HS:n Kuukausiliite: Jehova rankaisee omiaan

[Voimantorni]

Miten kukaan, joka nostaa kytkintä k.o. puljusta voi rutista siitä, että jäljelle jääneet "ei tervehdi" jne. jokainen joka sinne liittyy tasan tarkkaan tietää, että jos/kun lähtö tulee, niin suurin osa ei tule enää "tuntemaan" sinua kaupan kassajonossa. Tuo tulee kyllä esiin "jäsenyysneuvottelussa".

Kuten tuossa jo edellä todettiinkin, on moraalisesti kohtuutonta odottaa, että Jt-indoktrinaation saaneet ja nuorena kasteelle menneet Jt-perheiden kasvatit osaisivat arvioida tilannetta koko loppuelämäänsä ajatellen. Eiväthän he vielä tuolloin ajattele, että he tulisivat joskus eroamaan järjestöstä, tai edes haluamaan sellaista. Eivät he osaa ajatella karttamista omalle kohdalleen.

Vertaispaine ajaa Jt-yhteisön lapsia tehokkaasti kohti kastetta, eikä heille ole koskaan esitetty todellista vaihtoehtoa tälle. Kaikkien muiden elämäntapojen valitseminen kun johtaa Jumalan epäsuosioon ja äkkikuolemaan pian koittavassa harmagedonissa. Tällainen pelottelu vaikuttaa voimakkaasti lasten ja nuorten mieliin.

"Ehkä et ole vielä vakuuttunut siitä, että Jumalan normien noudattaminen on paras elämäntapa. Siinä tapauksessa ratkaisun tekoa voi helpottaa niille koituvien seurausten ajatteleminen, jotka jättävät Raamatun normit huomiotta." (Vartiotorni 15. marraskuuta 2010 s. 15)

Lisäksi on ihmeteltävä järjestön epärehellistä ulkopolitiikkaa tämänkin asian äärellä. Tiedottaja Veikko Leinonen on julkisuudessa toistuvasti esittänyt, etteivät perhesiteet katkea vaikka henkilö eroaa / erotetaan järjestöstä. Samaa olen itsekin kuullut usean Jehovan todistajan väittävän, viimeksi tällä viikolla Jt-vanhin väitti minulle tällaista, kun keskustelimme lehtikärryjen luona. Tässä siis jälleen yksi esimerkki järjestön kaksinaamaisuudesta.

"Ketään ei saisi pakottaa palvomaan tavalla, jota hän itse ei voi hyväksyä, tai valitsemaan uskonnon ja perheen välillä." (Herätkää! heinäkuu 2009, s. 29)

Tässä lahko pelaa jälleen sanoilla. Voidaan nimittäin väittää, että koska ala-ikäiset kasteella käyneet ja järjestöstä eronneet / erotetut nuoret saavat asua kotona vanhempien kanssa, ei Jehovan todistajien tarvitse valita uskonnon ja perheen välillä. Samassa huonekunnassa asuvia exiä ei tarvitse karttaa.

Mutta eiväthän nuo nuoret siellä vanhempiensa luona aina tule asumaan. Itse asiassa Jehovan rakkaudellinen järjestö suosittelee vanhempia potkaisemaan erotetun jälkikasvunsa mahdollisimman pian pois kotoa, kun tämä tulee täysi-ikäiseksi. Ja kun he sitten muuttavat omilleen, astuu karttamisvaatimus voimaan. Eikä se raukea koskaan, ei, ellei henkilö palaa takaisin häntä koipien välissä ja nöyristellen lahkoon ja tunnusta olleensa väärässä.

Jostain mc-kerhosta voi saada leiman "out-good" jolloin jäsenet voi pitää yhteyttä, mutta JT-ympyröistä on aina ulkona "out-bad" leimalla.

Tässä onkin jo tullut korostettua sitä oleellista eroa, joka vallitsee Jt-perheiden kasvattien ja "maailmasta" aikuisena tulleiden kartettavien välillä. Ensin mainittujen asema on moraalisesti melko lailla toisenlainen kuin meidän myöhemmin hurahtaneiden kohdalla.

Eihän se pelote muuten toimisi edes tuon vertaa??

Miksi maailmankaikkeuden rakkaudellisimman persoonan tarvitsisi ylipäätään turvautua pelotteluun, pitääkseen porukkansa koossa? Eikö täydellinen Isä saa lapsiaan muuten rakastamaan itseään? Ja kun ei saa, niin seuraavaksi on kysyttävä, kuinka täydellinen ja rakkaudellinen se Isä todellisuudessa on, jos hän lupaa tappaa kaikki sellaiset lapsensa, joita ei saa peloteltua rakastamaan itseään?

[Tony]

Miten kukaan, joka nostaa kytkintä k.o. puljusta voi rutista siitä, että jäljelle jääneet "ei tervehdi" jne. jokainen joka sinne liittyy tasan tarkkaan tietää, että jos/kun lähtö tulee, niin suurin osa ei tule enää "tuntemaan" sinua kaupan kassajonossa. Tuo tulee kyllä esiin "jäsenyysneuvottelussa".

Kuten on jo todettu, ongelma on siinä, että Jehovan todistajat kastavat lapsia ja nuoria, jotka ovat todellisuudessa syyntakeettomia tekemään kastepäätöstä. Kastepäätös on elinikäinen. Sitä ei voi perua. Sillä hetkellä kun lapsi tai nuori kastetaan, häneltä häviää uskonnon- ja ajattelunvapaus.

Pahimmillaan Jt:t kastavat alle kymmenvuotiaita. Tavallisin kasteikä heiluu siinä kahdentoista ja kuudentoista välimaastossa. Vartiotorni-seura myös kertoo kirjallisuudessaan 'kannustavia' esimerkkejä siitä, miten nuorina jotkut menevät kasteelle.

KASTEELLE SEITSEMÄNVUOTIAANA. Länsi-Meksikossa asuva Paola elää isovanhempiensa kanssa. Isoäiti alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, kun Paola oli viisivuotias. Tyttö kuunteli keskustelua, ja totuus juurtui hänen nuoreen sydämeensä. Isoäiti ei edistynyt, mutta Paola alkoi käydä yksikseen kokouksissa. Hän pyysi isovanhempiaan auttamaan häntä pukeutumisessa ja saattamaan hänet kadun yli valtakunnansalille. Heti kun hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan, hän ilmoittautui teokraattiseen palveluskouluun ja alkoi toimia julistajana. Rakkaudesta Jehovaan hän meni seitsemänvuotiaana kasteelle. Kun häneltä kymmenvuotiaana kysyttiin, miksi hän käy kokouksissa ja saarnaa niin innokkaasti, vaikkei saa perheeltä tukea, hän vastasi: ”Pidän kokouksista kovasti siksi, että puheet kannustavat minua tutkimaan Raamattua ja pysymään kaukana ikävyyksistä. Saarnaamassa käyn siksi, että haluan kertoa ihmisille, mitä Jehova tekee heidän hyväkseen tulevaisuudessa, ja siksi, että Raamattu voi tehdä heidät onnellisiksi jo nyt.

Nykyäänkin monet nuoret ovat vihkineet elämänsä Jehovan palvelukseen. 15-vuotias Akifusa sanoi, että eräs palveluskokouksen ohjelmanosa vaikutti osaltaan siihen, että hän päätti mennä kasteelle. Ayumi meni kasteelle 10-vuotiaana. Hän halusi palvella Jehovaa, koska hän oli oppinut rakastamaan Jehovaa. Hän on nyt 13-vuotias ja saattoi aivan äskettäin nähdä raamatuntutkisteluoppilaansa, joka on myös oppinut rakastamaan Jehovaa, menevän kasteelle 12-vuotiaana. Hikaru, Ayumin nuorempi veli, kastettiin myös 10-vuotiaana. Hän muistelee: ”Jotkut sanoivat minun olevan liian nuori, mutta Jehova tunsi ajatukseni. Olin lujasti päättänyt mennä kasteelle päätettyäni vihkiä elämäni hänelle palvellakseni häntä kaikella, mitä minulla on.” Myös vanhempien esimerkillä on vaikutusta, mikä käy ilmi erään nuoren sisaren kokemuksesta. Hänen isänsä kielsi hänen äitiään tutkimasta Raamattua sekä hänen että hänen veljensä ja sisarensa kanssa. Isä pieksi heitä ja poltti heidän kirjansa. Äidin kestävyys ja usko sai lapset kuitenkin näkemään Jehova Jumalan palvelemisen tärkeyden. Tämä nuori tyttö kastettiin 13-vuotiaana, ja hänen nuorempi veljensä ja sisarensa ovat seuranneet hänen esimerkkiään.

[PekkaPee]

"Pahimmillaan Jt:t kastavat alle kymmenvuotiaita. Tavallisin kasteikä heiluu siinä kahdentoista ja kuudentoista välimaastossa."

Omana aikana kun pidin kyssärituokioita, nuorin oli yläasteikäinen, tosin k.o. tyttö ei kyllä ymmärtänyt noita ns. perus"totuuksia" mutta halu oli kova, sen perusteella sanoisin, että JT-lapsilla ei ole uskonnonvapautta kyllä edes lapsena, uskon vapauskin vähä kyseenalainen. Edelleen oman "uran" aikana oli pari-kolme perhettä, joista lapsista kaikki eivät käyneet kasteella ja ainakin noissa pidetään yllä suhteita edelleen lapsiin. Varmasti löytyy paikka/seurakunta kohtaisia eroja suhtautumisessa, puhumattakaan sukujen välisistä eroista

Omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että osa vanhoista tutuista pitää edelleen yhteyttä, osa menee kivasti hämilleen, kun kohdataan kaupassa, osa väistelee ja (pieni) osa on salaa tyytyväisiä, kun ei ole sitten siinä kauniissa uudessa maassa jakamassa parhaita paikkoja

[Tony]

Poikien kasteiän tietynlainen deadline on kuudessatoista. Muuten alkaa asevelvollisuus kolkuttamaan ovella.

Toinen aspekti tässä on se, että Jt-jälkipolvella ei ole minkään maan objektiivista maailmankuvaa. He ovat eläneet ja hengittäneet Jt-propagandaa kehdosta saakka. Mitäpä siinä oikein muuta voi tehdä kuin hypätä altaaseen. Sehän on Ainoa Oikea Teko ja mahdollisuus päästä paratiisiin.

[Veli-Hopea]

joista lapsista kaikki eivät käyneet kasteella ja ainakin noissa pidetään yllä suhteita edelleen lapsiin

Se onkin kannattavampaa olla käymättä kasteella koska silloin ei ole velvoitetta karttaa.

[rippeli]

Mua ärsyttää yhä enemmän tuo "Turha marista, tiesit miten käy"- kommentti.
Itse olen vauvasta asti ollut jeppulapropagandan ympäröimä, joten oli päivän selvää, että menen kasteelle 14v. Ei siinä paljon omaa mielipidettä ollut nuorella iällä.
Ja vaikka olisi pamahtanut lahkoon vasta aikuisena, niin silti tuo "Mitäs läksit"- argumentti ontuu. Lahkoon tuleville luvataan ummet ja lammet paratiiseineen ja nopeasti koittavine harmagedoneineen veljesseuran pyyteettömän rakkauden ympäröimänä. Eli huijataan mukaan. Sitten kun tajuaa tulleensa huijatuksi, niin aletaan karttaa ja haukutaan luopioksi.
Sama kun K-kauppias vetäis turpaan kun menet palauttamaan viallisen tuotteen.

[Veli-Hopea]

Mua ärsyttää yhä enemmän tuo "Turha marista, tiesit miten käy"- kommentti.
Itse olen vauvasta asti ollut jeppulapropagandan ympäröimä, joten oli päivän selvää, että menen kasteelle 14v. Ei siinä paljon omaa mielipidettä ollut nuorella iällä.
Ja vaikka olisi pamahtanut lahkoon vasta aikuisena, niin silti tuo "Mitäs läksit"- argumentti ontuu. Lahkoon tuleville luvataan ummet ja lammet paratiiseineen ja nopeasti koittavine harmagedoneineen veljesseuran pyyteettömän rakkauden ympäröimänä. Eli huijataan mukaan. Sitten kun tajuaa tulleensa huijatuksi, niin aletaan karttaa ja haukutaan luopioksi.
Sama kun K-kauppias vetäis turpaan kun menet palauttamaan viallisen tuotteen.

Joo nää on niitä "turha marista, mitäs ostit paskan auton" juttuja. Niin vaan käy eikä siitä sovi ostajaa ruveta sorsimaan. Oli vaan niin hyvin vahattu pirssi ja myyntipuhekkin oli vakuuttava.

Tosiaan joillakin on se auto pihassa jo kun syntyy niin ei se niin helppoa ole.

Autosta puhuen ne voivat myös olla vaarallisia. Joka vuosi kuitenkin tämä saatanallinen katsastusmies vainoaa ja yrittää lätkäistä kieltoleimaa päälle. Se on vaan merkki siitä että ajaa oikealla autolla.

[sinner74]

Mua ärsyttää yhä enemmän tuo "Turha marista, tiesit miten käy"- kommentti.

Samaa mieltä. Oli kyse syntymälahjasta, tai myöhemmästä käännynnäisyydestä, Vartiotorniseuran menettelytapa on kaiken kohtuuden tuolla puolen. Se on institutionaalista väkivaltaa, jossa vahvempi käyttää saavuttamaansa asemaa heikomman totaaliseen alistamiseen.

[Vieraas]

Omana aikana kun pidin kyssärituokioita, nuorin oli yläasteikäinen

Viime vuonna hallintoelimen David Splane kauhisteli, että jostain löytyy 13-15-vuotiaita kastamattomia.



Omana JT-aikanani hoettiin sitä, että lapsikastetta järjestössä ei ole, toisin kuin luterilaisilla. Nyt joku JT-mielinen oli vaihtanut nettikeskustelussa termiksi "vauvakaste". Näin se valo kirkastuu.

Edelleen oman "uran" aikana oli pari-kolme perhettä, joista lapsista kaikki eivät käyneet kasteella ja ainakin noissa pidetään yllä suhteita edelleen lapsiin. Varmasti löytyy paikka/seurakunta kohtaisia eroja suhtautumisessa, puhumattakaan sukujen välisistä eroista

Näitähän ei tosiaan kuulukaan karttaa.

[Kletos]

moro. Lukaisin sen kk-liitteen ja löysin sitte tännekkin: Tarina oli hyvin tutu, parin vuoden mietintä "jos-kuitenkin-tämä-onkin-totta", kunnes järki tms. sellainen voitti. No kuitenkin se pointti: Miten kukaan, joka nostaa kytkintä k.o. puljusta voi rutista siitä, että jäljelle jääneet "ei tervehdi" jne. jokainen joka sinne liittyy tasan tarkkaan tietää, että jos/kun lähtö tulee, niin suurin osa ei tule enää "tuntemaan" sinua kaupan kassajonossa. Tuo tulee kyllä esiin "jäsenyysneuvottelussa". Jostain mc-kerhosta voi saada leiman "out-good" jolloin jäsenet voi pitää yhteyttä, mutta JT-ympyröistä on aina ulkona "out-bad" leimalla. Eihän se pelote muuten toimisi edes tuon vertaa??

PekkaPee, jos kaikki menisivätkin mukaan vastuuntuntoisina aikuisina, jolla on koko muu suku ja kaikki ystävät jt-yhteisön ulkopuolella.

Mutta kun näin ei ole. Moni syntyy ja kasvaa liikkeeseen. Koko suku ja mahdollisesti myös puolison koko suku saattaa olla yhteisössä. Jos on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa yhteisössä, myös kaikki ystävyysuhteet ovat siellä.

Lapselle ja nuorelle ei juurikaan jää muuta vaihtoehtoa kuin kasteelle meno. Omaa kriittistä ajattelua ei monellakaan ole tullut vielä siinä vaiheessa, kun koko paketti on Totuus isolla t-kirjaimella.

Jos lähtö yhteisöstä tulee, niin onpa todella, todella julmaa sanoa tuollaiselle yhteisöön kasvatettulle ihmiselle, että älä rutise, kyllä tiesit mitä teit, kun alaikäisenä menit kasteelle ja tämän tien tietoisesti ja kypsästi valitsit.

Tiesikö todella? Uskalsiko edes ajatella, että joskus totuus olisi valhetta?

Hohhoijjaa .... jos oikeasti olet itse ollut jt, etkä siis mikään karttamisopetusta puolustava feikki, niin sympaattisuutta ja empaattisuutta odottaisi kyllä hippusen enemmän.

[SonOfJesus]

Kuukausiliitteen otsikko on tietysti "hiukan" harhaanjohtava, koska se sisältää ajatuksen, että kyse on Jehovan tahdosta.

Suhtautuminen irtautuneisiin on vaihdellut hyvin paljon. Lievimmillän se taisi olla 1974, jolloin viitattiin tuhlaajapoika -vertaukseen. Suhtauminen jyrkkeni voimakkaasti 1980-luvulla kun Raymond Franz erotettiin ensin hallintoelimestä ja sitten koko järjestöstä.

Omalla kohdallani paluun organisointi olisi hankalaa, koska minulle ei kerrottu erottamisen syytä eivätkä taida sitä tietää itsekään. Näin ollen katumuksen ilmaiseminen ja sen mittaaminen on mahdotonta.

[PekkaPee]

Taitaa olla yli 90% kastetuista ns. 2. tai 3. sukupolvea JT tänä päivänä, ns. puskasta tulleita on tosi vähän, ainakin maalaisseurakunnissa. Tosin sen muutaman vuoden, mitä itse olin kaupunki srk:ssa, niin enempi siellä kävi ei-todistajia, kynnys matalammalla? Eli suurimmalla osalla on tuo sukurasite tai voimavara, miten vaan haluaa nähdä.

Edelleen kotiolot suurelta osin vaikuttaa siihen, onko vaihtoehtoja - todellisia tai ei - olemassa, liitytkö vai itket ja liityt. Kriittinen ajattelu ei nyt vain taida olla 16 v. pojalla tai tytöllä kovin suuri voimavara tuossa kypsässä iässä, taitaapi olla jokin muu mielessä (vaikkapa iloiset illanvietot).

Edelleen vanhempien vakaumus - suuntaan minne hyvänsä - vaikuttaa hyvin suuresti siihen, miten lapsi/nuori/aikuinen suhtautuu uskoon, oli sitten kyse JT, H tai L-positiivinen tai vaikkapa kepulainen. Kyllähän se on se "totuus" minkä kotoa saa. Tuollainen kritiikki tulee vasta myöhemmällä iällä, jos silloinkaan.

Lapset poislukien (eli ne alle 15 v.), niin kyllähän ihmisellä nyt jokin vastuu täytyy itsestään olla, kirjakerhossakin on säännöt, kyllähän kaikkien aikojen kirja(kauppa)kerhossakin on sääntönsä. Edelleen jos olet ollut mukana lapsesta saakka, niin kyllä tuo erottaminen on käytäntönä tullut vastaan, tosin nykyään ei kovin helpolla kenkää saa, enempi taitaa olla muita sanktioita käytössä.
Aika suurta hupia tuntui olevan ne "olekko kuullut miksi tuo erotettiin" keskustelut, joita varmasti jokainen on kuullut, osa jopa osallistunut?? Yhdestä tulee juoppo, toisesta jotain muuta...

Eli peräänkuulutan edelleen yksikön vastuuta ja vapautta valita itse kuppikuntansa, myös olla kuulumatta mihinkään.

Yhtälailla jokaisella yhdistyksellä saa olla omat sääntönsä. Esim. AY-liikkeellä on omat säännöt ja jos vaikkapa lakkorikkuriksi alat, niin taitaa olla helpompi siirtyä loimaan liittoon, vanhat kaverisuhteet ei taida oikein moista kestää. Tuo siis ihan vaan rinnastuksena.

Kun nyt opillisesti ajatellen tuo karttamisoppi on kuitenkin niitä harvoja oppeja, joita edes jotenkin laveasti tulkiten ja vähän vääntäen saa soviteltua mustan kirjan kansien väliin. Verraten vaikkapa sukupolvi -oppiin tai synttärit/nimipäivät proosaan.

ai niin lyhyesti omat taustat: Olin 2 vee, kun mutsi löysi mukavan aatteen, isä ei ollut koskaan mukana k.o. hommassa. Eli voi sanoa, että lapsesta asti mukana, joista jonkinasteista epäilyksen aikaa viimeiset 3...4 vuotta. Nytte mukavasti omilla 3 vuotta.

[Tony]

Yhtälailla jokaisella yhdistyksellä saa olla omat sääntönsä. Esim. AY-liikkeellä on omat säännöt ja jos vaikkapa lakkorikkuriksi alat, niin taitaa olla helpompi siirtyä loimaan liittoon, vanhat kaverisuhteet ei taida oikein moista kestää. Tuo siis ihan vaan rinnastuksena.

Eroaminen tai erottaminen ei ole ongelma, vaan karttaminen. Ja vielä tarkemmin ottaen se, että siitä on selkeät kirjalliset klausuulit ja niitä kerrataan säännöllisesti. Missään AY-liikkeissä ei tällaisia ole. Jos joku päättää 'karttaa' lakkorikkuria, niin se on täysin yksilöllinen valinta jota kukaan tai mikään taho ei erityisesti vaadi.

Jehovan todistajien karttamissääntö ja jonkun muun ilmiön äärellä tapahtuva yksilöllinen karttaminen ovat vertailukelvottomia ja kaksi täysin eri asiaa.

[PekkaPee]

1986 keväällä oli sähköliiton lakko (3 kk), mun ekasta duunipaikasta 1 asentaja kävi iltaisin hoitamassa työmaitaan, erotettiin a.o:sta, käytännössä joutu vaihtamaan työpaikkaa, hänen onnekseen samalla yrittäjällä oli pari firmaa ja yllätys pääsi sitten uuteen hommaan.

Tuo siksi, että ei enää päässy mihinkään urakkaporukkaan. Karttaminen on karttamista, oli sitten ohjattua ylhäältä tai alhaalta. Siitä siis tuo vertaus. Ihmisen = yksilön kannalta vaikutus aivan sama

[Veli-Hopea]

Eli peräänkuulutan edelleen yksikön vastuuta ja vapautta valita itse kuppikuntansa, myös olla kuulumatta mihinkään.

Tottakai näin. Olet oikeassa kyllä. Yksilönä on oikeus päättää, menetkö kasteelle vai ei. Ei se kuitenkaan ihan näin yksinkertaista ole ja syntymätodistajalla on erittäin kovat paineet olla menemättä kasteelle. Vaikka kyse on valinnanvapaudesta, ei mielestäni voida puhua valinnanvapaudesta. On vain yksi suunta.

"saat itse päättää" vaihtoehtoa ei kovinkaan usein tarjota. siihen ohjataan niin että vaihtoehtoa ei juurikaan ole, muutakuin erittäin itsevarmoilla ja rohkeilla ihmisillä,jotka uskaltavat tehdä oman mielipiteensä mukaan.

Käsi ylös, kenelle on sanottu : " saat itse valita, ei ole pakko jos et halua, tuen sinua silti."