Veljesseura.org

Olin avustava palvelija useiden vuosien ajan. Kiersin lähiseurakunnissakin pitämässä esitelmiä.

Pahimman kolauksen "uskolleni" sain vanhimmiston kokouksessa, johon avustavatkin oli kutsuttu. Sellaista riitelyä ja kotiinpäin vetämistä en edes kuvitellut tapahtuvan "Jumalan seurakunnassa".

Aaac kirjoitti:Sellaista riitelyä ja kotiinpäin vetämistä en edes kuvitellut tapahtuvan "Jumalan seurakunnassa".

Itse olin vain julistaja. Voitko Aaac kertoa jotain anekdoottia siitä minkälaisista asioista riideltiin?

Jaakob kirjoitti:

Tertsa kirjoitti:

Jaakob kirjoitti:Avustavan "natsoja" ehdoteltiin yhdessä vaiheessa mutta kieltäydyin kunniasta ja vaihdoin seurakuntaa.

Miten tuohon passaukseen reagoitiin?

Tuosta sai hieman väärän käsityksen, minulta ei suoraan kysytty että haluanko avustavaksi vaan kerrottiin vihjaillen että "petraa hieman kentällä käymistä" niin sitten tehdään avustava.

Täsmälleen sama kokemus. Tämä tapahtui kenttäreissulla vanhimman kanssa joka aikaisemmin ei ollut osannut vastata hankalaan kysymykseeni. Outo reaktio Betel-vanhimmalta, vähän kuin sanoisi että "älä mieti turhia vaan pidä natsat mielessä".

Tämä vahvisti kokemustani, jonka mukaan kovasti ylöspäin JT-organisaatiossa pyrkivillä on muutenkin enemmän vääpeliainesta kuin pyrkimystä ajatteluun. Ajattelun puolestasi hoitaa pykälää ylempi taso, ihan kuin armeijassa. Ja jos pykälää ylempi taso ei tiedä, se kysyy kierrosvalvojalta (joka puolestaan kysyy haaratoimistosta, jne. jne.)

Itse roikun edelleen tuossa julistaja-pykälällä..ja 'sukupuolipoliittisista' syistä johtuen olisi kai korkein 'saavutettavissa' oleva pykälä jäänyt ravariin..mutta enpä sinnekään asti koskaan ehtinyt.. Tietysti sitten olisi kai ollut muutama ns. sivupolku millä olisi vähän voinut keräillä vielä lisäpisteitä, mutta eipä nekään koskaan kauheasti napanneet eli yrittää Beteliläiseksi (naiset harvemmin pääsee yksin) tai sitten ulkomaille minne muistaakseni ei kuitenkaan myöskään laskettu kuin parillisia, mutta joo...

Olen julistaja. Kun ei oikein käy kentällä ja kokouksissa säännöllisesti (aika vähän nyt..) niin silloin ei välttämättä (riippuu seurakunnan tarpeista) ole pelkoa edes pieniin vastuisiin nimittämisestä.. Minua on huhujen mukaan (ns. kannustushuhuja) haluttu avustavaksi jos petraisin kenttätunteja hieman ja vastaisin kokouksissa, mutta koska olen jättänyt aktiivisuutta, ei ole enää moista pelottavaa juttua itsestä kuullut.. Minustako avustava!? Vastaamaan ja raivaukseen on kehotettu jotta en olisi tällainen huonomaineinen, mutta ei minuun nyt oikein sellainen osoittelu tehoa.. Julistajaksi tulin pienenä kun isä halusi ja kasteelle menin kun isä halusi, armeijaan joutumisen paineen alla.. Ikävää on se. Olisi niin paljon helpompaa jos en olisi suostunut meneen kasteelle ja olisin joutunut armeijaan, silloin olisi kätevästi poistunut järjestön yhteydestä mutta nyt kaikki on vaikeampaa...kun odotetaan että pitäisi kehittyä ja hankkia sisar puolisoksi.. Ei tätä oikein kestä.. Mutta lopulta kun jättäytyy vähemmän aktiiviseksi, on helpompaa olla se huonomainen ja syrjässä oleva jota ei turhaan sitten painosteta.. Ainakaan vielä.

Minä olin aikoinani tienraivaaja. Ensin osa-aikainen ja sitten vakituinen. Heh. Kaikkeen sitä onkin ryhtynyt aikoinaan.

Avustavaksi aina välillä oltiin varovaisesti kannustamassa, mutta törttöilin sellaista tahtia että puheet lopulta vaikenivat.

Normaalit äänipöytä, kirjallisuuspöytä. yleisönpalvelu, lavanpalvelu jne on käyty läpi. Joskus olen johtanut kirjantutkistelua ja palveluskokouksessa pitänyt ohjelmia. Alku- ja loppurukouksia jne. Eli ilmeisesti olin aika normaali nuori julistaja seurakunnissa, joissa oli pulaa nuorista veljistä.

JohnTheRevelator kirjoitti:Ennen nimityksen lukemista kaksi veljeä vielä varmistaa, että nimitettävällä ei ole esteitä astua tehtävään, eli tunnustamattomia syntejä. Pyhä henki???

Miten voidaan varmistaa, että henkilöllä x ei ole tunnustamattomia syntejä, jos hän ei kerro synneistään?

Minä olin lähinnä julistaja, muutaman hullun kuukauden osa-aikainen tienraivaaja. Osa-aikaisuudesta on kokemusta vähintään 10 vuoden takaa.

Tienraivaaja, vakituinen osa-aikainen, epäsäännöllinen, toimeton, eronnut ja lopulta sitten luopio.

nina2011 kirjoitti:Tienraivaaja, vakituinen osa-aikainen, epäsäännöllinen, toimeton, eronnut ja lopulta sitten luopio.

Sulla kehityskulku on ainakin ollut oikeansuuntaista.

Kastettu julistaja - siinäkin oli kaksi titteliä liikaa.

Ennen kastettu, nykyään kartettu, taidan julistaa edelleenkin mutta päinvastaisia opetuksia.

Kastettu julistaja, sekö oli virallinen titteli? Ei muista enää...

Loppujen lopuksi, aika hassu sana tuo Julistaja

Mä peittoan teidät kaikki: Olin vanhimman vaimo :)

Vilkaan aseteltu sananpalvoja... eiku.. häh? Virkaan asetettu sananpalvelija. Tulihan se sieltä. (eng. ordained minister)

Kastamaton julistaja. Sen ylemmäksi en "kohonnut".