Veljesseura.org

stigma kirjoitti:Raahaamaan? Siis onks pakko jossei taho Siis ei voi vain kuulua yhteisöön tekemättä mitään? Kuulla vain sanaa ja olla onnellinen?

Jehovan todistajat ottavat hyvin mielellään vastaan valtakunnansalilleen uuden tulokkaan, joka vaikka vain silloin tällöin haluaa käydä kuulemassa sanaa. Ajan mittaan häneltä kuitenkin toivotaan, että hän alkaisi käydä kokouksissa säännöllisesti ja pikkuhiljaa alkaisi kertoa uskostaan muille: ensin vapaamuotoisesti mm. tuttavilleen, myöhemmin muodollisemmin "kenttäpalvelukseen" eli Jehovan todistajien ovelta-ovelle työhön osallistumalla.

Kannattaa käydä valtakunnansalilla kokouksessa, niin saat kuulla heidänkin puolensa asiasta. He varmasti ottavat sinut hyvin mielellään vastaan. Kokous kestää pari tuntia, eikä sen aikana tarvitse osallistua mihinkään, vaan ainoastaan kuunnella. Jehovan todistajien toiminta tähtää kuitenkin lopulta aina uusien jäsenten rekrytoimiseen, mikä on tavallaan ihan luonnollista, mutta sinun on hyvä olla siitä tietoinen.

Minä kun muistelisin, että jos 6kk aikana jättää raportoimatta kenttätyötä yhdenkin kuukauden, silloin on "epäsäännöllinen". Kun raportoimattomuutta tulee se 6kk täyteen on "toimeton".

stigma kirjoitti:Raahaamaan? Siis onks pakko jossei taho Siis ei voi vain kuulua yhteisöön tekemättä mitään? Kuulla vain sanaa ja olla onnellinen?

Teknisesti voi, mutta saarnaaminen on Jt-teologiassa jokaisen todistajan velvollisuus. Ilman sitä ei pääse myöskään paratiisiin, joten kyllä se ikäänkuin pakko on, vaikkei tahtoisikaan.

Kirjassa "Olkoon Jumala Totinen" kerrottiin asia näin:

Jokainen Jehovan todistaja on evankeliumin palvelija. Henkilö, joka ei saarnaa evankeliumia Kristuksen Jeesuksen tavoin, ei ole Jehovan todistaja. (sivu 220)

Kirja on jo aika vanha (1948), mutta oppi on voimassa edelleenkin, kuten allaolevasta Vartiotornista voi todeta.

Samalla tavoin saarnaaminen ja opetuslasten tekeminen on velvollisuus, vaatimus, josta riippuu itse elämämme. (Vartiotorni 15. tammikuuta 1997 sivu 24)

Kaikista ei vaan edes ole puhujiksi niin, ettei kaikki pitkästy. Pitkästyessään taas ihminen ei kuuntele, eli suhteellisen turhaa touhua.

Ei se haittaa. Tarinat joita puhujat puhuvat ovat kaikille ennestään jo täysin tuttuja juttuja vuosien varrelta ja ovat oletuksena tylsiä, ovathan ne suuri osa valmiista jäsennyksistä varioituja. Kiire on, loppu on lähellä, vain järjestöllä on totuus. Ja kyllä, turhaa touhua on.

Edit. Edellä oleva siis jos tarkoitetaan todistajien tilaisuuksissa pidettäviä puheita. Jos tarkoitettiin "vapaaehtoisessa" kenttätyössä pidettyjä käännytysyrityksiä, niin ei niistäkään tarvitse olla huolissaan. 1% kuuntelijoista vaivautuu edes kuuntelemaan alkua pidemmälle. Ja näitä höpinöitä opetellaan todistajien kokouksissa. Ja kyllä, turhaa touhua on edelleen.

Verilettu kirjoitti:Ei se haittaa. Tarinat joita puhujat puhuvat ovat kaikille ennestään jo täysin tuttuja juttuja vuosien varrelta ja ovat oletuksena tylsiä, ovathan ne suuri osa valmiista jäsennyksistä varioituja. Kiire on, loppu on lähellä, vain järjestöllä on totuus. Ja kyllä, turhaa touhua on.

Mutta kun eihän siinä ole mitään järkeä, ellei esitys innosta ja saa mukaansa.

Heh, asiaa on vaikea selittää jos ei ole/ollut todistaja. Innostus ei ole ensimmäinen asia joka puheita kuunnellessa tulee mieleen.

Ymmärrän etten ymmärrä. Olen saanut rakastaa Jumalaani aina omana itsenäni, tässä yhteydessä mikään ylistys ei taida käydä.

Minusta Jehovan todistajien kokoukset ovat sentään kiinnostavampia kuin ev-lut kirkon jumalanpalvelukset. Siellä vasta tylsää onkin.

Polyester kirjoitti:Minusta Jehovan todistajien kokoukset ovat sentään kiinnostavampia kuin ev-lut kirkon jumalanpalvelukset. Siellä vasta tylsää onkin.

Käynyt useinkin?

En nykyään, mutta ev-lut perheeseen syntyneenä ja rippikoulunkin käyneenä tuollainen muistikuva on jäänyt. Lienevätkö ajat muuttuneet, mitä tosin epäilen. Mutta makuasia varmasti.

Polyester kirjoitti:Lienevätkö ajat muuttuneet, mitä tosin epäilen. Mutta makuasia varmasti.

Kun olin hiljan rippitilaisuudessa kirkossa en kyllä varsinaista merkittävää eroa kokenut jt-menoon. Päättelen asian siitä, että olisin kovin mielelläni aika ajoin viitannut ja noussut kysymään tarkennusta esille tuotujen asioiden yksityiskohtiin. Toki lyriikka oli erilaista, eikä rakkauspommitusta ollut havaittavissa.

Polyester kirjoitti:Mutta makuasia varmasti.

Näin varmaankin. Kovin ovat erilaisia tilaisuuksia. Tietyistä syistä en osaa sanoa missä määrin ja onko yleensäkään kummassakaan erityisempiä muutoksia muutamien viime vuosien varrella tapahtunut, joten jään eppäilijöitten joukkoon minäkin.

Omassa kommentissa en kyllä tarkoittanut vertailla eri uskontojen tilaisuuksien tylsyysastetta, vaan tuoda esiin se, että todistajien puheet on niin moneen kertaan kuultu, että pirun tylsiä ne on. Niissä on aina sama rakenne. Ja kun jäsennys määrittelee itse asiankin, niin eipä jäänyt paljon muuta jännitettävää kuin alkaako silmä lupsahdella vai ei.

Fiilistelyähän ne uskonnolliset tilaisuudet tuppaavat olemaan, kaikkialla. Harvemmin siellä varsinaista tietoa jaetaan.