Veljesseura.org

Flick kirjoitti:

Observer kirjoitti:Tuo kasteikä on tosiaan yksi oleellinen pointti; voitaisiin kysyä onko Jt-järjestön ehdoilla laillista kastaa ketään alaikäistä ihmistä, joka ei voi mitenkään ymmärtää täysin mihin on sitoutumassa?

Toki kun nostetaan kasteikä esiin, on hyvä muistaa, että hyvin monessa muussa uskonnossa on ns. syntymäkaste joka päätetään vanhempien toimesta. Toki niistä uskonnoista eroaminen ei useinkaan ole yhtä iso ja "paha" asia lopulle perheelle/suvulle/yhteisölle, mutta niissä tapauksissa lapsella ei ole ollut edes sitä näennäistä vapaaehtoisuutta kastevalinnassa.

Vaikka syntymäkaste onkin moraalisesti arveluttavaa, se on kuitenkin täysin vertailukelvoton kasteen kanssa, joka sitouttaa loppuelämäksi, ja jota ei voi perua. Puhutaan täysin eri asioista.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Tässä on sekin hankala piirre, että kun esim lapselle (12v.) annetaan kuitenkin mahdollisuus kieltäytyä menemästä kasteelle: kysytään lavalta, kun kastettava seisoo, että tahdotko sinä vihkiytyä ja olla yksi jt:stä ja niin poispäin, niin lapsi siinä seisoessaan vastaa että "tahdon", tai "kyllä" - yleensä aina.

Vaikka jos hän tuntisi olevansa pakotettu esim vanhempiensa taholta, niin hän voisi vastata että "en tahdo" kuuluvalla äänellä, jolloin kastetta ei voitaisi panna täytäntöön ja vihkiytyminen mitätöityisi.

Eli mahdollisuus kieltäytyä on olemassa, siksi hankala asia noin juridisesti ottaen, uskonnonvapaus siis toteutuu.

Alle 18-vuotias on vain rajoitetusti oikeustoimikelpoinen eli oikeutettu tekemään häntä itseään koskevia sopimuksia ja sitoumuksia. Uskonnonvapauslaki antaa alaikäisten tietyin edellytyksin liittyä uskontoon, mutta 12-vuotiaan päättäminen liittymisestään ikuisen karttamisrangaistuksen sisältävään uskontoon tuskin on se, mitä lainsäätäjillä on ollut mielessä. Eli lain hengen vastainen tämä nuorisokaste ja karttamiskäytäntö saattaa olla, vaikka lain kirjain toteutuisikin.

Professorin lausunnot osoittavat, ettei ulkopuolisilla ole välttämättä kovin tarkkaa tietoa siitä, mitä Jehovan todistajien uskonto oikeasti on. Eipä sillä, että professorien ja muiden tarvitsisi opiskella läpi kaikki tuhat ja yksi kiihkouskovaista lahkoa, mutta tämä kuitenkin olkoon yhtenä osoituksena, että tiedottamista tarvitaan.

Ariadna kirjoitti:

Observer kirjoitti:Tuo kasteikä on tosiaan yksi oleellinen pointti; voitaisiin kysyä onko Jt-järjestön ehdoilla laillista kastaa ketään alaikäistä ihmistä, joka ei voi mitenkään ymmärtää täysin mihin on sitoutumassa.

Koskee myös aikuisia mukaan tulleita.

Kypsässä iässä perheellisenä kasteelle mennessä ei itselläni ollut mitään tietoa erottamisesta tai karttamisesta. Tutkittaessa keskityttiin pahuuden loppumiseen ja verioppiin, karttaminen tuli selväksi kastautumisen jälkeen kun aviorikoksesta ja uuden naisen kanssa kokouksissa istuvaa miestä/veljeä ei saanut puhutella.

Aikuisiällä mukaan tullut on myös jonkin verran syyntakeeton, sillä onhan hän rakkauspommituksen, manipuloinnin ja suoranaisen valehtelun uhri. Todella törkeää on, jos karttamiskäytännöstä ei edes kerrota, mutta vähintäänkin se esitetään mahdollisimman myönteisessä valossa "seurakunnan pitämiseksi puhtaana ja kun Raamattu opettaa niin ja me olemme ainoita jotka noudattavat selkeää Raamatun ohjetta". Eikä lahkoon hurahtanut tietenkään ajattele, että hän joskus eroaisi tai tulisi erotetuksi, tai että tuo uskomattoman mukavien ihmisten edustama ja kauniita paratiisikuvia maalaileva lahko voisi olla kenellekään julma.

Aamen.

Kyllä meille tehtiin tutkiskelun aikana selväksi tuo karttaminen. Toki tutkiskelunjohtajaa se sääntö ei koskenut.

Flick kirjoitti:

Observer kirjoitti:Tuo kasteikä on tosiaan yksi oleellinen pointti; voitaisiin kysyä onko Jt-järjestön ehdoilla laillista kastaa ketään alaikäistä ihmistä, joka ei voi mitenkään ymmärtää täysin mihin on sitoutumassa?

Toki kun nostetaan kasteikä esiin, on hyvä muistaa, että hyvin monessa muussa uskonnossa on ns. syntymäkaste joka päätetään vanhempien toimesta. Toki niistä uskonnoista eroaminen ei useinkaan ole yhtä iso ja "paha" asia lopulle perheelle/suvulle/yhteisölle, mutta niissä tapauksissa lapsella ei ole ollut edes sitä näennäistä vapaaehtoisuutta kastevalinnassa.

Mietin tuota syntymäkaste asiaa esim. Ev.lut näkökulmasta. Lapsihan tosiaan kastetaan jo vauvana, mutta monet konfirmoidaan 15-vuotiaana. Eli silloin on mahdollisuus olla menemättä rippikouluun, jos ei halua tuota uskoaan ns. vahvistaa ja on sitä mieltä, että vanhemmat ovat päättäneet lapsen puolesta. Ja eroaminen kirkosta on helppoa.
Ev.lut seurakunnan sivuilla sanotaan konfirmaatiosta näin: konfirmaatiosta siunausta uuteen elämän vaiheeseen, koko seurakunta rukoilee nuoren puolesta. Rippikoulu ja konfirmaatio tarjoavat mahdollisuuden pohtia elämää ja pysähtyä katsomaan missä nyt mennään. Konfirmaatiossa on kyse samasta armosta kuin kasteessa.
Verrattuna jehovantodistajiin lapsi saa mielestäni tässä kohtaa huomattavasti enemmän päätösvaltaa. Itselläni ei ole käytännön kokemusta jehovantodistajien kasteesta, muista Jt-opeista ikävä kyllä sitäkin enemmän! Mutta mitä mietteitä nämä eroavaisuudet kasteessa teissä herättää?

Ei sillä ole oikeastaan mitään väliä että esim. luterilainen saa päättää myöhemmällä iällään kuinka syvästi on mukana. Siihen maailmaan ei pääsääntöisesti kuulu kuitenkaan henkinen väkivalta ja hallinta. Ellei sitten joissain herätysliikkeissä, niistä en tiedä. Itse alunperin olen ortodoksiksi kastettu.

Todistajissa kaste merkitsee sitä että olet lopullisesti lahkon vanki koska sinulle voidaan tuomita rangaistuksista pelottavin eli karttaminen. Eikä siinä kovin paljoa auta vaikka saisi kasteelle menon vitkuteltua 15 vuotiaaksi: paineet kasteelle ovat valtavat.

Erovaisuudet onkin siinä mitä kaste merkitsee. Ev.lut perheen lapselle se tuskin paljon merkitsee, todistajalle se merkitsee lukon sulkemista.

Samaa se on myös aikuisiän kiinnostuneelle, sillä ennen kastetta saat vielä epäillä ja ihmetellä ääneen. Kasteen jälkeen suu menee sitten suppuun muun porukan esimerkin mukaisesti ellet halua tulla ns. merkityksi.

Verilettu kirjoitti:Ei sillä ole oikeastaan mitään väliä että esim. luterilainen saa päättää myöhemmällä iällään kuinka syvästi on mukana. Siihen maailmaan ei pääsääntöisesti kuulu kuitenkaan henkinen väkivalta ja hallinta. Ellei sitten joissain herätysliikkeissä, niistä en tiedä. Itse alunperin olen ortodoksiksi kastettu.

Todistajissa kaste merkitsee sitä että olet lopullisesti lahkon vanki koska sinulle voidaan tuomita rangaistuksista pelottavin eli karttaminen. Eikä siinä kovin paljoa auta vaikka saisi kasteelle menon vitkuteltua 15 vuotiaaksi: paineet kasteelle ovat valtavat.

Erovaisuudet onkin siinä mitä kaste merkitsee. Ev.lut perheen lapselle se tuskin paljon merkitsee, todistajalle se merkitsee lukon sulkemista.

Samaa se on myös aikuisiän kiinnostuneelle, sillä ennen kastetta saat vielä epäillä ja ihmetellä ääneen. Kasteen jälkeen suu menee sitten suppuun muun porukan esimerkin mukaisesti ellet halua tulla ns. merkityksi.

Nämä eroavaisuudet ovat itsellenikin päivänselvät. Ajattelin kasteen käytännön toteutusta, millä sanoin se kastaminen perustellaan, ja rukoillaanko siinä kastettavan ihmisen puolesta vai onko se kylmempi tilaisuus, jossa puhutaan vain järjestöstä. Ajattelen esim. kummiasiaa jota Jt-kasteessa ei ole. Eli muut rukoilevat hyvää sille kastettavalle ihmiselle. kuitenkin Jehovantodistajat käyttävät lapsikastetta muita uskontoja vastaan kielteisenä argumenttina vaikka konfirmaatio on se uskon vahvistus.

Jehovan todistajat tekevät kastettavalle kaksi merkittävää kysymystä, johon tämä vastaa myöntävästi:
1) Oletko Jeesuksen Kristuksen uhrin perusteella katunut syntejäsi ja vihkiytynyt Jehovalle tehdäksesi hänen tahtonsa?
2) Ymmärrätkö, että vihkiytymisesi ja kasteesi osoittavat sinun olevan yksi Jehovan todistajista Jumalan hengen ohjaaman järjestön yhteydessä?

Jeesuksen seuraajien vesikasteesta Opas-kirja (it-1-FI s.1199, vuoden 2001 laitos) opettaa mm.

Jeesuksen seuraajien vesikaste. Johanneksen kasteen tilalle piti tulla Jeesuksen määräämä kaste: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä.” (Mt 28:19.) Tämä oli ainoa vesikaste, jonka Jumala hyväksyi vuoden 33 helluntaista lähtien.

Joitakin vuosia vuoden 33 jälkeen muuan innokas mies, Apollos, opetti oikein Jeesuksesta, mutta hän tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen. Häntä täytyi oikaista tässä asiassa samoin kuin niitä opetuslapsia, jotka Paavali tapasi Efesoksessa. Nuo Efesoksessa olevat miehet oli kastettu Johanneksen kasteella, mutta ilmeisesti sen jälkeen, kun se ei ollut enää voimassa, sillä Paavali kävi Efesoksessa noin 20 vuotta lakiliiton lakkauttamisen jälkeen. Silloin heidät kastettiin asianmukaisesti Jeesuksen nimessä, ja he saivat pyhää henkeä. (Ap 18:24–26; 19:1–7.)

Kristillinen kaste edellytti Jumalan sanan ymmärtämistä ja tietoiseen ajatteluun perustuvaa päätöstä tarjoutua tekemään Jumalan paljastettu tahto. Tämä kävi ilmeiseksi vuoden 33 helluntaina, kun kokoontuneet juutalaiset ja käännynnäiset, jotka jo tunsivat Raamatun heprealaiset kirjoitukset, kuulivat Pietarin puhuvan Jeesuksesta, Messiaasta, minkä johdosta 3000 ihmistä ’sydämestään omaksui hänen sanansa’ ja heidät ”kastettiin”. (Ap 2:41; 3:19–4:4; 10:34–38.) Samarialaiset uskoivat ensin Filippoksen saarnaamaan hyvään uutiseen, ja sitten heidät kastettiin (Ap 8:12).

Etiopialainen eunukki, joka oli harras juutalaiskäännynnäinen ja jolla oli siksi myös tietoa Jehovasta ja Heprealaisista kirjoituksista, kuuli ensin Kristuksessa täyttyneiden raamatunkohtien selityksen, hyväksyi sen ja halusi sen jälkeen tulla kastetuksi (Ap 8:34–36). Pietari selitti Corneliukselle, että ”se, joka pelkää – – [Jumalaa] ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen” (Ap 10:35) ja että jokainen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen, saa syntien anteeksiannon hänen nimensä välityksellä (Ap 10:43; 11:18).

Kaikki tämä on sopusoinnussa seuraavan Jeesuksen käskyn kanssa: ”Tehkää opetuslapsia – – ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” Ne, jotka omaksuvat tuon opetuksen ja joista tulee opetuslapsia, menevät asianmukaisesti kasteelle. (Mt 28:19, 20; Ap 1:8.)

HUOM. Kappalevälejä lisätty luettavuuden parantamiseksi.

Luonnollisesti kastettava saa ennen kastettaan riittäväksi katsotun määrän tähän tähtäävää opetusta. Oleellisinta on Jumalan sanan ymmärtämiminen ja tietoiseen ajatteluun perustuva päätös tarjoutua tekemään Jumalan paljastettu tahto. Tämän Jumalan tahdon paljastaa Uskollinen ja Ymmärtäväinen Orja, ts. Hallintoelin. Enemmälti en tätä kommentoi, vaikka aihetta olisi mm. siitä, mitä alkutekstissä ns. kastekäskyn kohdalla oikeasti lukee.

Kääntäköön, ken osaa: εις το ονομα του πατρος και του υιου και του αγιου πνευματος. Lihavointi minun, lähdeteksti Westcott & Hort.

Minä en kyllä muista kysymyksiä tuossa muodossa. Tosin kasteestani on jo yli 50 vuotta. Minusta toinen kysymys ei liittänyt Seuraa mukaan. Muistan sen tulleen mukaan vasta 1980-luvun alussa.

Hätäkaste on uskonnollinen toimenpide, jossa heikko ja mahdollisesti hengenvaarassa oleva vastasyntynyt kastetaan.

Hätäkasteessa kutsutaan paikalle kuka tahansa kristitty, riittävän vakavamielinen aikuinen, joka suorittaa hätäkasteen. Toimituksessa lapsen päähän pirskotetaan muutamia pisaroita ehdottoman puhdasta vettä ja hätäkasteen toimittaja lausuu seuraavan ajatuksen:

»Kastetaan Jumalan palvelija, lapsukainen (nimi) Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.»

Tämä tehdään siksi, että kaikki kristilliset kirkot opettavat ihmisen sikiävän ja syntyvän synnissä, ja kasteessa ihmisen katsotaan kuolevan synnille ja syntyvän uudelleen Pyhästä Hengestä.

hätäkaste - wikipedia

Kiire hätäkasteelle...miksi?
Kaunis kuva, harras muoto ja toimi kätkee useimmin "ääneen" lausumattoman opin, opin jota kirkkolaitos on kantanut mukanaan satoja vuosia, ja sanottakoon nyt että kaikkien suurten kirkkolaitosten opin mukaan kastamattomat menevät kadotukseen...myös aivan lapset ja imeväiset.
- ja jos uskallemme muistella mitä kadotuksesta on opetettu ( ja yhäkin opetetaan "helvettiä" ) niin hirvittää, katolisten lapset päätyvät hieman "armollisempaan tilaan" ; "limbukseen" oppimaan synninpalkan, toisten kirkkokuntien oppi ei mahdollista pelastusta kastamattomalle, ei edes lapselle ja tulemme jälleen tilanteeseen jossa tulisi muunohella ratkaista mikä kadotus on ja mikä on Jumalan tahdon mukainen opetus?
- mutta äärettömän harvoin nykykappalainen, pappi tai kirkkoherra tästä omasta opistaan saarnaa opin mukaan ja jos saarnaa niin "ovet paukkuu" kun kansa menee ( ja sitten valitetaan medialle joka kuuntelee myötätuntoisesti ). Eipä saarnaa, ei, mutta todennäköisesti tiedekunnassa keskustelevat, ehkäpä arvostettun luennoitsijan seurassa ja siten "omalla tasollaan" tästä opista jonka jakajaksi heitä vihitään.
- On tosin tunnustettava että esim. vanhoillis Laestadiolaisella uskonliikkeellä on ollut ainakin kirkon virallisesta linjasta oleellisesti poikkeava kanta koskien juuri kastamattoman lapsen asemaa ja ns. hätäkasteen merkitystä.

" kortta kiskotaan vaikka ortta on edelleen..."

Ongelma ei ole edelleenkään siinä, minkä vuoksi mennään kasteelle, vaan siinä, kuinka vaikea kasteella käyneen on erota lahkosta tms. Valtionkirkkojen kasteet menee mitättömiksi muutamalla näppäimistön painalluksella, eikä siitä tule mitään kirkkojen antamia sanktioita. Todistettavasti ei ole kenellekään tullut limboja, helvettejä, eikä ylösnousuja riippumatta kasteen ajankohdasta tai symboliarvosta. Siispä kasteella ei ole mitään muuta merkitystä kuin se, miten lahko tai muu laitos sen mitätöinnin tai nuoruuden hairahduksena otetun kasteen katumisen jälkeisen eroamisen hoitaa käytännössä. Ihan yks lysti mitä merkitystä kirkko tai lahko kasteelle omasta puolestaan sysää, koska eroajalle sillä ei ole enää merkitystä - eihän hän siihen enää usko.

Freedom kirjoitti:

Verilettu kirjoitti:Ei sillä ole oikeastaan mitään väliä että esim. luterilainen saa päättää myöhemmällä iällään kuinka syvästi on mukana. Siihen maailmaan ei pääsääntöisesti kuulu kuitenkaan henkinen väkivalta ja hallinta. Ellei sitten joissain herätysliikkeissä, niistä en tiedä. Itse alunperin olen ortodoksiksi kastettu.

Todistajissa kaste merkitsee sitä että olet lopullisesti lahkon vanki koska sinulle voidaan tuomita rangaistuksista pelottavin eli karttaminen. Eikä siinä kovin paljoa auta vaikka saisi kasteelle menon vitkuteltua 15 vuotiaaksi: paineet kasteelle ovat valtavat.

Erovaisuudet onkin siinä mitä kaste merkitsee. Ev.lut perheen lapselle se tuskin paljon merkitsee, todistajalle se merkitsee lukon sulkemista.

Samaa se on myös aikuisiän kiinnostuneelle, sillä ennen kastetta saat vielä epäillä ja ihmetellä ääneen. Kasteen jälkeen suu menee sitten suppuun muun porukan esimerkin mukaisesti ellet halua tulla ns. merkityksi.

Nämä eroavaisuudet ovat itsellenikin päivänselvät. Ajattelin kasteen käytännön toteutusta, millä sanoin se kastaminen perustellaan, ja rukoillaanko siinä kastettavan ihmisen puolesta vai onko se kylmempi tilaisuus, jossa puhutaan vain järjestöstä. Ajattelen esim. kummiasiaa jota Jt-kasteessa ei ole. Eli muut rukoilevat hyvää sille kastettavalle ihmiselle. kuitenkin Jehovantodistajat käyttävät lapsikastetta muita uskontoja vastaan kielteisenä argumenttina vaikka konfirmaatio on se uskon vahvistus.

Itseäni kiinnostaa se kasteen käytännön toteutus. Jehovantodistajan kanssa naimisissa olleena olen ollut Jt-häissä, hautajaisissa, kerran konventissa ja väliajalla konventissa. Mutta kastetilaisuudessa en ole ollut. Tuo kaste asia kiinnostaa nimenomaan siltä kannalta , että voiko ihminen tuntea saavansa siitä mitään turvaa? Missään nimessä en halua syöttää kenellekään mitään uskontoa mutta vertailuna Ev.lut uskonnossa samat tilaisuudet ovat jotenkin huomattavasti lämpimämpiä. Eli ajattelen tuolla hetkellä Ev.lut tilaisuuksissa kaikkien paikalla olijoiden saavan ns. sielunhoidollista juuri sille ihmiselle tarkoitettua turvaa, ei niinkään pelkkiä jakeita raamatusta. Vaikka Jt -oppi syyllistää muita lapsikasteesta, kasteessa kummit, vanhemmat, pappi rukoilee lapsen puolesta yms. Voiko kastetapahtumasta Jt-piireissä sanoa mitään samaa vai onko kastetapahtuma. ei yksilöllinen, jossa käydään kastautumassa vain seuran jäseneksi. Hautajaiset tuntuvat Ev.lut maisesti myöskin surijoille vainajan viimeiselle matkalle saattamiselta, ei pelkältä Jumalan sanan julistamistilaisuudelta mitä koin Jt-hautajaisissa.

Freedom kirjoitti:Tuo kaste asia kiinnostaa nimenomaan siltä kannalta , että voiko ihminen tuntea saavansa siitä mitään turvaa?

Siinä merkityksessä turvaa voi saada, että kaste antaa käytännön mahdollisuuden selviytyä pian alkavasta harmagedonista paratiisiin. Muussa merkityksessä kaste sälyttää hartioille ainoastaan velvotteita ja odotuksia - siitä eteenpäin henkilö on julistaja ja häneltä odotetaan säännöllistä osallistumista esimerkiksi saarnaustyöhön. "Tästä se vasta alkaa" saattavat olla tervetulosanat kun kastealtaasta pääsee ylös.

Uutinen Ilta-Lehdessä: Ministerit:Jehovan todistajien noudatettava lakia
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014071 ... 1_uu.shtml

ja YLE:ssä
http://yle.fi/uutiset/ministerit_uskonn ... ia/7348400