Veljesseura.org

Markku Meilo kirjoitti:

rippeli kirjoitti:Miulla lipsahti sooloseksin puolelle ja sen jälkeen vannoin Jehovalle oman sieluni kautta, etten koskaan enää sorru moiseen.

Mun tapa lähestyä asiaa oli käytännönläheisempi. Kun konventtipuheessa lainattiin jotain ikivanhaa tietolähdettä ja selitettiin vakavalla naamalla, että itsesaastutus johtaa sokeuteen ja selkärangan mätänemiseen, niin kotiin kävellessä koitin zoomailla ja tarkkailla onko näkö entisensä.

Tämä asia selittää paremminkin sen miksi joillekin tulee rillien tarve mutta jotkut harvat ne vaan porskuttaa rilleittä.

" sammuttaako Jehova miesten halut " -Miehet saattavat nähdä kosteita unia, onko vartiotorniseura laiminlyönyt antaa asiasta lausuntonsa ? Entä sitten kun myös tiedetään että miehet saattavat toisaalta kokea ns puutteen suoranaisena särkynä, liekö tästä vartiotorniseuran teologista arviota ?

Toki miehen seksuaalinen tarve voi olla pieni, niin että puoliso on avioeroon kääntynyt. Uskottavaahan nämä monenlaiset tapaukset myös muistaen että muuan juoksijatar herätti epäilyksiä että oliko hän sittenkin juoksija, osoittautui että hänessä oli jonkin verran kumpaakin. Onko tuo sitten tarkoitettu vartiotorniseuran kynäniekoille puuhasteltavaksi vaiko vain jehovan ilkikurisuutta osoittamaan ?

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Onko tosi että suurin osa jt-miehistä ei ole runkannut koskaan?

Ainoastaan jos heiltä kysytään, arvaan mä.

RaM kirjoitti:Tämä asia selittää paremminkin sen miksi joillekin tulee rillien tarve mutta jotkut harvat ne vaan porskuttaa rilleittä.

Asian vahvistaa jokainen silmälääkäri, optikoista puhumattakaan.

Markku Meilo kirjoitti:

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Onko tosi että suurin osa jt-miehistä ei ole runkannut koskaan?

Ainoastaan jos heiltä kysytään, arvaan mä.

Muistan teininä kovasti ihailleeni vanhimpia, jotka eivät koskaan olleet moista epäpuhdasta tapaa harjoittaneet, eikä se ollut heillä edes käynyt mielessä! Mielikuvani heistä olisi saattanut vähän himmetä, jos olisi käynyt ilmi, että heiltäkin on aina välillä lipsahtanut. (Ja sen jälkeen ovat rukouksessa ilmoittaneet yläkertaan, että nyt oli kyllä viimeinen kerta. Ennen seuraavaa jne.)

En toki väitä, että nämä kirkasotsaiset valonkantajat olisivat runkkareita, mutta ainut läheisesti tuntemani Betel-veli, joka ahkerasti kiertää maatamme puhumassa (onpa konventtilavallakin nähty), oli kyllä nuorena melko aktiivinen aikuisviihdettä kuluttava käsityöläinen. Antoi jopa itselleni vinkkejä tässä maanläheisessä harrastuksessa.

Onko JT:llä jatkuva masturbointi- ja anteeksipyyntörukouskierre? Vaikuttaa aivan seksuaalisuuden synnillistämiseltä. Eikös se sana "onanoida" tule Raamatusta, kun Onan päästi siemenensä maahan? Miten tämä raamatunkohta on opissa selitetty?

Onko ollut joitakin vanhimipa, joita toisten masturbointi on erityisesti kiinnostanut? Sen olen kuullut, että oikeuskomitealaisella on silminnähden seisonut. Mitähän komitean jälkeen tapahtui? En tiedä, oliko kyseessä rillipää.

Vieras kirjoitti:Onko JT:llä jatkuva masturbointi- ja anteeksipyyntörukouskierre? Vaikuttaa aivan seksuaalisuuden synnillistämiseltä.

No, mulla oli tällainen kierre ja se oli kauheaa ja aiheutti jatkuvan itsemurha-ajatus masennuksen, ja onanointi jatkui , vaikka menin naimisiin erään sisaren kanssa.

Enkä pystynyt antamaan vaimolleni rakkautta, koska seksi tuntui syntiseltä, vaikka siitä sanottiinkin että se oli täysin sopivaa aviopuolisoiden välillä. Mutta minä olin kieroon kasvanut pahasti enkä tiennyt mitä rakkaus ja hellyys oli.(lapsuuteni oli: alkoholistivanhemmat+ympärilläni uskonnollisesti häiriintyneitä JT ihmisiä)

Lopulta vaimoni kyllästyi 6:n avioliitto vuoden jälkeen, pakkas matkalaukun minulle ja ajoi pois minut ja lukitsi oven takalukkoon, se oli oikein minulle.

Kyllä varmasti masturbaatiosta oli haittaa, koska se vei halut, enkä pystynyt antamaan vaimolleni tarpeeksi seksiä, hän oli näet erittäin kiihkeä, annoin minkä pystyin, mutta uskonnollinen tekopyhyys esti minua kuitenkin, koska seksi tuntui syntiseltä.

Nyt vanhempana kadun mitä nuorempana menetin uskonnollisen tekopyhyyteni takia.

rippeli kirjoitti:Silloin kun aikoinaan jätin lahkon, niin minulla oli opeteltu tapa ja tottumus pitää iltarukous. Vaikka siis en halunnut olla enää Jt, niin silti pidin iltarukouksen jonkin aikaa. Ihmettelin asiaa silloin, mutta nyt ajattelen sen olleen tapani järjestellä menneen päivän asioita. Vähän niin kuin päiväkirjan kirjoittaminen.
Mitenkäs te muut pois potkitut taikka eronneet olette asiaa käsitelleet? Tuntui aikoinaan hassulta rukoilla jumalaa johon en toisaalta uskonut. Toisaalta jos olisin uskonut, hän olisi ollut se jumala joka tuomitsi minut kadotukseen. On tuo rukoilu hassu juttu.

Ei ole pitkäkään aika, kun joitain satunnaisia kertoja esittänyt rukouksia absoluutille kaiken liikkeen panevalle voimalle ja elämän energialle, jota jotkut jumalaksikin kutsuvat. Lopetin kuitenkin nuo rukouskokeilut, kun huomasin näkeväni painajaisia samoina öinä, kun olin rukoillut ennen nukkumaanmenoa.

Olen tullut siihen tulokseen, että on parempi toimia kuin ulkoistaa rukouksen muodossa herkin tunne-elämänsä keskus jollekin, jonka olemassaolosta ja muodosta ei voi olla koskaan varma. Voimaa ja jaksamista saa, kun syö vähemmän ja liikkuu enemmän. Elämän kolhuja kestää tietyissä määrin jokainen, laupeuden tekoja voi toteuttaa lahjoittamalla kaksieuroisen sellaiselle, jolle se on oikeastikin iso raha. Jos tuntee käyttävänsä liikaa alkoholia, niin aina voi juoda kuukaudessa viisi tai kymmenen olutta vähemmän. Toimii kyllä varmemmin kuin lievässä transsissa esitetty kiitosanteeksi vuodatus jollekin absoluutille.

Vielä tosin haukottelen seurakunnassa mukana, mutta tuntuu että nyt (kun omat epäilyt
heräsivät ja rupesi tutkimaan asioita ilman touhottavaa salimeininkiä) niitä rukouksia on vasta
alkanut tulemaan ihan spontaanisti ja vilpittömästi. Sellaista ei tapahtunut juuri ollenkaan sitä
ennen. Tai voisi sanoa, etteivät ne rukoukset olleet "todellisia".

Ketä sie rukoilet?

Siinäpä kysymys
Osoitan ne ainakin hänelle, jonka olen tuntenut auttavan... jaksamaan, etsimään hengellisyyttä...
ja hänelle, joka todella on sanojensa mukaisesti armollinen Jumala, eikä teurasta suurinta osaa
maapallon ihmisväestöstä, ja joka ei väkipakolla kahlitse etsijoitään/palvojiaan mihinkään
epämiellyttävään yhteisöön. Ja vielä se, ettei hän tuomitse rakasta harrastustani siihen käytetyn
ajan tai minkään muunkaan perusteella.

Ehkä sellaista...

Itse kun jätin tuon todistajuuden niin useasti nukkumaan mennessä tuntu oudolta kun ei ollutkaan pakko kiittää kaikesta ja toisaalta pyytää anteeksi ainakin puolesta siitä kaikesta mistä oli juuri kiittänyt!

Jossain kohtaa aina nukkumaan mennessä sanoin Pelle Miljoonan laulun sanoin: "hyvää yötä maailma."

Ehkä mut oli luovutettu maailmalle jossei sille vihtahousulle!

"Itse kun jätin tuon todistajuuden niin useasti nukkumaan mennessä tuntu oudolta kun ei ollutkaan pakko kiittää kaikesta ja toisaalta pyytää anteeksi ainakin puolesta siitä kaikesta mistä oli juuri kiittänyt!"

Niinpä juuri! Tuntuu, että pitäisi pyydelläkkin anteeksi sitä että onkin kiittänyt esim. juuri tämän sivuston tuomaa helpotusta ja rohkaisevia sanoja, joita täältä on lukenut. Hieman ristiriitainen olo todellakin.