Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

[Suurenmoinen etu]

Tuollainen tilanne on kyllä paras mahdollinen, jos käy niin huonosti että äidistä tulee JT. Jos ei-uskova isä on vahva ja turvallinen hahmo, hän voi suorastaan pelastaa lapset. Ihanteellista tosiaan olisi, jos isä pystyisi tarjoamaan lapsille vaihtoehtoja ja positiivisen samastumishahmon. Koska omassa perheessäni tämä ei onnistunut (isä ei edes yrittänyt, vaan jäi suosiolla ja kenties ilahtuneenakin heti syrjään) minun on vaikea uskoa, että tämmöinen voisi onnistua jossain muualla. Mutta näköjään onnistuu, ja se on tosi ilahduttavaa kuulla. Tsemppiä vaan kaikille näiden kysymysten parissa kamppaileville

[selavii]

Kiitos kaikille edellisistä viesteistä ja tsempeistä! Tämä aihe on taas tällä hetkellä ajankohtainen ja olen nyt aika epätoivoinen asian suhteen Kaikkia uusia kulmia olisi kiva kuulla...

[Kaarmis]

Voihan vittu. Tsemppiä.

[Bergerac]

Kiitos kaikille edellisistä viesteistä ja tsempeistä! Tämä aihe on taas tällä hetkellä ajankohtainen ja olen nyt aika epätoivoinen asian suhteen Kaikkia uusia kulmia olisi kiva kuulla...

Olisiko mahdollista sopia vaimokkeen kanssa niin, että lapset eivät kertakaikkiaan osallistu äidin kanssa tosi tm Seuran tosi tm Totuuteen koksassa etc ? Ja saisivat itse päättää (murtsikassa tai sen jälkeen) mitä tekevät.

Tosin vaikka "sopimus" tehdään, niin miten mahtaa käydä silloin kun itse et ole paikalla ?
- kokouksiin lasten kanssa, koska lapsia ei voi jättää yksin kotiin
- tutkistelua vaimokkeen kanssa <- Tämä ok, mutta sivuraiteena saattaa olla myös jutustelu lapsien kanssa+kirjallisuus tai puhumattakaan siitä oksettavasta Seuran animaatiosta + muusta kuvainnollisesta ulosteesta.
- kenties rupattelua tai salaa tutkistelua lasten kanssa (EI NAURATA koska tiedän että maailmallisen isän (tarkemmin maailmallisten isien) selän takana on ko tapahtumia esiintynyt.

En maalaa pirua seinälle, mutta vaimon kanssa pitäisi päästä yhteisymmärrykseen asian suhteen.
Toisaalta harmillista on se, mikäli yhteinen sopimus on tehty ja toinen osapuoli sitä jatkuvasti rikkoo <- siis lapsiin liittyen.

Mikäli yhteinen "sopimus" asian tiimoilta on tehty, niin herää kysymys miksi toinen osapuoli jatkuvasti rikkoo yhteistä sopimusta ? Tässä yhteydessä herää myös kysymys yleensäkin luottamuksesta parisuhteessa <- tosin rajoittaisin tämän asian tm Seuran asentaman kuvainnolisen aivopultin piikkiin ; kuten edellämainittuun "jos nyt lapsille vähän kirjallisuutta tai salille mukaan vaikka oltaisiinkin sovittu että ei...)

[SuurinBabylon]

Pidä mielessä, että Jehovan todistajat eivät kauniin julkisivunsa takana ole mikään harmiton lahko. Liika agressiivisuus käsitetään Jt-piireissä siten, että olet Saatanan tai muiden pahojen henkivoimien ohjeilama imiskätyri, ainakin silloin kun puhut pahaa jehovantodistajuudesta. Tärkeintä olisi tarjota lapsillesi Jt-yhteisön ulkopuolisia kokemuksia ja ystävyyssuhteita. Kun näkee, että hyvää löytyy Jt-yhteisön ulkopuoletakin, se yleensä ehkäisee tehokkaasti halua sitoutua loppuelämäkseen tähän masentavaan lahkoon.

[AmyFarrahFowler]

http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/asema.html

Tuolla on aika kattavasti minun mielestäni kerrottu tästäkin tilanteesta.

Voihan tähän soveltaa myös esimerkiksi yhteishuoltajuus-tyylistä toimintaa, eli joka toinen viikko äiti saa ottaa lapset mukaan mihin toimintaan haluaa ja joka toinen viikko isä päättää? Kuitenkin niin, että jatkuvasti myös lapsilla on päätösvalta. Toki riippuu myös lapsesta minkälaiseen käytökseen hän luontaisesti on taipuvainen.

Minä kasvoin JT-perheeseen, ja menin kasteelle 12-vuotiaana koska halusin miellyttää vanhempiani ja tiesin heidän odottavan tätä minulta. Sisareni kasvoi samassa perheessä, samoilla säännöillä, eikä koskaan mennyt kasteelle ja jättäytyi pois kokouksistakin heti kun se vain oli mahdollista.

[rippeli]

Ainakaan ei kannata alkaa liikaa myötäilemään.
Olisiko hyvä idea pitää perhepalaveri? Siis vaimo ja lapset saman pöydän ääreen. Siinä sitten selität, että äidillä on tällainen usko, mutta sulla ei ole. Ja että kysymys on nimenomaan uskonnosta, eikä minkään sortin totuudesta. Lapset saisivat sitten molempien vanhempien läsnäollessa päättää, haluavatko he käydä kokouksissa, vai olla mieluummin kotona.
Toi uskonto on vähän kuin alkoholismi perheesä. Terveet osapuolet koittavat myötäillä ja ymmärtää ja huomaamattaan alkavat elämään viinan/uskonnon ehdoilla.

[YksinäinenSusi]

Toi uskonto on vähän kuin alkoholismi perheesä. Terveet osapuolet koittavat myötäillä ja ymmärtää ja huomaamattaan alkavat elämään viinan/uskonnon ehdoilla.

Tässä on vinha totuus, itse olen kokenut lapsena alkoholismin ja jehovan todistajuuden perhehelvetin, jotta tiedän asian kyllä selvästi.

Ja äitini on valehdellut isästäni minulle kaikkea pahaa(raiskaaja ja tappaja) ja hirveyksiä lapsuudestani asti ja nyt kun olen jutellut isäni kanssa, niin kaikki on ollutkin ihan päinvastoin, ota nyt näistä piruista selvää.

Mutta isäni on minua kuitenkin kaikin tavoin auttanut - nyt kun olen tullut takaisin pohjoiseen kotiseuduilleni sukuni luokse - ja isäni on kertonut että äitini on sillä tavoin sairas, että kokee asioita, joita ei ole tapahtunut, ja olen taipuvainen ajattelemaan samoin.

Onneksi ehdin jutella isäni kanssa, oli jo sydänkohtauskin ollut hänellä, jos olisi ehtinyt kuolla, en olisi saanut tietää isän versiota asioista, se ainakin tasapainottaa asioita ja voin nähdä asiat uudessa valossa.

Toisen hulluuden voi kestää lapsi/lapset , mutta ei molempia hulluuksia, jos vanhemmat valitsee alkoholismin, niin jättää silloin jehovantodistajuuden, ja jos vanhemmat valitsee jehovan todistajuuden, niin jättää silloin alkoholismin, niin lapsista tulee ehkä jotenkuten toikkaroivia elämässä sossuluukulla roikkuvia, henkisesti vähän poissa tolaltaa mutta kyllä se siitä,kun ikää kertyy,

mutta jos on kaksi pahaa kokenut, niinkuin minä vanhempiensa taholta, niin että alkoholismi ja jehovantodistajuus, niin kärsii jo lapsena niin pahoja vaurioita, että muuttuu hylkiöksi ja erakoksi ja kykenemättömäksi mihinkään ihmissuhteisiin, elämä on silloin turhaa.

Elämä on mennyt suurelta osin hukkaan, ainakin nuoruus, mutta onhan minulla loppuelämä vielä jäljellä tehdä mukavia asioita.

Mutta mitäs minä itsestäni surkuttelen, vastaan siis kysymykseen, että suojele lapsiasi niin, ettet ota viinaa yhtään missään muodossa, koska siinä on kuvioissa jo se jehovan todistajuus, ei siis kahta pahaa, niin lapset säästyvät henkiseltä perikadolta ja tuholta ainakin jos ei muulta.

[selavii]

Tällä hetkellä menee taas vähän paremmin. Olen jollakin ihmeen konstilla saanut viestin perille, ettei lapsille tarvitse tyrkyttää JT-oppia. Tosin välillä huomaan itseni mm. tarkkailemasta, että mitähän niille lapsille oikein luetaan iltasaduksi? Onneksi sentään ihan normi satuja, eikä mitään harmagedon-höpöä. Eli täysin en vieläkään pysty luottamaan. Puolisko on edelleen lahkon pauloissa, eikä siedä minkäänlaista kritiikkiä.

JarkkeParken viestiin viitaten: En ole absolutisti, viinaa otan silloin tällöin, enkä ole koskaan ollut humalassa lasten nähden. Enkä ole ollut ketään kohtaan väkivaltainen.

Aiheesta aivan toiseen: olen aidosti iloinen HS:n mainiosta jutusta viikko sitten, tälläkin foorumilla on väki lisääntynyt sen ansiosta. Pisteet hesarin toimittajalle sekä UUT:lle!

[Bergerac]

Tällä hetkellä menee taas vähän paremmin. Olen jollakin ihmeen konstilla saanut viestin perille, ettei lapsille tarvitse tyrkyttää JT-oppia. Tosin välillä huomaan itseni mm. tarkkailemasta, että mitähän niille lapsille oikein luetaan iltasaduksi? Onneksi sentään ihan normi satuja, eikä mitään harmagedon-höpöä. Eli täysin en vieläkään pysty luottamaan.

Hienoa että asiat menevät tähän suuntaan. Luottamuksen epäily on varsin tervettä, siitä ei kannata ottaa murhetta.

Puolisko on edelleen lahkon pauloissa, eikä siedä minkäänlaista kritiikkiä.

Niin, tätä se Seuran asentama kuvainnollinen "palomuuri"/"lasikupuilmiö -en kuuntele en kuuntele" teettää

[Jaakko Ahvenainen]

JarkkeParken viestiin viitaten: En ole absolutisti, viinaa otan silloin tällöin, enkä ole koskaan ollut humalassa lasten nähden. Enkä ole ollut ketään kohtaan väkivaltainen.

Ettei syntyisi väärinkäsitystä, selavii, kukaan ei ole kieltämässä Sinulta alkoholinkäyttöäsi, mutta sairastua alkoholismiin, tämä on täysin eri asia. Alkoholisti on sairas ja sairastuttaa perheensä ja koko perhe tarvitsee apua.

[Masterpiece]

Mikäli vaimoke ei siedä yhtään kritiikkiä, niin asioita kannattaa lähestyä kysymysten varjolla. Jos kierrokset nousevat, niin aina voi sanoa, että "minä vain kyselen, onko se väärin?". Tietenkin kysymykset kannattaa miettiä etukäteen, eikä kaikkia kortteja kannata paljastaa heti. Antaa vaimon sulatella joitakin kysymyksiä rauhassa ja kenties kysyä vastauksia seurakunnan vanhimmilta. Jehovan todistajat ovat siitä kivoja keskustelukumppaneita, että kun opit heidän oppiaan tuntemaan pitemmän päälle, niin tiedät mitä he tulevat sanomaan tiettyihin kysymyksiin.

[Rilla83]

Kannattaa huomioida se, ehkä puhuakin asiasta vaimosi kanssa, että Jt:n rakkaus on ehdollista. Hylkäisikö äiti oman lapsensa, jos tämä ei haluaisikaan kulkea samaa tietä kuin äitinsä, siis uskonnollisessa merkityksessä? Tee selväksi rakastavasi itse läheisiäsi ja perhettäsi tapahtui mitä tahansa, olevasi tukena aina kun elämän vastoinkäymisissä sitä tarvitaan ja hyväksyväsi lasten(kin) erehtyvän ja tekevän virheitä. Tällöin lapsesi kunnioittavat sinua ja uskaltavat myöntää mokanneensa, vaikka odotettavissa olisikin sekä lohdutusta että vakava puhuttelu tai ansaittua moitettakin, mutta heidän turvallisuudentunteensa säilyy kun joku perheessä kantaa vastuuta ja opastaa oppimaan virheistä niiden toistamisen sijaan. Nämä oli omassa lapsuudessa ja nuoruudessani niitä suurimpia asioita, joita olisin vanhemmiltani toivonut vaan ilman jäin.

[selavii]

Mitenkäs noilta lapsukaisiltani voisi vaivihkaa kysellä, että mitä äiti on JT-opista heille kertonut?

[Freedom]

En tiedä onko hyvä neuvo tämäkään, mutta yritetään...
Onko teidän lapset liitetty jo johonkin muuhun uskontokuntaan. Perheneuvolasta voisi saada apua. jos otat yhteyttä ja kerrot, että haluaisit jutella siitä, että äiti haluaa lapset uuteen uskontokuntaan josta et tiedä tarpeeksi. Että, mietit mitä lasten uskonnon vaihto heille aiheuttaa, kun olet saanut jehovantodistajuudesta arveluttavaa tietoa. Ja vetoat julkisuudessa olleisiin Uut:n kirjoituksiin lastenoikeuksien toteutumisesta Jt-yhteisössä. Olettaa voisi, että osa näistä työntekijöistä on tietoisia julkisuudessa olevista Jehovantodistajuutta koskevista asioista ja keskustelisi niistä vaimollesi rakentavasti. Jaksamista