Miksei tällaisesta voisi yrittää vaikka järjestää kyselyä...Mutta on niitä muitakin, takuuvarmasti, jotka ovat aivan normaalisti yhteyksissä vanhempiinsa. Väitän, että valtaosa.
En itse pysty allekirjoittamaan "valtaosaa" , kun niin paljon on asiasta lukenut ja kokenut.
Kaikki eivät hylkää, se on selvä, minä olen yksi onnekas sellainen joka ei menettänyt lähisukua. Ainoastaan osan suvusta ja srksta, joita en enään edes ystäviksi kaipaa.
Aina se kuitenkin sattuu, kun kaupassa törmätessä jt ystävään katsotaan läpi, vaikka on tuntenut ja ollut yhdessä melkein vaipoista asti. Yritän olla välittämättä, mut kyl se tympii ja kaikki vain siksi,että en usko asiaan, en minä mitään "muuta" väärin ole tehnyt.
Yhden jt-kaverin kutsuin aikoinaan iltamiin leikkiin mukaan ja vaikka olin vielä kirjoilla, vastaus oli kielteinen koska loppu on niin lähellä. En tiedä mitä pahaa sitten olin tehnyt.. Ehkä toimettomuus riitti tämän kriteeriksi.
