Veljesseura.org

Tony kirjoitti:

Nukahtanut kirjoitti:Todistaako tää sitten sen, että myös mukaan joskus kääntyneitä alkaa toiminta ärsyttämään? Sen verran räikeitä juttuja alkaa paljastumaan, että jopa käännynnäiset huomaavat ettei jt-järjestö ehkä olekaan tosi uskonto.

Osaltaan, ehkä. Toki tämä on vain yksi gallup muiden joukossa.

Käännynnäisen eroaminen voi myös joiltain osin olla helpompaa kuin todistajuuteen syntyneillä. Lähtiessä ei menetä läheisiään.

Joo, ei tosta toki kannata liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä vetää. Mutta kuitenkin, kun miettii viime vuosien tapahtumia, niin toi olis oletettava suuntaus. Ja nyt gallup tukis vielä sitä.

Tuo karttamis-homma on kyllä se asia, joka pitää varmasti vielä paljon porukkaa mukana väkisin. Mikähän ois lähtöprosentti ilman tuota, ken tietää...

itseä kiinnostaa että miten on mahdollista että käännynnäisillä tuntuu olevan paljon lievempi käsitys säännöistä JA missä kohtaa biologista sukupolvisiirtymää alkavat käännynnäisten jälkipolvet pitää tiukkoja sääntöjä pelottavan suuressa arvossa?

pavloff kirjoitti:itseä kiinnostaa että miten on mahdollista että käännynnäisillä tuntuu olevan paljon lievempi käsitys säännöistä JA missä kohtaa biologista sukupolvisiirtymää alkavat käännynnäisten jälkipolvet pitää tiukkoja sääntöjä pelottavan suuressa arvossa?

Osittain voi johtua siitä, että maailmalliset tottumukset vaikuttaa? Kun oot kasvanu jeppulaksi, et ole nähnyt muita sääntöjä, kuin järjestön säännöt.

Melko varmasti jo käännynnäisen omat lapset on tiukempia noudattamaan sääntöjä, jos ovat kasvaneet niiden parissa.

Onko kellään mitään mutu tuntumaa siitä miten tämä korreloi erottamisten kanssa? Erotetaanko heppoisemmin perustein käännynnäisiä vaiko syntyjään mukana olleita? Entä eroamisten syyt... Onko näissä eroja...? Kukaan puolueeton taho ei ole tainnut tutkia asiaa?

pavloff kirjoitti:itseä kiinnostaa että miten on mahdollista että käännynnäisillä tuntuu olevan paljon lievempi käsitys säännöistä

En näkisi asiaa aivan noin mustavalkoisena, mutta osansa tekee se, että syntymätodistajat eivät ole koskaan päässeet itse päättämään omista arvoistaan ja teoistaan, vaan ne ovat aina olleet ulkopuolisten sanelemia. Kun syntymätodistaja alkaa murrosiässä kehittämään kykyä kriittiseen ajatteluun, yritetään tämä parhaan mukaan tukahduttaa.

Käännynnäiset ovat koko aiemman elämändä käyttäneet omaa arvostelukykyään ja tulleet todistajiksi käyttäen omia aivojaan (vaikka pahasti harhaanjohdettuina). Edelleen ollessaan todistajina heillä on illuusio, että he tekevät omia päätöksiään, mikä saattaa johtaa kurinpidon tarpeeseen seurakunnassa. Yleensä heidän "oma tahtonsa" vähitellen hämärtyy, heistä tulee yhä enemmän robotteja ja omien ajatusten heräämiseen vaaditaan shokkihoitoa (esim. suuret opilliset muutokset, huono kohtelu seurakunnan sisällä).

missä kohtaa biologista sukupolvisiirtymää alkavat käännynnäisten jälkipolvet pitää tiukkoja sääntöjä pelottavan suuressa arvossa?

Yllä olevan teoriani mukaan heti seuraavassa sukupolvessa, sillä kulttiin syntyvälle lapselle ei koskaan anneta eväitä kriittiseen ajatteluun tai erilaisuuteen. Käännynnäisistä se pitää erikseen yrittää kitkeä.

Jos Jehovan todistajien uskonto on olemassa vielä muutaman kymmenen vuoden päästä suunnilleenkaan nykymuodossaan, taitaa olla jakauma aika lailla 100% syntymätodistajia. Nimittäin jos ulkopuolelta ei käännynnäisiä tule, ei sieltä tule exiäkään.

Syntymätodistajat joutuvat koville sukulaissuhteiden takia, mutta muilta osin uskoisin lahkossa mukana pitävien voimien olevan aika paljon samanlaisia: haluttomuus tarkistaa maailmankuvaansa, ulkopuolista maailmaa kohtaan istutettu pelko, sosiaaliset (muut kuin sukulais) verkostot sekä puhdas tottumus. Myös irtaantumisprosessi lienee jokseenkin samanlainen. Tunnetason siteen (jota myös on "kuvainnolliseksi aivopultiksi" leikkisästi nimitetty) pitää ensin löystyä, jotta järjelle jäisi tilaa toimia, mikä sekin voi edetä pienin tai isommin askelin. Pettymys järjestön oppimuutoksiin ja ohareihin, epäoikeudenmukaisuuden kokeminen seurakunnan/vanhinten taholta, todistajapiirien klikit tai JT-elämäntavan yleinen vaivalloisuus ja surkeus ovat omiaan löystyttämään sidettä.

Tylsyys ehkä myös

Ite olin 7v kun vanhemmat hurahti, merkkasin iteni syntymäjepux. Siinä on iso ero että saa tuon taakan niskaansa lapsuudessa versus käännynnäiset. Mulla oli aina hemmetin suuri epäkunnioitus kääntyneisiin, kun olin näytelly uskovaista koko elämäni, uskomatta ite siihen paskaan. Hassua etten nähny itseäni säälittävänä rassukkana... Kun mut 32v erotettiin, oivalsin vasta 10v sen jälkeen että täällä on tarkoitus olla omia ittejämme, eikä vaan miellyttämässä toisia.

Jotkut ovat ehkä huomanneet, että nykyään en nuole enää kenenkään persettä. Öh totanoin, Minnan takalisto poislukien.