Vieras kirjoitti:Minunkin mielestäni todistajat on mukavempaa seuraa.
Eivät kiroile ja dokaa yhtä intensiivisesti kuin sekulaarit.
viihdyn hyvin jt-porukassa
Katos perhanaa. Kuulossani ja näössäni on varmaan vikaa, mutta viihdy pois. Mitä minulla on viihtymiseesi sanottavaa.
Vertailisin lahkolaisuutta yllättäen rikollisuuteen. Ei sikäli että rikoshan se on, petos koko juttu, vaikka värvärikaksikoilla teetetään likaista työtä heidän sitä tietämättään.
Nimittäin rikollisuushan on monenlaista ja monin tavoin langettavaa, henkirikos tehdään vihasta, mustasukkaisuudesta, ahneudesta...(itse asiassa siinäkin tunnetaan sukurasitus, väkivaltarikossukuja, se on kuitenkin kulttuuriperimää, lapsi kuulee perheen isoilta pojilta ihailevan äänen, kuinka se ja se pamautti luuvitosella itseään sitä ja sitä
Lahkoon, palataan taas vanhaan tietoon, lankeaa helpoimmiten yksinäinen, henkilökohtaisen menetyksen / katastrofin kokenut. Vastaavasti hyvä sosiaalinen verkosto, myönteinen, runsas, tietoa tarjoava, antaa täydellisen suojan niitä paaluun myönteisesti suhtautuvia uskontogeenejä kohtaan.
Toisaalta lahkossa on montaa roolia, kuka pyrkii pomoksi, kuka uhkailee myötäänsä harmalla, kuka hiljaisesti ja ystävällisesti hakee vuorovaikutusta, ystävyyttä....hakee turvallisuudentunteita / pätemistä.
Ne endorfiinikokemukset olisivat ehkä niitä tunteiden jatkuvaan kohoamiseen suunniteltuja pippaloita, joissa lopuksi ruvetaan vaikka puhumaan tuntemattomia kieliä, purskahdetaan itkuun taikka jotakin muuta voimakkaan poikkeavaa.
Uskonto on kaikissa yhteisöissä aina. Uskomisfraasien toistoon voidaan kasvattaa / voidaan valita suhtautumistapa niin että jotain kokee saavansa.
Muutenhan sitä voisi käydä lääkäriltä kysymässä, että kannattaako meikäläisen keeneillä kirkon jäsenyttä haaveillakaan, vai mieluumminko kirjoitat paperit pyssyostoksille.
