Veljesseura.org

Itse blondasin konventin lavalle ja kerran pistin punaiseksi pääni kierrosviikolle, ei sanomista kuin vanhinten vaimoilta.

Mitäs miehet ovat tehneet solmioille?


Allekirjoittaneella oli noin kolmisenkymmentä kravattia hintaluokassa 10-70 euroa, eli noin 750 euron edestä kyseisiä hyödykkeitä. Eipä ole ollut käyttöä todistajuuden jälkeen. Ellei sitten Aspiksen pikkujouluissa ole kravattipakko

Sanomista tuli kun pari kertaa värjäsin letin mustaksi. Samaten tuli kommenttia parturiin menemisestä jos hiukset osuivat korvaan

Vaatteista on tullut myös sanomista, lähinnä liian arkisesta kenttäpukeutumisesta. En antanut minkään noista häiritä, vaan samat vaatteet oli aina valitusten jälkeenkin.

Vaatteista ei ole koskaan tullut sanomista. Tykkäsin nilkkoihin asti ulottuvista hameista ja tyylini oli ilmeisesti muutenkin just sellainen sopivan perustylsä. Inhosin (ja inhoan kyllä vieläkin) kaikennäköistä meikkaamista ja tälläytymistä, joten usein laitoin kokouksiin melkeinpä arkivaatteet... paitsi tietysti housujen tilalle hameen. Vaatevarasto oli aika musta-painotteinen, erityisesti teinivuosina, mutta ei siitäkään tullut sanomista keneltäkään muulta kuin isältä.

Nykyään en käytä hameita oikein missään, paitsi joskus kesällä. Mihinköhän minä niiden hameidenkin kanssa joudun...

Itsellä ainakin JT-tausta on vaikuttanut kauneudentajuun. Kun pienestä asti opetetaan pukeutumista ja kauniiden vaatteiden arvostamista, kauneudentaju kehittyy kuin itsestään. Itsestään huolipitäminen, meikkaaminen, korujen käyttö jne.

Pienestä asti on kuljettu röyhelöissä, vanhemmiten trendikkäissä asusteissa. Hame kuuluu juhlaan, korkokengillä osataan kävellä kauniisti heti, kun niitä vaan voi käyttää. Eikä siinä mitään pahaa ole. Naiset voisivat mielestäni paljon enemmän kiinnittää huomiota ulkonäköönsä. Ei meikata, laiteta hiuksia, kuljetaan rumissa vaatteissa, vaatteet eivät sovi yhteen jne. Naiseuden yksi hyvä puoli on mielestäni se, että voi ja saa laittaa itsensä kauniiksi.

Nuorena tähän liittyi jossain määrin ylilyönnit ja oman tyylinsä etsiminen. Konventissa joku KV huomautti kerran huulipunan sävystä (olin 16). Nauroin ja laitoin seuraavana päivänä lisää Mitä rajoja hipovampi asu konventissa, sen parempi. Aina vertailtiin kavereiden kanssa kenellä on tänä vuonna kirein/avonaisin/lyhyin asuste päällä. Siis arvosteltiin muita. Olen muutenkin kurvikas, joten koskaan ei erityisesti ole tarvinnut itse korostaa mitään vartalon osaa, pikemminkin peittää.

Nyt JT elämän jälkeen on yksi positiivisuuden aihe lisää, nimittäin säästäminen. Joka vuosi meni paljon rahaa uusiin vaatteisiin ja juhlakenkiin, kun jokaiseen konventtiin oli hankittava uudet vaatteet. Ajattelin jo silloin nuorena, miten monta uutta paitaa, tai kenkiä saisin normikäyttöön, jos ei tarvitsisi ostaa uusia juhlavaatteita. Tai tehdä itse, kankaatkin maksavat... Sittemmin elämäntilanteiden vaihtuessa olen ollut tästä vieläkin iloisempi, sillä kun varaa oli jossain vaiheessa vain peruselämän ylläpitoon, eikä kotiäitinä tarvinnut uusia vaatteita koko ajan, olisin tehnyt konkurssin juhlavaatekokoelman ylläpidosta. Toisaalta juhlavaatekokoelman ylläpidosta on tietty hyötyäkin. Nyt niihin satunnaisiin juhliin on ostettava kallis mekko, jota tosiaan käyttää sen yhden tai kaksi kertaa. Ennen sitä kaverin häihin ostettua mekkoa saattoi käyttää saman kesän konventissa ja sitä rataa.

Analysoija kirjoitti:Mitäs miehet ovat tehneet solmioille?


Allekirjoittaneella oli noin kolmisenkymmentä kravattia hintaluokassa 10-70 euroa, eli noin 750 euron edestä kyseisiä hyödykkeitä. Eipä ole ollut käyttöä todistajuuden jälkeen. Ellei sitten Aspiksen pikkujouluissa ole kravattipakko

Kravatteja oli pahimmillaan aikamoinen kokoelma. Viime kesänä siivosin karseimpia roskiin, kun näkyy ne miestenkin juhlapukeutumisessa trendit sen verran vaihtelevan, ettei 10 vuotta vanhaa kravattia välttämättä viitsi kaulassaan pitää.

Mutta ihan mukavaa on joskus laittaa kovat kaulaan ja hienostella jossain firman kekkereissä ym. Kuulemma "kannan pukua luontevasti" Lienee kokouksissa opittua sekin.

Mulla oli kokouksissa ja konventeissa aina ne samat ja ainoat pyhävaatteet päällä. Vaatteet vaihdettiin ainoastaan kun kävivät pieniksi. Viimeisen kerran pidin niitä releitä päällä kavereiden ylioppilaskekkereissä: sittemmin päätyivät vaatteidenkeräyslaatikkoon.

Jakke kirjoitti:

Analysoija kirjoitti:Mitäs miehet ovat tehneet solmioille?

Kravatteja oli pahimmillaan aikamoinen kokoelma. Viime kesänä siivosin karseimpia roskiin, kun näkyy ne miestenkin juhlapukeutumisessa trendit sen verran vaihtelevan, ettei 10 vuotta vanhaa kravattia välttämättä viitsi kaulassaan pitää.

Mutta ihan mukavaa on joskus laittaa kovat kaulaan ja hienostella jossain firman kekkereissä ym. Kuulemma "kannan pukua luontevasti" Lienee kokouksissa opittua sekin.

Kun niitä krakoja malttaa hillota 25 vuotta, niin ovat uudelleen muodissa!

Ps. sama pätee autoon, kun 30 tulee täyteen...

Kravatteja on kertynyt kaikenlaisia, disneykrakat kauheimpina, yksi oli sellainen missä oli amerikan lipun värejä, mutta kenkäkuvion muodossa, läpi meni! Kauhean näköiset ovat siitä hyviä että jos vaatteet on muuten rypyssä tai tukka huonosti, saatta kaamea kraka vetää huomiota näistä muista onnettomista kohdista ulkoasussa. Asioilla on aina pluspuolensa =P

Analysoija kirjoitti:Mitäs miehet ovat tehneet solmioille?


Allekirjoittaneella oli noin kolmisenkymmentä kravattia hintaluokassa 10-70 euroa, eli noin 750 euron edestä kyseisiä hyödykkeitä. Eipä ole ollut käyttöä todistajuuden jälkeen. Ellei sitten Aspiksen pikkujouluissa ole kravattipakko

Työn puolesta käytän pukua aika useana päivänä viikosta. Solmion käyttö on kyllä jäänyt vähemmälle, erästä gurua lainatakseni "luovat ei käytä solmiota". Hautajaisissa ja virallisimmissa tilaisuuksissa on tullut niitä käytetyksi, 90 % meni roskikseen.

Minut erotettiin väärin pukeutumisesta valtakunnansalin ulkopuolella.

Ninth kirjoitti:Pukeuduin dragiin.

Lähes kaikki jehovan todistajien pukeutuminen on dragia, eli siis tilanteeseen nähden liioiteltua sellaisen elämäntavan imitointia johon itsellä ei tulisi koskaan olemaan varaa. Jehovan todistajat vain eivät ryhmänä näe pukeutumiseensa sisältyvää huumoria, mutta kukapa nyt omille vitseilleen nauraisi.

Pehmoluopio kirjoitti:Minut erotettiin väärin pukeutumisesta valtakunnansalin ulkopuolella.

Mitämitähäh? Mitä sulla siis tarkalleen ottaen oli päällä ja missä? Toi menee kyllä taas sarjaan uskomattomimmat erottamiseen johtavat syyt.

hijt kirjoitti:

Pehmoluopio kirjoitti:Minut erotettiin väärin pukeutumisesta valtakunnansalin ulkopuolella.

Mitämitähäh? Mitä sulla siis tarkalleen ottaen oli päällä ja missä? Toi menee kyllä taas sarjaan uskomattomimmat erottamiseen johtavat syyt.

Joo, kyllä minustakin oli tosi uskomaton syy, eikä minulla ollut edes luopiopaitaa eikä mitään raflaavaa päällä, eikä mitään paljastavaakaan. Nilkkapituinen punainen hame ja villapusakka. Oli tosin niin, että asuni oli halpa. Olen ollut monta kertaa konventissa samalla tavoin pukeutuneena eikä ole koskaan ollut mitään ongelmaa.
Luopio-paidassa ei kyllä päästetty sisään, mutta se on vähän eri asia.

On toki niin, että asuni on halpa koska olen köyhä. Minusta se, että JT:t narrimaisesti imitoivat yhteiskuntaluokkaa joihin heistä useimmilla ei ole asiaa antaa harhaanjohtavan kuvan Jehovan todistajien tulotasosta ja varallisuudesta. Se saattaa kompastuttaa köyhimpiä.

Simpsonit pukeutuvat JT-tyyliin, kun kirkossa käyvät.

Se, mikä on tavallista Amerikassa, voi olla poikkeavaa muualla maailmassa. Vain jehovantodistajilta ja mormoneilta tämä on mennyt ohi.