Veljesseura.org

Polyester kirjoitti:

Verilettu kirjoitti:Vaihda valtakunnan palvelus varusmiespalvelukseen, ja teet jotain hyvää oikean valtakunnan ja itsesi hyväksi!

Onhan se niinkin . Pitää sen verran silti toppuutella, että armeija voi myös olla pettymys ja tiedän parikin tapausta, jotka nuorena jopa harkitsivat sotilasuraa, mutta mieli muuttui armeijassa.

Oma kehoitukseni ei ollutkaan mennä noin pitkälle, vaan tosiaan käydä vain varusmiespalvelus, pl. tietenkin ne jotka saavat herätyksen siellä.

Kokemuksena intti on kuitenkin jotain ainutlaatuista. En muista että missään olisi vtuttanut niin paljon kuin intissä. Silti sitä loppujen lopuksi muistelee hyvällä. Paljon hienoja hetkiäkin.

Paljonhan on omasta asenteesta kiinni. Peruslaiskana tajusin jossain vaiheessa esim. leireillä osallistua aina vapaaehtoiseen palvelukseen jos sellaista tarjottiin yllättävässä vaiheessa. Esim. pitkän leiripäivän jälkeen legendaarinen sotilasmestarimme saattoi pyytää muutamaa vapaaehtoista epämääräiseen työhön, ja kun siihen tarjoutui mahdollisimman monen lusmuillessa, niin lopulta pääsikin itse helpommalla. Tai kun luvatut pilkkeet jäivät saapumatta toisella reissulla kun piti perustaa aina leiri eikä kuitenkaan päästy nukkumaan, porukka joka oma-aloitteisesti keräsi metsästä kaiken sen risun yms. poltettavaksi mitä irti sai laillisesti, muiden mennessä maate kylmiin telttoihin, oli varma ettei kipinävartio koskenut näitä risujen kerääjiä. Tulikin nukuttua yllättäen hyvät yöunet.

Mutta ei armeija muuten minunkaan paikkani ollut. Tein jo alusta asti selvästi kaikista palikkatesteistä lähtien että 8 kk (silloinen lyhin aika) saa riittää.

Verilettu kirjoitti:Kokemuksena intti on kuitenkin jotain ainutlaatuista. En muista että missään olisi vtuttanut niin paljon kuin intissä. Silti sitä loppujen lopuksi muistelee hyvällä. Paljon hienoja hetkiäkin.

Totta ja varusmiespalveluksen suorittamisesta on oma etunsa ainakin tietyillä työmarkkinoilla. Jos oikein hyvä tuuri käy, voi saada itselleen ammattiajokortin tosi halvalla, mutta silloin palvelus hiukka venähtää. Ei kauaakaan sitten tapasin nuoren miehen, joka oli suorittanut kuorma-autokortin intissä ja oli saavutukseensa ylen tyytyväinen.

Nykyaikana kantahenkilökunta on hyvin asiallista, silti alku saattaa olla hiukka hankalaa, mutta siihen tottuu yllättävän pian. Onhan siviilissä myös päiviä, jolloin ottaa päähän, mutta ei siihenkään kuole. Omalla asenteella on suuri merkitys.

Itselleni varusmiespalveluksen suorittamisesta on jäänyt hyvät muistikuvat, minkä lisäksi olen saanut tilaisuuksia ulkomaankomennuksille, mihin muutoin ei olisi ollut mahdollisuuksia. Mitä taas ihmissuhteisiin ja suhteisiin lähiomaisiin tulee, ne voivat mennä ilman jehovantodistajuuttakin.

No, jokainen tehköön valintansa vapaasti. Tämä on tärkeintä.
Terveisin sotilasmestaaja

Itseäni harmittaa toisinaan,kun ei tullut aikanaan "pakattua reppua" ja olisi jättänyt kertarysäyksellä kaiken taakseen.Piti valita tuo kivikkoisempi tie ja kitkutella tuohon kolmenkympin ikään.

Toivottavasti löydät sinulle parhaan ratkaisun.

Olsmo kirjoitti:Itseäni harmittaa toisinaan,kun ei tullut aikanaan "pakattua reppua" ja olisi jättänyt kertarysäyksellä kaiken taakseen.Piti valita tuo kivikkoisempi tie ja kitkutella tuohon kolmenkympin ikään.

Älä huoli. Et ole ainoa joka on valinnut totaalikieltäytymisen tämän uskonnollisen aatteen vuoksi. Olen harmitellut samaa.

Se olisi ollut todella selkeä valinta. Olisi vain käynyt salaa kutsunnoissa ja myöhemmin vain astunut palvelukseen.

Vanhemmille ois vaikka soittanut sitten että, "läksin armeijaan, tuun joskus - jos ette karta mutta jos kartatte - en tuu, älkää olko huolissanne, uskontohan on jokaisen oma asia, ja se nyt vaan ei ole se minun asia".

Mutta mikä se iskee nuoreen mieheen että alkaa hassutuksiin uskomaan ja aiheuttaa elämälleen vahinkoa. Että eräs hyvin tuntemamme satuolento uhkaa tappaa meidät suuren päivän kuvitellussa sodassaan jos emme tottele häntä ja kieltäydy tappamisen opettelusta.(vaikka Hän itsekin tykkää tappaa ja teurastaa aina silloin tällöin "maailman lopuissa")

Mikä se iskee nuoreen mieheen että alkaa luulemaan että ns. jt-moraalilla on jokin hyvin suuri merkitys elämässä, niin että kannattaa kieltäytyä armeijasta ja hankaloittaa myöhempää töihin pääsyään, kun ei ole kansalaisvelvollisuuttaan suorittanut.

Kokemattomuus. Se se on se syy. Kun ei ole muista ismeistä tietoa ja lisäksi kaikki ulkopuolinen tiedon hankinta on demonisoitu niin hankala siinä on ymmärtää että asioita voi ajatella eri laillakin.