Veljesseura.org

Kivikko kirjoitti:Tottakai aiemminkin voi asioita oppia, mutta tosiasia vaan on, että täysi-ikäisyys on määritelty juuri sen mukaan, miten ihminen oikeasti on kykenevä tekemään itsenäisiä päätöksiä; alkoholi, ajokortti, armeija, avioliitto jne...

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa jyrkästi rangaistavaa, lasten hengellinen hyväksikäyttö ei millään tavalla. Olisikohan aika tehdä asialle jotain?

Vieraas kirjoitti: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomessa jyrkästi rangaistavaa, lasten hengellinen hyväksikäyttö ei millään tavalla. Olisikohan aika tehdä asialle jotain?

Kyllä olisi, asian merkitystä ei vaan ymmärretä. Tuo on poliittisestikin arka aihe, johon ei haluta puuttua pitkällä tikullakaan.

Uskonnonvapauteen vedotaan, mutta jos tarkkaan mietitään, sehän ei ole lapsen, vaan VANHEMMAN oikeus syöttää omat liskonsa jälkeläiselleen. Lapsen etujen mukaista olisi, että hän saa ymmärryksensä edellyttämässä vaiheessa monipuolisen tietopaketin eri uskonnoista ja uskomuksista, niiden velvollisuuksista, ja eduista. Rehellinen uskonnonopetus pakolliseksi, ja tunnustuksellinen uskonnonopetus kielletyksi. Simppeliä.

sinner74 kirjoitti:Lapsen etujen mukaista olisi, että hän saa ymmärryksensä edellyttämässä vaiheessa monipuolisen tietopaketin eri uskonnoista ja uskomuksista, niiden velvollisuuksista, ja eduista.

Jaa'a, henk. koht. olisin kyllä taipuvainen ajattelemaan, että lapselle löytyy kyllä tähdellisempääkin opetettavaa, kuin esitellä seikkaperäisesti edes maailman valtauskonnot, niiden uskomuksista, velvollisuuksista ja "eduista" puhumattakaan. Penskoilla luetetaan jo nyt jos jonkinlaista asiaa, joilla ei sittarin kassalla tee yhtään mitään ja tämä on tässä yhteydessä yksi turhimmista.

Riittää kun ylimalkaan kerrottaan, että osa ihmisestä uskoo yliluonnollisiin asioihin, ja sen lisäksi luetaan sen verran historaa siinä valossa, että opitaan ymmärtämään mihin niitä, uskontoja siis, on maailman historiassa hyvin pitkälti käytetty (niin yksilö- kuin laajemmassakin yhteydessä).

Hyviä mielipiteitä
Ihmiskunnan yhteinen perintö on nuo uskontosedät, jolupukkisetä on paikallisempi. Siten tavallaan kuuluu tietää ne. Mutta kuten ihminen osaa olla niin monella tavalla ikävä niin uskonnoistakin tulisi opettaa myös se aspekti että niitä, oikeastaan niiden levittäjiä on myös syytä varoa.

Sukututkija kirjoitti: Jaa'a, henk. koht. olisin kyllä taipuvainen ajattelemaan, että lapselle löytyy kyllä tähdellisempääkin opetettavaa, kuin esitellä seikkaperäisesti edes maailman valtauskonnot, niiden uskomuksista, velvollisuuksista ja "eduista" puhumattakaan. Penskoilla luetetaan jo nyt jos jonkinlaista asiaa, joilla ei sittarin kassalla tee yhtään mitään ja tämä on tässä yhteydessä yksi turhimmista.

Riippuu tietysti siitä, kuinka laadukkaasti opetus toteutetaan. Minusta tuntuu, että globalisoituvassa maailmassa ei ole lainkaan haitaksi, jos sattuu tuntemaan muiden kulttuurien historiaa, tapoja ja uskomuksia. Vähemmän ennakkoluuloja, vähemmän väärinkäsityksiä, ymmärrys siitä että jumalan- ja tarkoituksenkaipuu yhdistää kaikkia kulttuureja.

Se antaisi myös pääomaa oman uskonnollisen viitekehyksen valintaan, jos lapsi sattuu olemaan jumalaan päin kallellaan. Ei tuputettuna, vaan itse valittuna. Kansanperinteen traditiot voidaan tietysti hoitaa kuin ennenkin, kasteet, vihkimiset, hautajaiset ja juhlat. Luterilaiselta kirkolta tämä malli vaatisi "pientä" muuntautumiskykyä, mutta kai sielläkin halutaan edistää vilpittömästi lasten etua?

Sukulais -jt-teini ainakin on hyvin perillä maailman eri uskonnoista.
Lahjoitti minulle kirjan
"Ihmiskunta etsii Jumalaa", (Vartiotorniseuran julkaisuja :D)

"... Mikä saa ihmiset reagoimaan niin kiihkeästi uskonnollisissa asioissa?
 Voidaksemme vastata siihen meidän on tiedettävä jotakin maailman uskontojen taustasta.
On niin kuin Geoffrey Parrinder sanoo maailman uskontoja ja niiden historiaa käsittelevässä kirjassaan (World Religions – From Ancient History to the Present):
”Eri uskontojen tutkiminen ei välttämättä merkitse uskottomuutta omalle uskolleen;
se voi pikemminkin avartua, kun ihminen näkee, miten muut ovat etsineet todellisuutta ja miten heidän etsintänsä on rikastuttanut heitä.”
Tieto saa aikaan ymmärtämystä ja ymmärtämys suvaitsevaisuutta sellaisia ihmisiä kohtaan,
joilla on erilainen näkemys" luku 1 s. 8.
Julkaisun perusteella oletan että ainakin nykyisin jt-nuoret saavat kotona/srk:ssa valistusta muistakin uskonnoista,
ja ovat niitten sisällöstä tietoisempia kuin valtaväestö suomessa.

Sittarin lihatiskillä/kassana on hyvä tietää eri uskonnoista.
Nykyään on niin monenlaista asiakasta ja heidän uskontoonsa voi hyvinkin kuulua erilaisia ruokajuttuja,
joista ammattitaitoinen myyjä on tietoinen.

Jotkut ei syö sianlihaa, missä sitä onkaan,
jotkut ei hyväksy mtn eläinkunnan tuotetta ravintoonsa,
onko sitä tässä elintarvikkeessa, myyjän on tiedettävä...

Ikävä että luullaan että sittarin kassa/myyjä on joku ihan oppimaton henkilö....

Aika ylimielistä kirjoittelua täällä....

Vieras kirjoitti:Sukulais -jt-teini ainakin on hyvin perillä maailman eri uskonnoista.
Lahjoitti minulle kirjan
"Ihmiskunta etsii Jumalaa", (Vartiotorniseuran julkaisuja )

Siis mikä tuo on? Jos julkaisu on yhtä vilpitön kuin otsikkonsa, sävellaji on ihan eri kuin nuoruudessani.

Vieras kirjoitti: Julkaisun perusteella oletan että ainakin nykyisin jt-nuoret saavat kotona/srk:ssa valistusta muistakin uskonnoista, ja ovat niitten sisällöstä tietoisempia kuin valtaväestö suomessa.

Ans kattoo. Minun kokemukseni mukaan jt-valistus muista uskonnoista koskee lähinnä niiden heikkoja kohtia, jotta tietää mihin kohti vyön alla iskeä. Tuohon nähden olisi peräti erikoista, jos nuorista nykyään pyritään kasvattamaan kosmopoliitteja. Joku nykymenoa paremmin tunteva voinee tarkentaa, mistä on kyse.

sinner74 kirjoitti:Riippuu tietysti siitä, kuinka laadukkaasti opetus toteutetaan. Minusta tuntuu, että globalisoituvassa maailmassa ei ole lainkaan haitaksi, jos sattuu tuntemaan muiden kulttuurien historiaa, tapoja ja uskomuksia. Vähemmän ennakkoluuloja, vähemmän väärinkäsityksiä, ymmärrys siitä että jumalan- ja tarkoituksenkaipuu yhdistää kaikkia kulttuureja.

Tietysti. Vastasin vain siihen, kun sanoit, että olisi hyvä saada "monipuolisen tietopaketin eri uskonnoista ja uskomuksista, niiden velvollisuuksista, ja eduista" ja tein sen vain siitä näkökulmasta, että jo nyt mukulat saavat käydä erilaisia kouluja toistakymmentä vuotta ja päätyvät lopunkaiken tavaraton kassalle siirtelemään asiakkaiden paketteja hihnalta toiselle. Siihen ei todellakaan tarvita vuosikymmenen koulutusta ja tämä on fakta eikä sisällä minkäänlaista arviota tai arvostelua työn arvosta sinällään.

Samaan aikaan uran toisessa päässä olevat ihmiset joutuisivat raahautumaan töihin niin kauan rollaattorillaan pystyy lattioitta luuttuamaan.

Hölmöläisten hommaa, vaikka periaatteessa oletkin aivan oikeassa.

Uskonnon opetuksen voisi helposti ja hyödyllisesti sisällyttää vaikkapa historiaan kulttuurihistorian osa-alueena.

Olen samaa mieltä. Tunnustuksellinen uskononopetus tulisi sisällyttää asianomaisten uskontokuntien ja vanhempien vastuulle ja sanokaamme esim. 15-vuotta täyttäneiden osalta heidän omaan valintaansa perustuen. Ei liioin olisi mahdotonta asettaa tämä nuoren oma valinnanvapaus ala- ja yläasteen väliin.

Nykyistä indoktrinointia en pidä hyvänä. Tunnustuksellinen opetus sinänsä voisi tapahtua koululaitoksen puitteissa tai tiloissa tai asianomaisen uskonnollisen kirkko- tai yhdyskunnan tiloissa. Perus- ja lukiotasoisen koulutuksen tulisi olla kaikin puolin neutraalia myös uskonnonopetuksen kannalta.

Lisäys: Koska uskonnonvapauslaki on säädetty ja uskonnonvapaus sisältyy myös perustuslakiin, tulisi yhteiskunnan antaman perusopetuksen olla oltava tässä suhteessa neutraalia.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti: Lisäys: Koska uskonnonvapauslaki on säädetty ja uskonnonvapaus sisältyy myös perustuslakiin, tulisi yhteiskunnan antaman perusopetuksen olla oltava tässä suhteessa neutraalia.

Aivan oikein. Minä tosin menisin vielä pidemmälle, ja kieltäisin rippikoulut, ynnä mormonien tai jehovantodistajien kokoukset, joihin osallistuu alle 18-vuotiaita, ja joille ei voida osoittaa yleissivistävää tarkoitusta. Lasten kusetuksen täytyy loppua. Sen sijaan lapsia tarvitsee sivistää, mahdollisimman monipuolisesti.

Oikeastaan rippikoulu on varsin pöhkö nimitys siinä, missä tuomiokapitulikin. Rippikoulussa on kyse ruotsalaisesta lainasta sanasta "skriftskolan", mitä erinomaisesti Aleksis Kivi kuvaa Seitsemässä veljeksessään.

Mielestäni rippikoulua ei sinänsä tarvitse kieltää, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen, ei pakkoon, joskin nuorten oma sosiaalinen paine sen käymiseen käytännössä johtaakin. Rippikoulu yhdessä tästä sinänsä erillisen konfirmaation kanssa suo tiettyjä luterilaiskirkollisia etuisuuksia, ortodokseista tai katolisista en tiedä. Lähemmin asiaa luterilaisuuden kannalta voi halutessaan tarkastella oheisesta linkistä.

Haluan kuitenkin erityisesti huomauttaa allaolevan linkin nimenomaisesta informatiivisesta käytöstä, ottamatta kantaa mihinkään muuhun linkin mahdollisesti sisältävään aineistoon.

http://evl.fi/

Konfirmaatio on rippikoulun päätösjuhla. Konfirmaatiossa tunnustat itse kristillisen uskon, johon sinut on kastettu.

(Lainaus sivulta http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/0564A ... nt&lang=FI)

Rippikoulu on hieman samansuuntainen, kuin jehovan todistajien kastekysymysten tutkiskelu, joka huipentuu konfirmaatioon (vrt. kaste). Noiden nettisivujen mukaan konfirmaation tarkoitus on antaa lapselle itselleen mahdollisuus tunnustaa usko, jonka jälkeen on hieman virallisemmin kirkon jäsen.

Kokemus, minkä olen saanut jutellessa riparilla käyneitä, on osoittanut minulle, ettei rippikoulussa opeteta juuri lainkaan sitä, mihin kyseinenkin uskonto perustuu. Nuorilla, jotka käyvät rippikoulun ei ole todellisuudessa tiedossaan yhtään sen enempää uskonnostaa, kuin jehovan todistajien kasteella kävijöillä - jopa vähemmän. Konfirmaatio toki kuuluu osalla vain perinteeseen, jona sitä noillakin sivuilla markkinoidaan nuorille, ryhmäpaineen lisäksi - mitä eroa Jehovan todistajien kasteeseen?

Minun silmissäni tuo ripari ja konfirmaatio on ihan yhtä paha kuin Jehovan todistajien tutkistelu ja kaste (erityisesti, koska uskonnon opetusta indoktrinoidaan jo ala-asteella), vaikka eroaminen ei välttämättä olekaan yhtä iso juttu - olen tosin nähnyt pahoja kirkosta eroamisiakin, missä eroaja on leimattu syntiseksi ja varsinkin isovanhemmat eivät enää arvosta kyseistä henkilöä. Tällainen toiminta on suhteellisesti harvinaisempaa, mutta en usko, että se olisi absoluuttisesti harvinaisempaa, kuin Jehovan todistajilla.

Ko rippiskoulu otettu puhheeksi, ni taustaksi että se ol enne naimakortti, ei vihille ilman. Niin muuttuu maailma, silloin lakikin tähtäsi pysyvään liittoon, erolla oli vaikeat edellytykset, rippiskoulun ajatusmaailman oli kai samaan yhteenpunottu.
Jos juttu maallistetaan, niin tulisi selvittää onnellisen yhteiselämän edellytyksiä, ja sekö kuuluisi sitten psykologian oppituolin haltijalle ?

Ruåttalaiset näkyvät eroasioissa leikillisesti puhuvat uusperheiden yhteydessä lapsen saavan "boonusmamman" toki vastuuntuntoisina yleensä tuovat osaltaan jotain uutta hyvää lapselle.

Lahkossa taas on lapsen lahkossa säilyttäminen kaikki, muu ei ole mitään paitsi lahkon ulkokuvan kiilloitus