Veljesseura.org

Tony kirjoitti:Sen mitä tässä on tullut vuosia seurattua keskustelua aiheesta, niin näppituntumalla heittäisin että korkeintaan yksi neljästä entisestä (uskovasta) jt:sta hakeutuu - jt-yhteisöstä lähtemisen jälkeen - johonkin uuteen uskonnolliseen yhteisöön.

Suurin ongelma näissä meidän näppituntumien muotoutumisissa on se, että me muodostamme sen voittopuolisesti sen joukon perusteella, joka on tekemisissä muiden entisten jehovantodistajien kanssa. Ne, jotka täysin vaikenevat menneisyydestään ja pysyvät erossa entisistä jt-tutuista, ovat lukuisia ja suuri kysymysmerkki.

Kun Suomen ilmoitetut kastemäärät ja vuotuinen luonnollinen poistuma (1 %) otetaan huomioon, niin viimeisen noin 15 vuoden kaikonneita on noin 200 per vuosi. Ilmoitettu jäsenmäärähän on meillä polkenut paikallaan jo vuodesta 1995.

Markku Meilo kirjoitti:

Tony kirjoitti:Sen mitä tässä on tullut vuosia seurattua keskustelua aiheesta, niin näppituntumalla heittäisin että korkeintaan yksi neljästä entisestä (uskovasta) jt:sta hakeutuu - jt-yhteisöstä lähtemisen jälkeen - johonkin uuteen uskonnolliseen yhteisöön.

Suurin ongelma näissä meidän näppituntumien muotoutumisissa on se, että me muodostamme sen voittopuolisesti sen joukon perusteella, joka on tekemisissä muiden entisten jehovantodistajien kanssa. Ne, jotka täysin vaikenevat menneisyydestään ja pysyvät erossa entisistä jt-tutuista, ovat lukuisia ja suuri kysymysmerkki.

Niin, siinä puhutaan tosiaan tuhansista, kun keskustelupalstojen ja muiden ryhmien kautta päästään käsittelemään parhaimmillaan nippa nappa kolminumeroista otantaa.

Jos nyt kuitenkin spekuloi aiheesta, niin arvelisin että siitä joukosta joka ei ole tekemisissä muiden entisten jehovantodistajien kanssa, ison siivun kattavat ne jotka eivät ole päässeet vt-seuran mielenhallinnasta eroon, ja niistä taas hyvin harva edes ajattelee hakeutuvansa uuden uskonnollisen yhteisön piiriin. Tämä nyt tällaista pähkäilyä. Voi sisältää suuren arviointivirheen.

Ja jotta pienistä otannoista päästäisiin vielä pienempiin otantoihin, laitetaan tätä aihetta käsittelevästä tuoreesta kyselystä väliaikatieto esille. Gallup esitetty uskoville entisille jehovantodistajille.

Kaipaatko uskonnollista yhteisöä?

Kaipaan 1
En kaipaa 11
Minulla on (uusi) uskonnollinen yhteisö 1

Tony kirjoitti:...ison siivun kattavat ne jotka eivät ole päässeet vt-seuran mielenhallinnasta eroon, ja niistä taas hyvin harva edes ajattelee hakeutuvansa uuden uskonnollisen yhteisön piiriin.

Juuri näin päättelen oman 25-vuotisen "mitäs jos sittenkin" -välitilakokemuksen pohjalta.

Markku Meilo kirjoitti:

mikkuitti kirjoitti:Mielenkiinnosta kyselen, mihin uskontoon tai elämänkatsomukseen enemmistö jehovantodistajista menee eronsa jälkeen?

Käsitykseni on, että valtaosa pohjoismaisista saa lopullisesti tarpeekseen uskonnoista ja päätyvät uskonnottomiksi, tunteeseen perustuva helluntailaisuus on väärään tietoon pohjaavan jehovantodistajuuden kannalta se kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto. Luterilainen kirkko on ehkä se, joka järjestäytyneistä liikkeistä useimmin valitaan, osa on liikkeisiin sitoutumattomiakin.

Kun on kokeillut (väärään) tietoon perustuvaa uskontoa, eikö ole loogista kokeilla (väärään) tunteeseen perustuvaa uskontoa? Helluntaalaiset eivät edes yritä olla loogisia; tunne on heille tärkein.

Itse olen kuitenkin siinä käsityksessä että useimmat JT:t päätyvät Vartiotorni-seurasta eroon päästyään uskonnottomiksi, tai jopa "tunnustuksellisiksi" ateisteiksi (Richard Dawkins -tyyliin). Itsehän en usko mihinkään järjestelmällisen uskonnon jumaluuksiin, enkä muuhunkaan yliluonnolliseen. Voin näin melko huolettomasti luokitella itseni ateistiksi.

SuurinBabylon kirjoitti:Kun on kokeillut (väärään) tietoon perustuvaa uskontoa, eikö ole loogista kokeilla (väärään) tunteeseen perustuvaa uskontoa?

Siinä on vaan se ongelma, että uskontomarkkinoilla ei logiikka juhli. Toki todistajuus mielletään jäsenistön keskuudessa järkiuskonnoksi, vaikka esimerkiksi hellauntailaisuuteen verrattuna, mutta logiikka on oppivalikoimasta kaukana. Opetuksen teoria ja käytäntö ovat sangen usein kovin kaukana toisistaan. Esimerkiksi julkaisuissa kehotetaan olemaan kriittinen ja varmistumaan asioista, ja kuitenkin kriikki on käytännössä tukahdutettu.

Helluntaalaiset eivät edes yritä olla loogisia; tunne on heille tärkein.

Ainakin mun jt-aikana helluntailaiset luokiteltiin keskusteluissa usein kaikkein vähiten suvaittavaksi liikkeeksi. Oman liikkeen hölmöydet kun eivät ole mikään este toisten mollaamiselle.

Voin näin melko huolettomasti luokitella itseni ateistiksi.

Mä olen päätynyt luokittelemaan itseni uskonnottomaksi, ateismi kun moniselitteisenä terminä johtaa helposti harhaan.

Markku Meilo kirjoitti:Mä olen päätynyt luokittelemaan itseni uskonnottomaksi, ateismi kun moniselitteisenä terminä johtaa helposti harhaan.

Omasta mielestäni ateismi on varsin yksiselitteinen käsite: ei-jumaluskoinen, eli anti-teisti, teismin vastakohta. Termi "uskonnoton" viittaa taas mielestäni vain siihen, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Tämähän mahdollistaa vielä uskon esimerkiksi noituuteen, parantaviin henkiin tai johonkin universumin "voimaan". Ehkä "uskomaton" olisi kaikista paras termi.

Täytyy kuitenkin muistaa, että ihmisten elämänkatsomusten luokittelu yhdellä sanalla on pikemminkin uskontojen, kuin ateistien / uskonnottomien hommaa. Kun uskontoon kuuluva kertoo että on "katolilainen", me kaikki tiedämme suurpiirteisesti mihin hän uskoo. Mutta jos joku kertoo olevansa ateisti, emme tiedä miten hän esimerkiksi suhtautuu aborttiin tai vaikka verensiirtoihin. Mutta jos joku sanoo taas olevansa Jehovan todistaja, tiedämme kaikki mitä hän ajattelee verensiirroista.

Lahkosta vapautuneen kannattaa myös muistaa, että ei ole tosiaankaan pakko lukeutua miksikään istiksi.

Jos aseella uhaten pakotetaan, lukeudun itse agnostikoksi. Vastoin yleistä luuloa agnostismi ei lähtökohtaisesti ole mikään "jyrkkä ehkä" -tyyppinen välimalli niille jotka eivät uskalla päättää suuntaan tai toiseen. Wikipedian ja muutaman muun lähteen mukaan se on "käsitys, jonka mukaan ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa". Siinä vaiheessa kun asia voidaan todistaa, ryhdyn ateistiksi per heti.

Miten ois uskoton?

Ateismi ei ole sama kuin antiteismi. Ateismi ei vastusta mitään, ateisti ei vain usko mihinkään yliluonnolliseen.
Antiteisti vastustaa jumala-uskoisuutta.

Teisti uskoo jumalan olevan olemassa.

Negatiiviselta ateistilta puuttuu tuo usko,
positiivinen ateisti on sitä mieltä, ettei jumalaa ole, koska mikään ei puolla olemassaoloa.

Antiteisti vastustaa aktiivisesti uskoa jumalan olemassaoloon.

Olemassa olon voi todistaa, sen komplementtia ei.

Agnostikon ongelmana on ikuinen epävarmuus.

Teistin pitäisi pystyä todistamaan olemassaolo.

Ateisti ei voi muuta kuin odottaa teistiltä todistetta. "Todisteet", joita on löytynyt, on vääjäämättä osoittautunut uutisankoiksi.
Koska olemassaololle ei ole olemassa minkään valtakunnan todistetta tai edes loogista teoriaa, on olemassaolemattomuus olemassaolon komplementtina todistettu pätemättömäksi niin luotettavasti, kuin se koskaan tulee olemaan mahdollista. Tuo todistus ilman muuta puretaan heti, kun todisteita ilmaantuu. Tähän mennessä niitä ei vain ole näkynyt.

Filippos kirjoitti:Miten ois uskoton?

Ateismi ei ole sama kuin antiteismi. Ateismi ei vastusta mitään, ateisti ei vain usko mihinkään yliluonnolliseen.
Antiteisti vastustaa jumala-uskoisuutta.

Teisti uskoo jumalan olevan olemassa.

Negatiiviselta ateistilta puuttuu tuo usko,
positiivinen ateisti on sitä mieltä, ettei jumalaa ole, koska mikään ei puolla olemassaoloa.

Antiteisti vastustaa aktiivisesti uskoa jumalan olemassaoloon.

Lainasanan "ateismi" suora suomenkielinen merkitys olisi epäteisti tai ei-teisti.

Filippos kirjoitti:Antiteisti vastustaa jumala-uskoisuutta.

Antiteismikin on perusmääritelmältään vähän ongelmallinen. Antiteismin kieltämiin uskomusjärjestelmiin ei näyttäisi sopivan esimerkiksi buddhalaisuus, joka ei usko jumalaan tai jumaliin. Ylipäänsä ismeissä tuppaa olemaan vähän samaa ongelmaa kuin musiikin lajityypeissä, rajat häilyvät ja uusia voi aina keksiä. (Vaikkapa Aku Ankasta tutun höpsismin.)

Filippos kirjoitti:Agnostikon ongelmana on ikuinen epävarmuus.

Mutta onko se ongelma?

Anti -etuliite on aina vastustavaa tarkoittava. Jos se liitetään sanaan teismi, niin se on teismiä vastustava. Teismi on jumalauskoinen, joten antiteismi on jumalauskoa vastustava.

A -etuliite muuttaa määreen omaksi komplementikseen.

Teismi on näiden termien lähtökohta, johon nuo etuliitteet vain liitetään. Ei monimutkaista.

Jos buddhalaisuudessa ei ole jumalia, onko se teismi?

Epävarmuus on keskeneräistä. Epävarmuus aiheuttaa turhaa stressiä.

Tietty, jos on täysin varma epävarmuudestaan, niin se ei ole enää epävarmaa, jolloin se ei ole välttämättä koettavissa ongelmaksi.

SuurinBabylon kirjoitti:Omasta mielestäni ateismi on varsin yksiselitteinen käsite:

Tai sitten moniselitteinen, tässä on heti alkuun seitsemän ateismin alalajia.