Drontti82 kirjoitti:Luin eilen netistä artikkelia mielenhallinasta ja Jehovan todistajista. Siinä meinattiin, että yksi tehokkaimmista tavoista auttaa Jt:aa on kertoa hänelle, vaikkapa muun keskustelun lomassa, miten kultit tyypillisesti käyttävät mielenhallintaa, mutta kuitenkin niin, ettei puhu suoraan hänen järjestöstään. Esimerkkinä voisi käyttää vaikkapa mormoneja. Kun hän kuulee näistä tekniikoista, hän pikkuhiljaa oivaltaa kuinka häntä on kohdeltu aivan samalla tavalla.
Tämä toki
voi toimia. Oman kokemuksen mukaan lahkomielenhallinta on monikerroksinen kokonaisuus, jota ei voi avata millään yksittäisellä killeriargumentilla. Tarvitaan monen kerroksen kuorimista ennenkuin henkilön oma identiteetti pääsee voitolle mielenhallinnasta.
Mietin että (1) joko hän uskoo voivansa käännyttää mut yksin, (2) ei ole saanut ketään mukaansa tai (3) hän haluaa keskustella kriittisesti ilman että siinä on toinen jt mukana. Jos hän kokisi että mun tietomääräni ja analyyttisyyteni on jonkinlainen uhka hänelle, niin olettaisin, että hän ottaisi työtoverin mukaansa.
Voi olla mikä syy tahansa noista, ja syitä voi olla vielä lisää. Voi esimerkiksi olla että avoimempana ajattelijana (4) hän ei halua mukaan toista todistajaa rajoittamaan keskustelua. Toinen todistaja väistämättä rajoittaa vähänkään korkealentoisempia keskusteluja, koska keskustelutilaisuuksien tulisi myötäillä Vartiotorni-seuran oppeja, ja esimerkiksi tilanne jossa todistaja antaa myönnytyksiä toisenlaisille ajatuksille, ei onnistu jos paikalla on toinenkin todistaja. Pahimmassa tapauksessa tällainen voitaisiin nähdä orastavana luopumuksena, ja siitä pääsee seurakunnassa vanhimman tai vanhimmiston juttusille.
Hän on avoimempi ajattelija kuin oletin jt: olevan. Toki hän toistaa järjestönsä oppeja, mutta ne eivät tunnu tulevan kuin apteekinhyllyltä. Ja välillä hän saattaa myöntää että mun vasta-argumenttini on järkevä tai kuulostaa hyvältä tai jotain vastaavaa. Olisi kiva kuulla mitä ajatuksia teille tulee tästä mieleen.
Tähän on todennäköisesti kaksi vaihtoehtoa. Joko myötäily on laskelmoitua, tai sitten todistaja todella on avoimempi ajattelija, joka on luonasi, ei pelkästään todistajan roolissa, vaan myös aidosti kiinnostuneena keskustelemaan erinäisistä aiheista.
Seuraavalla kerralla (varsinkin jos hän tulee yksin) ajattelin tehdä taktisen vetäytymisen ja esittää kysymyskiä jotka implikoi että olen kiinnostunut hänestä ja Jehovan todistajista. "Voisitko auttaa mua, kun haluaisin ymmärtää näitä asioita paremmin...", kysyä että miten hänestä tuli jt ja mikä sai hänet vakuuttuneeksi ym.
"Voisitko auttaa mua, kun haluaisin ymmärtää näitä asioita paremmin" -kysymys voi olla läpinäkyvä, jos olet aikaisemmin antanut ymmärtää että osaat ajatella itsekin.
Kysymykset siitä miten henkilöstä tuli todistaja ja mikä hänet sai vakuuttuneeksi, taas ovat erinomaisia.
Yhdeksi keskustelunaiheeksi heittäisin entiset todistajat ja todistajien suhtautumisen heihin. Saat luonnollisesti otteita Korinttilaiskirjeistä ynnä muuta, mutta yksi kantava ajatus tuohon keskusteluun voisi olla, että
mitä väärää on totuuden selvittämisessä? Tällä viittaan siis siihen, että todistajat eivät saa
todella punnita totuuttaan (Vartiotorni-seuraa ei saa koskaan kyseenalaistaa, eikä sen tekemisiä tai todistajien oppeja saa tutkia objektiivisesti [1]), eivätkä he saa esimerkiksi käydä tällä foorumilla. Me entiset todistajat emme opin mukaan ole luotettavia, vaan käytännössä valehtelemme jehovantodistajuudesta. Jos näin on, niin miksi pelätä esimerkiksi entisten todistajien keskustelufoorumeita ja sivustoja?
[1]
Älkäämme koskaan kyseenalaistako sanoin tai teoin Jehovan nykyään käyttämää viestintäkanavaa (4. Moos. 16:1–3). (Vartiotorni 15. marraskuuta 2009)
