Veljesseura.org

Outo pohdinta:

Onko Suomalaisen innokkaan Jehovan Todistajan soveliasta kuunnella esim. Japanilaisen yhtyeen Kingdom Melodies tyylisiä kappaleita , ymmärtämättä sanojen sisältöä? (sisältöhän voi olla mitä vaan, kuten saatananpalvontaa)

Onko Suomalaisen innokkaan Jehovan Todistajan (joka ei osaa/ymmärrä englantia) soveliasta kuunnella Kingdom melodies tyylisiä englannin kielisiä kappaleita jos ei ymmärrä sanoja tai sisältöä ? (sisältöhän voi olla mitä vaan, kuten saatananpalvontaa)

Seura kirjallisuudessaan luo vaikutteita innokkaille Jehovan Todistajille myös musiikista. Mutta mitä jos ymmärtää musiikin ja pitää siitä mutta ei ymmärrä kappaleen sanallista sisältöä ?

Pitäisikö innokkaan Jehovan Todistajan käyttää esim. saatanan vallassa olevaa internettiä ja etsiä tietoja ko. yhtyeestä ? Vai kysyä hengellisesti voimakkailta vanhemmilta mielipidettä, jos he kävisivät hengellisesti voimakkaampina tutkimassa internetistä asiaa.
-> Jos Jehovan Todistajuutta käsittelevillä sivuilla (Seuran yleistys : luopio sivuilla) kirjoitetaan että yhtye xxx laulaa saatanasta niin sehän ei voi pitää paikkansa kun se on niitä luopioiden juttuja ja luopiot aina valehtelevat

Miten innokkaat Jehovan Todistajat varmistavat että musiikki on hengellisesti hyvää ja qaranteerattua Seuran näkökulmasta ?

Omituista, ettei mulle koskaan tullu valituksia "saatanallisesta" musiikista, vaikka mulla oli iso CD-hylly olohuoneessa ja siinä ne oli Metallicat ja Alice In Chainsit ihan kaikkien nähtävillä. Meillä pidettiin sentäs kenttäkokouksiakin joskus Sen vaan muistan kun yks vanha sisko kenttäkokouksessa ihasteli CD-hyllyä ja kehui kauniiksi kun on niin värikkäitä levyjäkin

Eli srk:n virallisten edustajien taholta musiikkiani ei paheksuttu, mutta mutsi kyllä kauhisteli YUP:n levynkansia lueskeltuaan. (Noh, toisaalta ihan ymmärrettävää, että esim megahitti "Saatana meni korvasta sisään" saattaa kuulostaa hartaasta uskovaisesta vähän arvelluttavalta... )

Viimeisin srk itseasiassa oli suht' rento musiikkiasioissa. Olihan siellä veljillä ja siskoilla rokkibändikin, joka jopa keikkaili silloin tällöin ympäri Suomea JT-häissä. Itsekin olin muutamalla reissulla mukana kun silloinen vaimo soitti bändissä.

Ja ihan sellaista yllättävänkin perinteistä rock'n roll-elämäähän ne keikat monesti oli

Lehtiveli kirjoitti:Mikä musiikki siis JT:lle virallisesti sallitaan? Entä käytännössä?

Onko kaikki maailmallinen musiikki pahasta, vai rajoittuuko se tiettyihin tyylilajeihin? Lisäksi voitte kertoa omia kokemuksianne musiikista, sekä muita aiheeseen liittyviä tarinoita

Ei ainakaan meillä päin oltu musiikin suhteen kovin tiukkapipoisia, vaikka hengailin ns. hyvin mukana olevan nuorison kanssa.

Varmaan sopimattomia bändejä löytyisi tarvittaessa paljonkin, mutta useimmat eivät niihin käytännössä törmää. Lähinnä rajanvetoa tehdään kaikkien tuntemien bändien kuten Metallican ja Gunnareiden osalta.

Jotenkin näin se meni, että AC/DC ja Deep Purpe ovat täysin OK, Led Zeppelin, GNR ja Metallica vähän sillä rajalla (niitä kuunneltiin silti), Black Sabbath jo vähän yli, ja Iron Maiden selkeästi yli.

Jotenkin hassua muuten, että juuri Iron Maiden vedetään esiin, kun halutaan malliesimerkki saatanallisesta musiikista. Eikä pelkästään JT:t. Lukiossa luterilaisella uskontotunnilla opettaja kuuntelutti kasettimankalla luokalle The Number Of The Beastin, ja kirjoitteli samalla taululle paniikissa kommenttejaan: "kamalaa", "painostava tunnelma". Ei biisi taida ihan niin rankka olla...

Polyester kirjoitti:Lukiossa luterilaisella uskontotunnilla opettaja kuuntelutti kasettimankalla luokalle The Number Of The Beastin, ja kirjoitteli samalla taululle paniikissa kommenttejaan: "kamalaa", "painostava tunnelma". Ei biisi taida ihan niin rankka olla...

Biisihän on vallan mainio, rokkaa kybällä

Number of the Beast jyrrää!

Mutta se on jännä juttu, jos musiikissa puhutaan luvusta 666 ja paholaisesta, niin se tuomitaan...VAIKKA ite raamatussa puhutaan noista "pahoista asioista" aika paljon.

Mutta jokkainen tietenkii saapi piättää mitä kuuntelee...vappaatahto ku on meille suotu

possessed by Satan kirjoitti:Number of the Beast jyrrää!

Ei jyrää! Sekin bändi pitäisi kieltää lailla...

True Evil Norwegian Black Metal jyrää

Nightderanger kirjoitti:

possessed by Satan kirjoitti:Number of the Beast jyrrää!

Ei jyrää! Sekin bändi pitäisi kieltää lailla...

True Evil Norwegian Black Metal jyrää

Jos tuo True Evil Norwegian Black Metal tarkoittaa niitä c-kasetille treenikämpällä äänitettyjä paskasoundisia surinoita, johon joku äidin pikkupiltti rääkyy rienausta päälle, niin ei kiitos. Ennemmin vaikka kuuntelen Trooperia, Aces Highta ja muita puhkikuluneita maideneita.

Oikeastaan ainoa, mikä norjalaisista bändeistä on tipahtanut jollain tavalla, on Emperor. Osaavat poijjaat soittaa. Mut se ei taida olla hirveästi true eikä black metalliakaan (jos puritaaneilta kysytään).

Ja itse asiaan: meilläpäin sallittujen bändien listalle kuuluivat mm. Eppu Normaali, Dire Straits, Queen ja Hurriganes (noi nyt tuli nopeesti mieleen). Rajalla kiikkuivat Ac/Dc, gunnarit, nirvanat ja pearl jamit. Kiellettyä musiikkia olivat Metallica, Judas Priest, Sepultura, Korn, Iron Maiden, Type o Negative ym. Oikeastaan kaikki musiikki, missä oli tuplabasarit ja kuulosti hevi-muusikilta, oli kielletty.

Kerran omantunnon tuskissa tuli koko levykokoelma tuhottua. Toista kertaa en samaan virheeseen sortunut.

peerc kirjoitti:Ja itse asiaan: meilläpäin sallittujen bändien listalle kuuluivat mm. Eppu Normaali, Dire Straits, Queen ja Hurriganes (noi nyt tuli nopeesti mieleen). Rajalla kiikkuivat Ac/Dc, gunnarit, nirvanat ja pearl jamit. Kiellettyä musiikkia olivat Metallica, Judas Priest, Sepultura, Korn, Iron Maiden, Type o Negative ym. Oikeastaan kaikki musiikki, missä oli tuplabasarit ja kuulosti hevi-muusikilta, oli kielletty.

Gunnarit mainittiin (silloin kun levyjä vielä pukkasivat maailmalle) oikein Herätkää!ssä, joten kiellettyjen listalla taisivat olla vähän joka puolella. Herätkää! mainitsi muitakin orkestereita, joita tosi kristitty ei kuuntele, mutta en nyt saa mieleeni muita.

Gunnareita ei kuitenkaan ihan suoraan mainittu, mutta melko suorasukaisella vihjeellä. "Nimi on aseita ja ruusuja.." tai jotain sinnepäin

Joku voisikin etsiä tuon lainauksen sekä englanniksi että suomeksi.

Lehtiveli kirjoitti:Gunnareita ei kuitenkaan ihan suoraan mainittu, mutta melko suorasukaisella vihjeellä. "Nimi on aseita ja ruusuja.." tai jotain sinnepäin

Joku voisikin etsiä tuon lainauksen sekä englanniksi että suomeksi.

Appetite for Destruction -levy sai paheksuntansa ainakin, nimensä vuoksi. Minä tietenkin sisäisen kapinoitsijani kanssa olin vain tyytyväinen.

Vuonna 1994 kesäkonventin musiikkia käsittelevässä puheessa sanottiin, että kaikki musiikki joka ei paranna suhdetta Jehovaan huonontaa suhdetta Jehovaan.

Jonkinlaisen hurmoksen vallassa sitten silloisen vaimon kanssa hävitettiin kaikki "maailmalliset" levyt yhtä Chopin-piano-cd-levyä lukuunottamatta. Tuossa konventissa ei mainittu erikseen mitään bändejä. Muutaman kuukauden kuluttua oli lähteä järki kun laittoi valtakunnan laulut, tai tuon pianolevyn soimaan. Aloimme lipsua ja kuunnella radiosta saatanan maailman musiikkia.

Muutamaa vuotta aikaisemmin oli Hämeenlinnan konventissa puhe, jossa kauhisteltiin että jotkut kuuntelevat yhtyettä, jonka nimi on revolverejä ja ruusuja. Taisi olla samoihin aikoihin kun aiheesta kirjoitettiin myös herätkäässä. Judas Priest on myös mainittu joskus esimerkkinä musiikista jonka kuunteleminan saa lapsen teurastamaan vanhempansa keittiöveitsellä.

Paikallsia sovelluksia varmaan löytyy sitten paljonkin, mutta ainakin Scorpions oli nuoruudessani seurakuntani esinahanvalvojan mielestä saatanallista musiikkia. Metallica oli jo niin pahaa että omakin järki sanoi ettei niitä kannata näkyvillä pitää.

Hassu muisto vielä. Minäkin ostin aikoinani gunnareiden apetite... levyn. Äiti kauhisteli levyn kantta ja laittoi levyn soittokieltoon. Äänitin levyn kasetille, jolloin musiikista tuli sallittua. Kasettikotelon ulkoasu oli "pelkistetympi", joten myös musiikki ilmeisesti muuttui vähemmän kauheaksi.

Gunnareista tuli vielä mieleen, että omalle sukupolvelleni suurimmaksi osaksi nuo olivat sallittuja. Tiedänpä jopa että seurakunnan nuorten orkesteri soitti gunnareita ja ACDC:tä aina keikoillaan.

Jumalan määräykset siveettömästä musiikista ovat siis löysentyneet.

peerc kirjoitti:Jos tuo True Evil Norwegian Black Metal tarkoittaa niitä c-kasetille treenikämpällä äänitettyjä paskasoundisia surinoita, johon joku äidin pikkupiltti rääkyy rienausta päälle, niin ei kiitos. Ennemmin vaikka kuuntelen Trooperia, Aces Highta ja muita puhkikuluneita maideneita.

Oikeastaan ainoa, mikä norjalaisista bändeistä on tipahtanut jollain tavalla, on Emperor. Osaavat poijjaat soittaa. Mut se ei taida olla hirveästi true eikä black metalliakaan (jos puritaaneilta kysytään).

OT:ksi menee pahasti... mutta menköön. Emperor yleensä kyllä määritellään "trueksi" (onhan siellä edelleen yksi aito kirkonpolttaja) ainakin vanhemman materiaalin osalta. Ja kyllä, ne alkuaikojen Mayhem-sekoilut on karua kuunneltavaa, niitä kukaan täysjärkinen kuuntele järjissään. Mutta 90-luvun alun Mayhem, Emperor, yms. bändit <3

Ja kyllä, Maiden on puhkikulunut

Thrash til' Death!

hmm... Itse muistelisin että oli suht vapaat kädet ainakin itellä musiikissa. Tai sit porukat ei vaan tajunneet et mä kuuntelin metallia Omia teini-iän suosikkeja olivat Metallica, Gunnarit (muistan kyllä vieläkin elävästi sen että siitä puhuttiin oikein HERÄTKÄÄ-lehdessä ) ja vaikkapa Stratovarius. Todella saatanallisia bändejä kyllä. En muista että mulle olis tullu mitään sen suurempaa sanomista ainakaan noista bändeistä, tosin voi olla että en mä niitä hirveesti kyllä porukoille esitellykään Nyt järjestöstä irtautumisen jälkeen musiikkimaku on mennyt huomattavasti raskaammaksi, nykyään tulee kuunneltua ihan black metalliakin vaikkpa noin esimerkkinä. Tosin sitä hitaampaa ja synkempää osastoa siitä. Muuten sydäntä on lähellä esim. metalcore (tuo ah, niin muodikas genre), trash ja osittain industrialkin. Metallin suhteen olen tosiaan aika kaikkiruokainen, ainoo mikä ei mee on tollanen Manowar-tyyppinen tilulilu

Olen muuten aina "kadehtinut" Suurta Babylonia siitä että sen uskonnoissa hengellinen musiikki on vähän muutakin kun Kingdom Melodies-pimputuksia. Jos olisin uskovainen niin varmasti tykkäisin kuunnella vaikkapa hengellistä metallia tai rockia, ja kovasti suosittuahan toi tuntuu olevan kristittyjen (siis ei TOSI kristittyjen [tm]) nuorten keskuudessa.Mut toisaalta ihan hyvä että noi valtakunnanlaulut on tollasta seniilien ihmisten pimputusta. Ei tartte ainakaan pelätä että kristillinen musiikki vetäis ketään nuoria vt-seuran puoleen