista lähestyä. Filosofia on tuottanut välineitä tarkastelujen avuksi.

RaM kirjoitti:Matti ja Teppo laulaa, että 'kaiken takana on nainen'. Kristityt voivat laulaa, että 'kaiken takana on Platon'.

Tai sittemmin Aristoteles. Platon rakensi maailmankuvaansa omista lähtökohdistaan omana aikanaan. Kuten tavallista on, renessanssi iski hänenkin näkemyksiinsä uusplatonismin nimellä, mistä kieltämättä kristinusko on imenyt monet käsitteensä. Tätä tuskin voidaan pitää Platonin syynä.

Valistuksen ajalla myös aristotelisyys sai sijansa uskonnollisten käsitysten muokkaajana. Aristoteles sinäsnsä oli tähän tuskin syypää, pikemmin tuon ajan filosofit. Toisekseen: ilman antiikin filosofiaa ja sen tapaa hahmottaa nykyisiä tieteitä filosofiastaan käsin, meillä tuskin olisi länsimaiseksi sivistykseksi kutsuttua ajatelutapaa.

Ei jehovantodistajuudessakaan ole oleellinen pointti se, mitä Conley, Russell, Rutherford, Knorr, ja muut presidentit ajattelivat, vaan se, miksi heitä ilmeisistä puutteistaan huolimatta seurattiin ja asetettiin Rutherfordista lukien jumalalliseen asemaa, kuten sittemmin kollektiivinen hallintoelin.

Keskiajallakin pohdittiin kyllä filosofian kysymyksiä, vaikka kausi olikin vahvasti kirkon sääntöjen leimaamaa. Esimerkiksi kirkkoisät pohtivat ja nämä pohdinnat ovat osa filosofian historiaa aina antiikin ajoista nykypäivään.

Platonilta olen lukenut Kratylosta ja Aristoteleeltä Runousoppia, joka on edelleen länsimaisen kirjallisuustieteen perusajatus. On totta, että Euroopan ajattelumallien kehto ja sivistysmuoto perustuu antiikin aikaan. Kirkko on kyllä vaikuttanut siinä rinnalla ja luonnontieteiden kehitys on mahdollistanut teknisen kehityksen. Joka tapauksessa kaikki ajattelu on limittynyt ja lomittunut yhteen.

En ole "kaikkkien alojen asiantuntija" kuitenkaan, kuten monet JT-vanhimmat, mutta heille suosittelisin filosofiaankin tutustumista ennen sen tuomitsemista.

Vieras kirjoitti:En ole "kaikkkien alojen asiantuntija" kuitenkaan, kuten monet JT-vanhimmat, mutta heille suosittelisin filosofiaankin tutustumista ennen sen tuomitsemista.

Joka edes koettaa väittää kaiken tietävänsä, valehtelee jo yrityksellään. Olen kanssasi samaa mieltä, mitä filosofiaan tutustumiseen tulee. Kenties tulisi paneutua hieman myös islamin kulttuuriin. Keskiajalla, jolloin läsimaista tiedettä kahlitsi katolinen kirkko, tieteet ja filosofia kukoistivat hyvin suvaitsevassa islamilais-arabialaisessa kulttuurissa. Algebraa ja geometriaa kehitettiin varsin radikaalisti ja monia muita tieteitä. Oikeastaan saamme olla kiitolliset tästä sen sijaan, että soimaamme islaminuskoisia.

Eikös nää numerosuhteet olleet alun perin jotenkin filosofian piirissä? Niistä ajateltiin löytyvän jotain univeraaleja lakeja, kai?

Numerologia on myös JT-opissa, vaikka astrologia on suljettu opetuksen ulkopuolelle. Missä on astrologian juuret? Taitaa olla niissä muinaisissa kulttuureissa. Muuntuneet meillä horoskooppi-hölynpölyksi.

Vieras kirjoitti:Eikös nää numerosuhteet olleet alun perin jotenkin filosofian piirissä? Niistä ajateltiin löytyvän jotain univeraaleja lakeja, kai?

Numerologia on myös JT-opissa, vaikka astrologia on suljettu opetuksen ulkopuolelle. Missä on astrologian juuret? Taitaa olla niissä muinaisissa kulttuureissa. Muuntuneet meillä horoskooppi-hölynpölyksi.

Astrologia ja numerologia ovat syvästi naimisissa keskenään. Tämä panee miettimään myös Russellin tarkoitusperiä...

Vieras kirjoitti:On totta, että Euroopan ajattelumallien kehto ja sivistysmuoto perustuu antiikin aikaan. Kirkko on kyllä vaikuttanut siinä rinnalla ja luonnontieteiden kehitys on mahdollistanut teknisen kehityksen. Joka tapauksessa kaikki ajattelu on limittynyt ja lomittunut yhteen.

Näin on ja jo sataluvulla eläneille filosofia taustaisille kirkon perustajille filosofia oli aputiede Septuagintan eli VT ymmärtämiselle.
Mm. 100-165 elänytJustinios Marttyyri uskoi Platonin käyttäneen Moosesta lähteenään ja seuraavalla vuosisadalla eläneet kirkonisät "tiesivät" miten Aaraham oli opettanut tähtitiedettä.

Ei tule unohtaa myöskään stoalaisuuden vaikutusta kristinuskoon, joka ajanlaskun vaihteessa oli pohdinnoissaan lähinnä kristiuskoa ja oli lähes monoteistinen sekä moraaliopiltaan lähinnä uutta uskontoa niin paljon, että esimerkiksi stoalaista Senecaa pidettiin kirkon taholta peräti kristittynä ja että hänen nimissään kyhäiltiin väärennettyjä kirjeitä hänen ja apostoli Paavalin välille.