Veljesseura.org

Koko hommahan kusahti reisille siitä jahven alkuperäisestä valheesta, että "sinä päivänä jolloin syötte siitä puusta te tulette kuolemalla kuoleman". Kaarmis meni sit tokaisemaan totuuden Eedamille ja Aadamille "ette suinkaan kuole, vaan --- erotatte hyvän ja pahan" vaimitensenytmenikää. Jahven oli pakko väittää tuota Jepukkalahkon suulla että tuo totuus oli "ensimmäinen valhe" ja "Suuri Kiistakysymys".

Tämä raamatun logiikka on kiusannu mua aina. Onko kyseessä joku juutalalaisen paimenyhteisön nerokkaa ristiriitainen allegoria?

Jehovan tosi palvelijat elävät kuitenkin kriittisiä aikoja, joista on erityisen vaikea selviytyä. Heitä vainotaan mm. sananvapaudella ja verohelpotuksilla.

Toki myös uskonnonvapauksilla.

Kaarmis kirjoitti:Tämä raamatun logiikka on kiusannu mua aina. Onko kyseessä joku juutalalaisen paimenyhteisön nerokkaa ristiriitainen allegoria?

Minä aattelin silloin sen Raamatun kohdan mukaan, missä sanotaan että Jehovalle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. Täten jos Aadam ja Eeva kuolivat alle 1000 vuotiaina, niin hänen näkökulmasta he kuolivat "samana päivänä". Se oli ainut looginen lopputulema minkä keksin, koska ihmisten näkökulmasta he eivät kuolleet samana päivänä.

kaarmis kirjoitti:Koko hommahan kusahti reisille siitä jahven alkuperäisestä valheesta, että "sinä päivänä jolloin syötte siitä puusta te tulette kuolemalla kuoleman". Kaarmis meni sit tokaisemaan totuuden Eedamille ja Aadamille "ette suinkaan kuole, vaan --- erotatte hyvän ja pahan" vaimitensenytmenikää. Jahven oli pakko väittää tuota Jepukkalahkon suulla että tuo totuus oli "ensimmäinen valhe" ja "Suuri Kiistakysymys".

Shamaani kirjoitti: Minä aattelin silloin sen Raamatun kohdan mukaan, missä sanotaan että Jehovalle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. Täten jos Aadam ja Eeva kuolivat alle 1000 vuotiaina, niin hänen näkökulmasta he kuolivat "samana päivänä". Se oli ainut looginen lopputulema minkä keksin, koska ihmisten näkökulmasta he eivät kuolleet samana päivänä.

Näitä on tullut pohdittua ja olen tullut siihen lopputulokseen, että kyse on vaan erottamisesta. Kuolemalla kuoleman tuomio sisältää jo kuoleman ja sen toisto tarkoittaa vaan eroa helposta elämästä herran huomassa.

Olen huomannut kuinka Raamatun jumalalle tuo erottaminen on niin kovin mieluisaa, erottaminen kun alkaa jo kirjan alkulehdiltä luomistarinasta.

1. Moos. 1:4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,

1. Moos. 1:7 Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui,....

Tätä erottelua tehdään myös heti ensimmäisessä perheessä ja sama erottelu jatkuu läpi Raamatun aina loppusivuille asti jolloin jäljellä ovat vain Herrassa olevat (me) ja muut (he) ovat kuolleet eli erossa Herrasta.

Huvittavaa tuossa paratiisikertomuksessa on kun 3:8 mukaan mies ja nainen kuulevat kun jumala käyskentelee puutarhassa ja ihmiset piiloutuvat puiden sekaan niinkuin ihmistä piiloon ja piiloutumisen syy ei ole se,että he ovat syöneet kiellettyä hedelmää vaan pelko siitä kun Jahve näkee heidän alastomuutensa.

Ariadna kirj.
..3:8 mukaan mies ja nainen kuulevat kun jumala käyskentelee puutarhassa ja ihmiset piiloutuvat puiden sekaan niinkuin ihmistä piiloon ja piiloutumisen syy ei ole se,että he ovat syöneet kiellettyä hedelmää vaan pelko siitä kun Jahve näkee heidän alastomuutensa.

Kirjaimellisesti Hebrealaisen tekstin mukaan JHWH ELOHIM kävelee puutarhassa, hankalaa on taas tulkita kuulevatko Aadam ja Eeva JHWH:n läsnäolon tai saapumisen askeläänistä vaiko jostakin muusta mutta jokatapauksessa he pääsevät keskusteluyhteyteen. Kommunikointi tapahtuu kuten ihmisten välillä yleensäkin eikä raamatun teksti mainitse tässä yhteydessä tulkkia tai välittäjää.
Saatana taas keskustelee aiemmin Eevan kanssa välittäjän eli tässätapauksessa ovelan käärmeen välityksellä, huomionarvoista on että "käärme" tietää mitä Jumala on sanonut tapahtuvan mikäli kielletyn puun hedelmästä syödään sillä kun Eeva kertoo käärmeen tiedusteluun Jumalan sanoneen jottette kuolisi [ PEN__TEMUUTUUN ] käärme paljastaa tietonsa mukaisesti aivan oikein Jumalan sanoneen kuolemalla kuolette [ MOOT TEMUUTUUN joskin käärme lisää "ette kuolemalla kuole...
Saatana sekä salasi itsensä että paljasti tietävänsä paljon enemmän, Saatana todellakin petti Eevan kuten Eeva sanoi ja käytti näin hyväkseen ihmiselle luontaista taipumusta hyväuskoisuuteen ja tiedonhaluun, ei siis luonteen heikkouteen kuten jotkut haluavat tämän käsittää.

Yksi Raamatun tärkein hahmo tuntuu puuttuvan koko tapahtumasta, siis Jumalan Esikoispoika jonka kautta ja jota varten kaikki luotu on luotu ( Kol. 1:12-20 ), myös hän on salattuna.

Kertomus jatkuu katso tuo ihminen on tullut kuin yksi meistä...ja Jumala johdattaa ihmisen pois Eedenistä ettei ojentaisi kättänsä ja ottaisi puusta tuon elämän ja söisi ja eläisi iankaikkisesti: Jumalan langettama kuolemantuomio ei olutkaan aivan ehdoton sillä oli olemassa jokin takaportti jota käyttämällä eläisikin ikuisesti.
Kiintoisa kertomus...

Muinaisegyptiläisessä uskonnossa vainajan oli mahdollista kuolla /tuhoutua kuoltuaan valon maassa (lännessä), jota Osiris hallitsi. Estyäkseen tältä hänet varustettiin hieman varojen mukaan erilaisin manauksin (lienee lähin nykytermi), joita kirjoitettiin hautaholveihin, sarkofageihin ja papyryskääröihin vainajan jalkojen väliin, ns. kuolleiden kirjoihin. Näitä kirjoituksia on löytynyt tuhansittain.

Ettei vain tämä kuolemalla kuoleminen liittyisi näihin, sillä juutalaisuuteen sisältyy paljon kulttuurilainaa Egyptistä ja Mesopotamiasta myös.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Ettei vain tämä kuolemalla kuoleminen liittyisi näihin, sillä juutalaisuuteen sisältyy paljon kulttuurilainaa Egyptistä ja Mesopotamiasta myös.

Ihan sinne lainoihin sen liittäisin minäkin, taikauskoisessa maailmankuvassa kuuluu tuohon kirouksien ryhmään.

Raamatussa jumalalta tulevien kirouksien tuottamat harmit ilmenevät häpeän, saastutuksen,tappion, tuhon, puutteen,sairauden ja kuten tuossa paratiisikertomuksessa kuolemalla kuolemisena eli lopullisena kuolemisena.

Tähänkin köyhien tulevaisuuden kuvaan egyptiläiset keksivät ratkaisun, hautaan laitettiin skarabi joka symboloi uudestisyntymisen ja ylösnousemuksen voimia.
Mielenkiintoista on, että Egyptissä sen käyttö ylösnousemusta kuvaamana oli lyhytaikaista ja muuttui sittemmin sinetiksi, kun taas Palestiinan alueella sen käyttö jatkui edelleen hautalahjana.