am-ha·’a’rets kirjoitti:Kuulostaa siltä kuin jokainen Jehovan todistaja olisi valinnut uskovansa valheeseen... niellyt myrkkyä tiedostaen seuraukset.
Itse en ainakaan tietoisesti valinnut "valhetta" liittyessäni Jehovan todistajiin vähän yli parikymppisenä. Asia on vain niin, että liittymisvaiheessa minulle ei kerrottu mitään negatiivisia puolia Vartiotorniseurasta. Kaikki oli esitetty kauniina ja virheettömänä. Ja jos pikku "virheitä" olisikin, ne eivät merkitsisi mitään käytännössä.
Kun noin 10 vuotta sitten aloin vanhinten suosiollisella avustuksella nähdä myös Vartiotorniseuran pimeät puolet, tietoisuuteni lisääntyi. Siinä vaiheessa oli pakko kyseenalaista monta asiaa, joista ei ollut hiiskuttukaan mitään tällaiselle rivitodistajalle, jota pidettiin seurakunnassa täytenä nollana.
Nyt olen käynyt omat henkilökohtaiset kriisini pohjamutia myöten läpi. Väittäisin, että tunnen aika hyvin myös ainakin Suomen Jehovan todistajien pimeät puolet. Ja olen oppinut kantapään kautta mm. seuraavat asiat:
1) Betelin ylin johto Suomessa on täysin mätä
2) Suurimmalle osalle vanhimmista on tehty selkärangan poistoleikkaus, tilalle on asennettu kuminen huojuva keppi, joka taipuu aina siihen suuntaan, mikä on Seuralle hyödyllistä, riippumatta siitä, mitä Raamattu sanoo
3) Oppikysymyksistä ei saa keskustella ilman sanktiota
4) Rakkaus on täysin ehdollista
5) Seurakunnassa esiintyy kammottavaa henkistä julmuutta
6) Kysymyksiin ei saa vastausta, mikäli ne ovat riittävän perusteellisia
7) Onneksi on muutamia todellisia ystäviä myös seurakunnan sisäpuolella, vaikka olen erotettu. Jotkut uskaltavat asettaa omantuntonsa oikealle taajuudelle, vaikka Vartiotorniseuran FM painostaa katkaisemaan yhteydet