Veljesseura.org

Marilyn kirjoitti:

Analysoija kirjoitti:- - hengellinen ihminen tulee salille, aineellinen ihminen sorsametsään ja mukavuudenhaluinen katsoo kotona formuloita...

Ja omilla aivoilla ajatteleva lähettää erokirjeen. Oli minkä tahansa tirpan metsästyskausi missä vaiheessa tahansa!

Mutta sitä en maininnut

Istuva Härkä kirjoitti:Keskusteluketjussa 'Pelien turmiollisuus' http://veljesseura.org/foorumi/viewtopi ... 1&start=15 törmäsin pienissä aivoissani asiaan minkä laitankin saman tien omaksi aiheen aloitukseksi, koska asia minua ainakin paljon kiinnostaa mutta tuo ketju oli nyt vähän väärä.. Vastaukset aiheeseen mieluummin tämän alle siis.

(Tämä aloitus on siis sama kuin pelejä käsittelevässä. Nothing changed)

Oletteko tunteneet metsästystä harrastavia todistajia?

Kaverin kavereita kyllä. Maalla asuville oli ihan ok, joillain oli haulikkokin seinällä. Tämä siis 80-90-luvuilla.

EDIT: Ja tässä puhun siis siitä, millainen yleinen asenne seurakunnassa oli.

Istuva Härkä kirjoitti:Oletteko tunteneet metsästystä harrastavia todistajia?

Aluksi en muistanut yhtään, mutta äsken tätä ketjua lukiessani muistui mieleen eräs henkilö, isän kaveri, 70-luvulta. Hän oli kova kalamies, sen toki muistani, mutta tarkemmin ajatellen hän taisi käydä ainakin hirvimetsällä, ehkä ampumassa sorsiakin. Muistan oudoksuneeni metsästävää jehovantodistajaa. Tämä henkilö asui pääkaupunkiseudulla.

Enpä ole koskaan kuullutkaan ettei jt saisi metsästää tai hankkia asetta! Ehkäpä tässä on kyse taas sellaisesta Ameriikkoihin suunnatusta ohjeistuksesta, siellä kai saattaisi oikeasti nousta ongelmaksi joku urheilumetsästys pelkkien trofeiden himossa. Jonkun pistoolin hankkiminen "itsepuolustukseksi" on tietysti taas luku ihan sinänsä. Ja kyllä tunnen paljon metsästäviä jtitä, ei kukaan katsonut karsaasti.

Aamu kirjoitti:Enpä ole koskaan kuullutkaan ettei jt saisi metsästää tai hankkia asetta!

En minäkään. Ainakin Suomesa uskonnollisen vakaumuksen ja metsästyksen välillä on iso ero -ja tämän ymmärtää. Järjestö ei tietääkseni ole ohjeistanut asiaa millään tavoin. Metsästää laillista riistaa onkin toki toinen juttu kuin ihmisten ampuminen. Suomessa asetta ei saa edes itsepuolustukseksi. Siihen on oltava jokin muu perustellumpi syy. Metsästystä varten toistaiseksi aseen saa metsästäjätutkinnon suorittanut ja johonkin metsästysseuraan kulluva tai jos omistaa riittävän oman maapalsta tai jos tyytyypi ammuskelemaan sorsalintuja (kalastusalueen luvalla) tai hankkii määräaikaisluvan muutoin, esim Villin Pohjolan kautta. Noin kautta rantain: harrastaa metsästystä.

Pistoolin tai revolverin hankkiminen on jo hiukka vaikeampi juttu.

Liekö se metsästys USA-kulttuuriin sopeutumista.

Kun Suomessa oli ennen kouluista perunannostoloma, niin USA:ssa on joissakin päin lomapäivä kun peuranmetsästyskausi alkaa.

W 07 1/12 s.31 Lukijoiden kysymyksiä

"Miten kristityn pitäisi suhtautua metsästykseen ja kalastukseen?"

Muutamia lainauksia:

Kpl 3. "On toinenkin harkinnan arvoinen näkökulma, joka koskee asennettamme. Apostolit, jotka olivat kalastajia, olivat todennäköisesti tyytyväisiä saadessaan hyvän saaliin. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että he olisivat kerskuneet kalastus- tai metsästystaidoillaan tai että he olisivat menneet metsästämään tai kalastamaan kilpaillaakseen keskenään, osoittaakseen miehuullisuutensa tai saadakseen jännitystä takaa-ajosta, taistelusta tai tappamisesta (Psalmit 11:5; Galatalaisille 5:26)."

Kpl 4. "Voisimme siksi kysyä itseltämme: Kunnioitanko esimerkillisesti Jehovan näkemystä elämästä? Hallitseeko metsästys tai kalastus ajatteluani ja keskustelujani? Heijastuuko elämäntavastani metsästys- ja kalastuskulttuuri vai näkyykö siitä, että olen Jumalan palvelija? Johtaako metsästys tai kalastus minut läheiseen yhteyteen ei-uskovien kanssa, tai saako se minut laiminlyömään perhettäni? (Luukas 6:45.)"

Näin tässä.
Muutamia päätelmiä.

Kpl 3. Kielletään Tuurin miljoonapilkki, made by Vesa Keskinen. Jälleen tulee uusi kieltojen aalto kuusivuotiaille kehittyville seurakunnan tenaville, jotka ovat pelanneet kalastuspelejä pleikkarilla. Muistan itse olleeni n. 9-vuotias, kun Segalla oli joku kalastuspeli ja vanhin nähdessään pelini raivostui silmittömästi. Sain vitsaa äidiltäni vaikka hän oli ostanut pelini

Kpl 4. Pitää keskustella "hengellisistä asioista," ei kalastamisesta ja metsästämisestä. Ne eivät edistä ilmeisestikään Jehovan järjestön etuja mitä täydemmässä määrin. Selkeästi todistajan ei ole soveliasta kuulua esim. hirvenmetsästysseuraan, jos tuota tarkalla omallatunnolla lukee.



Täältä tähän


Analysoija

Analysoija kirjoitti: Kpl 4. Pitää keskustella "hengellisistä asioista," ei kalastamisesta ja metsästämisestä. Ne eivät edistä ilmeisestikään Jehovan järjestön etuja mitä täydemmässä määrin. Selkeästi todistajan ei ole soveliasta kuulua esim. hirvenmetsästysseuraan, jos tuota tarkalla omallatunnolla lukee.

Mutta jos metsästysiltaan liittäisi esim raamatunlukua ja kiittäisi ennen ja jälkeen metsästyksen Jehovaa rukouksessa metsän eläimistä, eikö näin metsästyksestä saisi varsinaisen veljien harrastuksen täysissä määrin... voisi oikein ylistää Jehovaa yhdessä ystävien kanssa. Metsästyksestä ei tulisi jutella paljon muina aikoina vaan ajatellessa eläimiä ajateltaisiinkin kuinka kauniita nassuja Jehova metsään on luonut ja voisi pyytää siunausta että järjestyisi aikaa metsälle menoon viikonloppuna ja että kaikki menisi hyvin.

Ja jos metsälle veisi vaikka kiinnostuneita, niin saisi vielä raportoidakin tuon ajan!

T. Jänislihan ystävä

Analysoija kirjoitti: Muistan itse olleeni n. 9-vuotias, kun Segalla oli joku kalastuspeli ja vanhin nähdessään pelini raivostui silmittömästi. Sain vitsaa äidiltäni vaikka hän oli ostanut pelini

Herttinen sentään. Tuo on jo sairasta!!!

Jakke kirjoitti:

Analysoija kirjoitti: Muistan itse olleeni n. 9-vuotias, kun Segalla oli joku kalastuspeli ja vanhin nähdessään pelini raivostui silmittömästi. Sain vitsaa äidiltäni vaikka hän oli ostanut pelini

Herttinen sentään. Tuo on jo sairasta!!!

Ei, vaan Jehovan järjestön hengellistä huolenpitoa

Istuva Härkä kirjoitti:

Analysoija kirjoitti: Kpl 4. Pitää keskustella "hengellisistä asioista," ei kalastamisesta ja metsästämisestä. Ne eivät edistä ilmeisestikään Jehovan järjestön etuja mitä täydemmässä määrin. Selkeästi todistajan ei ole soveliasta kuulua esim. hirvenmetsästysseuraan, jos tuota tarkalla omallatunnolla lukee.

Mutta jos metsästysiltaan liittäisi esim raamatunlukua ja kiittäisi ennen ja jälkeen metsästyksen Jehovaa rukouksessa metsän eläimistä, eikö näin metsästyksestä saisi varsinaisen veljien harrastuksen täysissä määrin... voisi oikein ylistää Jehovaa yhdessä ystävien kanssa. Metsästyksestä ei tulisi jutella paljon muina aikoina vaan ajatellessa eläimiä ajateltaisiinkin kuinka kauniita nassuja Jehova metsään on luonut ja voisi pyytää siunausta että järjestyisi aikaa metsälle menoon viikonloppuna ja että kaikki menisi hyvin.

Ja jos metsälle veisi vaikka kiinnostuneita, niin saisi vielä raportoidakin tuon ajan!

T. Jänislihan ystävä

Etkös ole lukenut syyskuun 2007 valtakunnan palvelusta?

Tuollaista toimintaa voidaan pitää spekulointina raamatun jakeilla ja ajatuksilla?

Analysoija kirjoitti:

Jakke kirjoitti:

Analysoija kirjoitti: Muistan itse olleeni n. 9-vuotias, kun Segalla oli joku kalastuspeli ja vanhin nähdessään pelini raivostui silmittömästi. Sain vitsaa äidiltäni vaikka hän oli ostanut pelini

Herttinen sentään. Tuo on jo sairasta!!!

Ei, vaan Jehovan järjestön hengellistä huolenpitoa

Vastaavanlaisia kokemuksia löytyy varmasti useammalta. Kuritus ei välttämättä ole kovin johdonmukaista, ja joskus lasta saatetaan kurittaa ainoastaan siksi, että seurakunnan korkea-arvoinen herra sattuu olemaan kylässä ja täytyy antaa vaikutelma "tiukasta kristillisestä kurista".

Mm. itselleni kävi joskus niin. Myöhemmin sitten pyydeltiin anteeksi

Lehtiveli kirjoitti:Mm. itselleni kävi joskus niin. Myöhemmin sitten pyydeltiin anteeksi

Mulle kävi myös niin. Anteeksi ei vaan koskaan pyydetty.

Marilyn kirjoitti:

Lehtiveli kirjoitti:Mm. itselleni kävi joskus niin. Myöhemmin sitten pyydeltiin anteeksi

Mulle kävi myös niin. Anteeksi ei vaan koskaan pyydetty.

Ei multakaan anteeksi pyydelty. Pidettiin vaan kovaa kuria. Uhkailtu ei koskaan paratiisilla tai harmagedonilla, vaan aina vanhimmalla joka asui samassa taloyhtiössä.

Paras pelote on naapurin iso paha vanhin

Kaikkea sitä kuuleekin kun vanhaksi elää...