Veljesseura.org

Asian yksityiskohtaistamiseksi, kun yhdistyslakia tulkitaan soveltuvasti uskonnnolliseen yhdyskuntaan, mikä on JT:n kohdalla:

1. "Yhdistys kokouksessaan"?

Yhdistyslaki sanoo:

"Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty."

Seuraa kysymys:

2. Mitkä ovat "yhdistyksen säännöt"?

- Seuran kirjallisuus tai osa siitä kuten vanhinten salainen ohjekirja käsin kirjoitettuine reunahuomautuksineen?
- Vai lain mukainen yhdyskuntajärjestys?
- Vai sekä että?

Uskonnonvapauslaki 10 § kertoo, mitä yhdyskuntajärjestyksessä on pakko mainita:

Yhdyskuntajärjestyksessä on mainittava:

2) yhdyskunnan 7 §:n mukainen tarkoitus ja toimintamuodot;

ELI: erottamismenettely?

4) päätösvallan käyttämisestä yhdyskunnassa;

ELI: kuka päättää erottamisesta?

- yhdistyslain peruslähtökohta on, että erottamisesta päättää "yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty"

- Yhdistylain mukaan "jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi"

- jos erottamisesta päättämisestä on säännöissä määrätty toisin kuin "yhdistys kokouksessaan", olisi päätösvallasta käyttäminen nähtävästi pakollinen tieto yhdyskuntajärjestyksessä uskonnonvapauslain 10 § mukaan (onko erottamisesta päättämisestä mainittu JT:n yhdyskuntajärjestyksessä?)

- yhdyskuntajärjestyksessä voidaan määrätä, että hallitukselle kuuluvaa toimivaltaa käyttää muun niminen toimielin (kuten oikeuskomitea)

- päättääkö erottamiisesta lain mukaan yhdistyksen kokous vai sääntöjen mukaan hallitus vai oikeuskomitea ?

- uskonnonvapauslaki sanoo: Yhdyskuntajärjestyksessä voidaan määrätä, että hallitukselle kuuluvaa toimivaltaa käyttää muun niminen toimielin (esim. oikeuskomitea?).
---

SIIS:

- onko JT:n yhdyskuntajärjestyksessä määrätty, että yhdistyksen kokoukselle kuuluvaa toimivaltaa erottamisasiassa käyttävät hallitus vai tarpeen tullen koolle kutsuttavat oikeuskomiteat

- vai alistetaanko oikeuskomitean tiedot hallituksen päätettäväksi?

Toimintamuodot ja hallitus tai hallituksen puolesta päätösvaltaa käyttävä toimielin eli oikeuskomitea (jos se päättää asioista) olisi joka tapauksessa mainittava yhdyskuntajärjestyksesssä, pelkkä maininta säännöissä muuten ei riitä, koska päätösvallan käyttö on pakollinen tieto

ELI: moni asia, joka on mainittu yhdyskunnan säännöissä (jos se on esimerkiksi oikeuskomitean osalta vanhinten salainen ohjekirja) tulisi näkyä myös yhdyskuntajärjestyksessä pakollisena tietona:

- kuka päättää erottamisesta?
- mitkä ovat toimintamuodot kuten oikeuskomitea, joka toimii järjestön sisäisenä "oikeusistuimena"?

Hyviä kysymyksiä

toiselta näkökannalta, niin lahko on hoitanut tuon muodollisen puolen oikein. Yhdistyksellä voi olla "kannatusjäseniä" vailla äänivaltaa kuten joskus lehdistä näkee. Tämähän kysytään lehdissä, että haluatteko tukea toimintaa, X € ja kannatusjäsenyys, eli avoimesti. Lillisesti taas lahko on järjestänyt että varsinaisiksi jäseniksi itsensä luulevat ovatkin srk:ssan ulkojäseniä, vailla äänivaltaa. (yhdyskuntajärjestyksen 3 §). Muuten ilmeisesti lahkossa on tuomarina työssä Torninvartijan lähisukulainen, oliko Sonja Valkila, jota ei haittaa että on tuomarin koulutus mutta vailla äänioikeutta, naisen asemassa, paitsi että käytännössä hän lienee ylemmässä portaassa ylemmän portaan kohteluineen

Laki ilmeisesti tarkoittaa äänivaltaisten kokousta. Joka on kai 5 määrättyä pomoa / srk nyt ?

Lahkon jutut olisi muuten varmaankin jotakin, esim. kohtuuttomia, tavallisessa yhdistyksessä, mutta päänvaivaa nyt tuottaa kun niillä on ikäänkuin jehoovan silaus (on uskonnosta kykymys eikä säännöstä, sanoisi lahko).

Ja helposti sanotaan että erota saa.

Tietorekisterin pitämisessä lahko tietysti rikkoo lakia, erittäin tietoisesti niin että yrittää arkistoida jäsenten vaatekaappiin (Sonja ?)

Toki voisi olla kysymyksiä, kuten ilmoittaako komitea valitusmahdollisuudesta päätöksissään.

Jäsen on jäsen, joko jäsen (äänivaltainen) tai ulkojäsen - oikeudet ja velvollisuudet vain erilaisia. Uskonnollisessa yhd.k:ssa voi olla vain luonnollisia henkilöitä jäsenenä. Outoa on, että seuran omissa papereissa puhutaan jäsenseurakunnista, jotka ovat nuo rekisteröidyt eli niiden "alla" toimii muita seurakuntia. Pidän termistöä "jäsenseurakunta" hieman harhjaanjohtavana, koska jäsen voi olla vain luonnollinen hlö.

Tästä asiasta joudumme taas välttämättä siihen kiistelyyn lahkon järjestö- ja seurakuntarakenteesta, jossa on paljon epäselvyyksiä ja huomautettavaa. Järjestörakenteeseen on pakko mennä, koska täytyy tietää, mitkä ovat päättävät elimet sekä yhd.k:n että seurakuntien tasolla. Näissä tosiasiallisissa järjestelyissä on paljon monimutkaistuksia, jotka eivät välttämättä ole lainvastaisia (vaikka jotkut mielestäni ovat), mutta eivät ole lainlaatijan alkuperäisiä tarkoituksia silmällä pitäen myöskään selkeitä rakenteita.

Jotakin outoa on pakko olla, kun seura ei hae niitä valtionapuja ja julkaise siinä vaadittavia tietoja, mutta se selvinnee aikanaan...

Jos pysytään vain tässä aiheessa eli siinä, onko lainmukaista pitää yllä asiallisesti oikeusistuimen tavoin toimivia elimiä uskonnollisessa yhdyskunnassa ja onko niiden toimintamuodot tai päätösvalta (jos oikeuskomitea päättää erottamisesta) mainittu pakollisena tietona yhdyskuntajärjestyksessä? Jos erottamismenettely poikkeaa normaalista yhdistylain tarkoittamasta, se olisi mielestäni tärkeänä toimintamuotona tuotava yhd.k.järjestyksessä esiin.

Päätösvallasta siinä on pakko kertoa.

Kysyn siksi: onko oikeuskomiteoiden olemassaolo mainittu seuran kirjallisuudessa yleensä vai pelkästään vanhinten omissa ohjekirjoissa, joita ei ulkopuolisille näytetä? Onko seuran yhdyskuntajärjestyksessä mainittu, että erottamisesta päättää yhdistyslain sijaan hallitus tai / vai oikeuskomitea itse? Miksi yhdistylain mukainen erottamisjärjestely on monimutkaistettu säännöissä niin, ettei seurata perustuslain mukaista kieltoa satunnaisten tuomioistuinten perustamisesta (jo laki velvoittaa valtiota, miksi se on JT:n kodalla sallittua?). Uskonnonvapaushan merkitsee toimintaa, jonka puitteissa noudatetaan lakia.

"joudumme taas välttämättä siihen kiistelyyn "

-Kiistelköön kuka haluaa. meikäläinen näkisi mielellään lahkon jäävän kiinni jokaisesta tekosestaan.

Lahkon juristit eivät sitten ole pystyneet parempaan.

Erikseen todettakoon vielä sekin kummajainen, että yhdyskuntajärjestyksen vahvistaminen ja rekisteröinti ei käräjäoikeudessa merkitse mitään sen lainmukaisuutta tutkittaessa kuulemma.

Kaupparekisterin puolella on hyväksytty lainvastaiseksi myöhemmin todettuja yhtiöjärjestyksiä, vaikka he tarkastavat ja vaativat korjauksia, niin tekevälle sattuu, sano.

Valtionapujen osalta muistelisi arvellun täällä että rahavirrat halutaan pitään salassa jäseniltä, olisiko sitten erikseen testamenttitulot taikka USA-siirrot tai mitä.

Tarkoitushan on selvä, valtakunnansalin omistus ja kauppahinta täytyy olla riippumaton rivitodistajista.
Erotuskäytäntöön voinee liittyä etuja, jos näin ajatellaan, ettei rivijäsen tosiaankaan ottaisi puheeksi toverinsa erottamista, että se luo osaltaan pelkoa. että asioita voidaan pimittää kun perusteita ei kerrota ja tulee voimaan yhteyskielto tervehtimistä myöten.

V. 1913 vartiotorni vielä kirjoitti että erottaminen oli erotettavalla oikeus saada koko srk:n ratkaistavaksi. ja vanhimmat piti valita srk:n jäsenten vaalilla, apostolin ohjeen mukaan sanoi vt.