Veljesseura.org

Tässä hieman omia kokemuksiani Järjestöstä. Aloin tutkistella todistajien kanssa 2007 alussa, olin silloin vielä armeijasta. Se, miksi ylipäätään ryhdyin tutkistelemaan todistajien kanssa on monimutkainen asia. Yksi asia ,mikä vaikutti asiaan oli oma rauhaton lapsuuteni. Tästä johtuen olen aikuisiälläkin pyrkinyt hakemaan turvaa ja suojaa jostain. Vuonna 2007 todistajat pystyivät tarjoamaan jokinlaista "turvaa". Edistyin ja menin kasteelle vuonna 2008. Tutkisteluaikanani minulla oli jotain pieniä epäilyksiä joidenkin oppien suhteen, mutta koska minulla oli hyvä olo todistajien kanssa, en lähtenyt kysymään niistä sen enempää. Hyvä olo kuitenkin muuttui pian kasteeni jälkeen. Kasteeni jälkeen nimittäin huomasin, että Järjestölle ei riittänyt mikään. Toiseksi siskoni sairastui tuolloin vakavasti, joten huomioni keskittyi häneen. En enää jaksanut olla Järjestössä ja niin kutsuttu rakkaudellisuus oli kaikonut kokonaan. Kävin viimeisen kerran kokouksessa 4.12.2008, vasta puoli vuotta kasteeni jälkeen. Alkuvuodesta 2009 kypsyttelin eropäätöstäni. Se oli vaikeaa, sillä vanhimmat olivat minuun lakkaamatta yhteydessä. Kuitenkin olin jo päättänyt erota Järjestöstä, tai sitten minut erotettaisiin, kumminpäin lähtö tulisi oli minulle yhdentekevää. Näinä aikoina aloin myös lukea näitä sivustoja. Lopulta syyskuussa 2009 tein oman erokirjeeni. Todistajaurani oli kestänyt vain vuoden. Parempaa päätöstä en olisi kuitenkaan voinut tehdä. Haluan omalla kokemuksellani sanoa, että todistajien rakkaudellisuus voi olla hyvin vetoavaa, johon on helppo jäädä koukkuun. Näinn kävi myös itselleni.

vijuja kirjoitti:...todistajien rakkaudellisuus voi olla hyvin vetoavaa...

Etenkin ennen kasteelle menoa ja senkin jälkeen jos ei ajattele mitään omaehtoista, vaan toimii ja toistelee odotetulla tavalla. Tuon rakkauden ehdollisuus näkyy heti jos kysyy hankalia tai jää jälkeen kelkasta.

Meilläkin tuo ihana rakkaudellisuus näkyi vetoamalla lapsiin ja ikävään heitä kohtaan. Kun ilmoitettiin että ei aleta tutkimaan, mutta lapsia saa tulla katsomaan, loppui näköjään ikäväkin, kun sen jälkeen ei olla ainuttakaan kertaa otettu yhteyttä.

Kysymys oli tutkimisesta puolison kanssa.

Mieti mitä olet valmis tekemään ja mistä olet valmis luopumaan - tietty koko loppuelämäksesi. Oletko valmis käymään ovelta ovella saarnaamassa Totuutta niin usein kuin ikinä ehdit (eli kun et ole töissä, kokouksissa tai nukkumassa)? Oletko valmis alistumaan avioliitossa miehen tahtoon? Oletko valmis hylkäämään maailmallisen perheesi? Oletko valmis siihen, että esiaviollista seksiä ei harrasteta ja ovet makuukammariin aukeaa vasta kun ollaan naimisissa? Ja seurustelu aviomiesehdokkaan kanssa tapahtuu aina esiliinan läsnäollessa? Yleensä seurustelu kestää 0,5-1 vuotta, jonka jälkeen saatat tietää vain, että "joo panettaa ja paljon" ja sitten on kiireellä mentävä naimisiin. Ja oltava koko loppuelämä yhdessä ihmisen kanssa, jota et kunnolla tuntenut saatika tiennyt miten se seksielämä teillä sujuu, se kun on aikasta tärkeä osa parisuhdetta. Entä jos menet naimisiin, saatte lapsia ja jossain kohtaa päätätkin erota uskonnosta, oletko valmis jättämään perheesi taaksesi? Tai lapsesi tai miehesi eroaa, jolloin sinun on kartottava tätä eronnutta. Tässä oli osa asioista. Niitä on vielä paljon lisää. Jehovantodistajuuteen ei kuulu vain usko ja tutkiminen vaan myös tiukat säännöt.

January kirjoitti:Mieti mitä olet valmis tekemään ja mistä olet valmis luopumaan - tietty koko loppuelämäksesi. Oletko valmis käymään ovelta ovella saarnaamassa Totuutta niin usein kuin ikinä ehdit (eli kun et ole töissä, kokouksissa tai nukkumassa)?

Tekevätkö todistajat oikeasti niin paljon saarnaamistyötä? Tuohan on ihan hirveä määrä. Ja siis ei, en todellakaan olisi ikinä valmis kiertelemään ovilla niin paljon.

Oletko valmis alistumaan avioliitossa miehen tahtoon?

Olen koska niinhän Raamattu käskee naisten tehdä.

Jehovantodistajuuteen ei kuulu vain usko ja tutkiminen vaan myös tiukat säännöt.

Se on itseasiassa yksi syy miksi olen niin kiinnostunut jt:stä. Heillä on tiukat säännöt jotka suojelevat kaikenlaiselta mielipahalta mitä esim. päihteidenkäyttö ja esiaviollinen seksi aiheuttavat (toki karttamis -ja verensiirtosäännöt ovat eri asia, ne eivät suojele ketään)

rinley_ kirjoitti:

January kirjoitti:Mieti mitä olet valmis tekemään ja mistä olet valmis luopumaan - tietty koko loppuelämäksesi. Oletko valmis käymään ovelta ovella saarnaamassa Totuutta niin usein kuin ikinä ehdit (eli kun et ole töissä, kokouksissa tai nukkumassa)?

Tekevätkö todistajat oikeasti niin paljon saarnaamistyötä? Tuohan on ihan hirveä määrä. Ja siis ei, en todellakaan olisi ikinä valmis kiertelemään ovilla niin paljon.

Riippuu ihan todistajasta. Jotkut tekevät useita kymmeniä tunteja kenttää per kuukausi, toiset vain tunnin kaksi.

Jehovantodistajuuteen ei kuulu vain usko ja tutkiminen vaan myös tiukat säännöt.

Se on itseasiassa yksi syy miksi olen niin kiinnostunut jt:stä. Heillä on tiukat säännöt jotka suojelevat kaikenlaiselta mielipahalta mitä esim. päihteidenkäyttö ja esiaviollinen seksi aiheuttavat (toki karttamis -ja verensiirtosäännöt ovat eri asia, ne eivät suojele ketään)

Eikö haluamiaan periaatteita voi noudattaa ilman erityistä sääntöä tai yhteisöä joka ylläpitää tällaisia sääntöjä?

rinley_ kirjoitti:Tekevätkö todistajat oikeasti niin paljon saarnaamistyötä? Tuohan on ihan hirveä määrä. Ja siis ei, en todellakaan olisi ikinä valmis kiertelemään ovilla niin paljon.

Näin järjestö haluaisi asian olevan: kenttäpalvelus menisi lähes kaiken ohitse todistajan elämässä. Viimeisimmissä seurakunnissani keskiarvo oli jossain kahdeksan tunnin tienoilla, kulttuuritodistajana tein itse harvoin muutamaa tuntia enempää. Länsimaissa todellinen kenttäilyinto on selvästi hiipunut siitä, mitä se joskus oli. Toisaalta nyt tuntien kerryttäminen on helpompaa, jos jaksaa seurustella kaverinsa kanssa lehtikärryn vieressä.

rinley_ kirjoitti:

Jehovantodistajuuteen ei kuulu vain usko ja tutkiminen vaan myös tiukat säännöt.

Se on itseasiassa yksi syy miksi olen niin kiinnostunut jt:stä. Heillä on tiukat säännöt jotka suojelevat kaikenlaiselta mielipahalta mitä esim. päihteidenkäyttö ja esiaviollinen seksi aiheuttavat (toki karttamis -ja verensiirtosäännöt ovat eri asia, ne eivät suojele ketään)

Päihteiden käyttö ja esiaviollinen seksi ovat syntiä (ts. ei sallittua / ei hyväksi) esimerkiksi myös vapaakirkoissa, babtisteilla, helluntalaisuudessa, mormoneilla (heillä on kiellettyä myös kahvin juonti) ja kirkon piirissä vanhoillislestadiolaisilla.

Miksi ihmeessä valitsisit juuri Jehovan todistajat?

Todistajilla on monia asioita, jotka aiheuttavat mielipahaa. Näitä ovat esimerkiksi karttaminen, oikeuskomiteat, kontrollointi (käytöksen, tunteiden, ajattelun ja informaation), juhlien kieltäminen (lähes kaikki sukujuhlat ja kokoontumiset paitsi häät ja hautajaiset), yhteydenpidon rajoittaminen (ei-todistajiin) ...

Kuuluminen VT-seuraan ei automaattisesti suojele päihteiltä ja esiaviolliselta seksiltä. Jokainen ihminen on vastuussa itse itsestään.

Rakkaudellinen ilmapiiri on kupla joka puhkeaa viimeistään silloin kun et ole enää aktiivijulistaja.
Jos olet erotettu tai eronnut ja eksyt syystä tai toisesta valtakunnansaliin osa todistajista kavahtaa ja säikkyy. Ikään kuin olisit tarttuvaa tautia kantava.

Tony kysyy viisaasti: "Eikö haluamiaan periaatteita voi noudattaa ilman erityistä sääntöä tai yhteisöä joka ylläpitää tällaisia sääntöjä? "

Tämä oli aikoinaan itselleni merkittävä oivallus. Todistajuudessa sain kasvatuksen että maailmalliset ovat pahoja ja tekevät iljettäviä tekoja ja toimivat moraalittomasti, käyttävät päihteitä ja ovat rikollisia jne jne. Kun tulin ulos todistajuuden kuplasta sain huomata, että suurin osa ihmisistä on kunnollisia ja on oma valinta millainen haluaa olla ja millaista seuraa hakee. Hyvät tavat ja hyvä moraali ei ole riippuvainen siitä mitä uskontoa tunnustat vai oletko uskonnoton.

Lähipiirini muodostuu ei-todistajista ja he käyvät työssä, ansaitsevat elantonsa, kasvattavat ja kouluttavat lapsensa, elävät tavallista arkea iloineen ja suruineen tässä elämässä. Todistajuus-elämä on elämää sitten joskus paratiisissa, vaika asiat voi tehdä jo nyt. Muistan talvella katsoneeni ohjelman Betelistä, siitä jäi mieleen keski-ikäinen lapseton pariskunta jonka rouvan haave oli saada iso määrä lapsia paratiisissa. Elämä jäi elämättä ja lapset tekemättä odotellessa paratiisia ja sitä odotellessa juna meni ohi mitä lapsiin tulee. Surullista. Kuinkahan monta pariskuntaa viime vuosikymmeninä on toiminut heidän tavallaan.

Ehkä et tiedä että aikoinaan salipuheissa viestitettiin että onko mielekästä tehdä lapsia tämän asiainjärjestelmän aikana "Voi raskaita ja imettäväisiä niinä aikoina ....", (viittaus Harmagedoniin) Jopa tästä asiasta on pelkoa lietsottu todistajiin ja osa valitsi lapsettomuuden.

Tekevätkö todistajat oikeasti niin paljon saarnaamistyötä? Tuohan on ihan hirveä määrä. Ja siis ei, en todellakaan olisi ikinä valmis kiertelemään ovilla niin paljon.

Ollakseen hyvä jehovantodistaja kenttää pitäisi tehdä vähintään se 8h kuukaudessa, kaikkien kokouksien päälle. Laskepa huvikseen paljonko sinulla on sen jälkeen omaa aikaa...

Heillä on tiukat säännöt jotka suojelevat kaikenlaiselta mielipahalta mitä esim. päihteidenkäyttö ja esiaviollinen seksi aiheuttavat

Minä taas tunnen lukuisia ihmisiä jotka eivät tunne esiaviollisesta seksistä mielipahaa laisinkaan. Nämä ovat pariskuntia, jotka ovat asuneet yhdessä useita vuosia. Toki kukasta kukkaan hyppiminen voi tuoda mielipahaa ja tuokin. Siinä on vain se, että sellaisen välttämiseen ei tarvita uskontoa vaan omaa moraalia ja järkeä.

Sitten kysymys : kieltääkö raamattu esiaviollisen seksin? Ja jos, niin missä?

Mitä päihteisiin tulee ( ja esiaviolliseen seksiin) , todistajuudessa nämä asiat ei mielestäni esiinny mitenkään pienempänä "ongelmana" kuin monessa muussakaan uskossa. Päinvastoin alkoholi päihdeongelmaisia näyttää olevan aikalailla, mitä omaa lähipiiriä kattelee. Lääkkeiden väärinkäyttäjiä löytyy. En vaan enää kykene näkemään että tuo suojelee miltään.. Jutut tehdään vain salaisemmin jos sellainen on. Se on sitä kaksoiselämää ja onko tuo sitten sen parempi?

Minä taas tunnen lukuisia ihmisiä jotka eivät tunne esiaviollisesta seksistä mielipahaa laisinkaan. Nämä ovat pariskuntia, jotka ovat asuneet yhdessä useita vuosia. Toki kukasta kukkaan hyppiminen voi tuoda mielipahaa ja tuokin. Siinä on vain se, että sellaisen välttämiseen ei tarvita uskontoa vaan omaa moraalia ja järkeä.

Jos nyt jostakin tuntuu (niinkuin jotkut ovat kertoneetkin) villeistä vuosistaan jätettyään jeppulat, johtuu varmaankin siitä että sieltä lähdettyä EI OLE MORAALIA vielä kehittynyt, jeppula"moraalihan" on sitä että katsotaan vartiotornista mitä mun moraali sanoo...

Oma pervouteni on jo moniaita vuosia kohdistunut yhteen ihmiseen kerrallaan, joten oma moraalini on pikkuhiljaa alkanut kehittyä?

Kaarmis kirjoitti:Ollakseen hyvä jehovantodistaja kenttää pitäisi tehdä vähintään se 8h kuukaudessa, kaikkien kokouksien päälle. Laskepa huvikseen paljonko sinulla on sen jälkeen omaa aikaa...

Eikä tässä kaikki. Myös kokouksiin on ennalta valmistauduttava. Perehdyttävä hyvin tutkittavan Vartiotorni -lehden tutkittavaan artikkeliin, katsottava kysymykset ja alleviivattava niihin oikeat vastaukset. Entä harjoituspuheisiin valmistautuninen annetusta aiheesta ja puheen tulee kestää tismalleen annettu aika, esim. 5 min. Ja paljon, paljon muuta. Ollakseen kelvollinen Jehovan todistajien ulkojäsen (varsinaiseksi jäseneksi tuskin pääset) kaikki aika menee käytännöllisesti Jehovan todistajien uskonnollisen yhdyskunnan palvelukseen ja silti jää tunne, ettei vielä ole tehnyt kylliksi.

Minulle ammattiuskovaisena luterilaisena diakonina ei tietenkään keskimäärin 25 tuntia kotikäyntejä viikossa ollut ongelma. Se kuului työhöni ja sain siitä hieman liksaa. Jehovantodistajuudessa asia ei mene näin.

Kaarmis kirjoitti:Jos nyt jostakin tuntuu (niinkuin jotkut ovat kertoneetkin) villeistä vuosistaan jätettyään jeppulat, johtuu varmaankin siitä että sieltä lähdettyä EI OLE MORAALIA vielä kehittynyt, jeppula"moraalihan" on sitä että katsotaan vartiotornista mitä mun moraali sanoo...

Mä pentuna mummolassa ollessani katselin uteliaana, kun lehmät ja vasikat päästettiin karsinoistaan keväällä vapaalle laitumelle. Mielestäni kyse on hiukka samankaltaisesta jutusta, joten nou hätä, mutta silti musta voidaan sanoa, että moraalit on.

että sieltä lähdettyä EI OLE MORAALIA vielä kehittynyt, jeppula"moraalihan" on sitä että katsotaan vartiotornista mitä mun moraali sanoo

Niin , onko todistajan päähän istutettu ajatus ,ettei ulkopuolisilla ole järkeä tai moraalia laisinkaan?

Ihmiset ovat kyllä HYVIN paljon erilaisempia, kuin seura antaa kirjoituksissaan ymmärtää.

Mitä moraaliin tulee, tunnen henk. Koht. Helluntalaisia, joilla on korkeampi moraali kuin monella tuntemallani todistajalla. Samoin tunnen pari mormoni kirkossa satunnaisesti poikkeavaa ja moraali mainituissa asioissa on sitä mitä pitää ollakin.

Oma veikkaukseni on , että normaaleilla aikuisilla ihmisillä on pääsääntöisesti hyvä moraali ja käytöstavat.

Ei siihen tarvita mitään lahkoa, joka laittaa jäähylle jos on tuhma.. Ei tässä enään lastentarhassa olla