Veljesseura.org

En näe marjanpoimintaa niin suurena hyppynä

Minä näen. Joko julistetaan tai ei, metässä kyykkäilyä en mitenkään pysty liittämään hyvän uutisen julistamiseen.


Mutta hienoa jos 60 litralla pääsee marjaraivaajaksi, huhtikuun kamppanjan aikana lie saman tittelin saa puoleen hintaan 30 litralla.

14 Tämä valtakunnan marjanpoiminta julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu.

Minulle on kehkeytynyt sellainen ajatus, että jospa järjestö on alkanut katsomaan hyväksi valita kaikkein ulospäinsuuntautuvimmat ja fiksuimmat jäsenet julistustyöhön ja muille sitten keksitään muita hommia tavallaan "hätäaputöiksi" jotta saavat muutaman tunnin raporttiin kunniallisesti.

Olen usein miettinyt että ei voi olla järjestölle eduksi laittaa julistustyöhön siihen sopimattomia yksilöitä. Jokaiselle varmasti kuitenkin voidaan osoittaa jotakin työtä, kuten marjametsässä köykkimistä jos ei muuta.

Tämä käänne olisi hyvä. Ne joilla ulostuonti ja supliiki on hyvä niin nehän ne kenttätyöstä etupäässä nauttii. Ei siitä introvertit ja erakkotyyppiset nauti. Introt ja erakot hyppikööt metsässä.

Kaikkien työ on kuitenkin tärkeää, joskin julistajien kaikkein tärkeintä. Se tietty vahvistaa luokka-ajattelua hiukan, mutta haitanneeko tuo tuppisuu-jäseniä, jos voivat täysin hiljaisina tehdä taustalla muut hommat ja tukea siten extrovertteja julistajia että nämä saavat keskittyä vain julistamiseen.

Mitä etua järjestölle esmes on pakottaa masentunutta kenttäpalvelukseen? Eikös se paremminkin antaisi maailman ihmisille huonon kuvan järjestöstä? On varmasti jo antanutkin.

Extrovertteja julistajia voisi introt tukea monin tavoin. Vaikkapa jos introlla on auto ja extrolla ei, niin intro voisi viedä extron kentälle ja huolehtia että extrolla on kaikki hyvin ja kiva julistella siellä ihmisille. Molemmat saisivat ajan raporttiin, mutta intro ei osallistuisi itse julistamiseen koska ei siihen sovellu.

Ja extro olisi tyytyväinen, kun ei tarvitse hävetä tuppisuuta introa vierellään ovilla. Koskapa se näyttää aika kummalta jos toinen on puhelias ja eloisa, mutta toinen katsoo maahan ja ei puhu eikä pukahda. Pahimmassa tapauksessa pyrkii vieläpä piiloutumaan extron selän taa tai aukeavan oven taakse.

Kerran eräs ovenavaaja sanoikin suoraan että jehovantodistajat vaikuttavat kauhean epävarmoilta ja aroilta asiansa suhteen. Miksiköhän? Olisiko sattunut tuppisuu-introja vähän liian usein hänen ovelleen.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Minulle on kehkeytynyt sellainen ajatus, että jospa järjestö on alkanut katsomaan hyväksi valita kaikkein ulospäinsuuntautuvimmat ja fiksuimmat jäsenet julistustyöhön ja muille sitten keksitään muita hommia tavallaan "hätäaputöiksi" jotta saavat muutaman tunnin raporttiin kunniallisesti.

Olen usein miettinyt että ei voi olla järjestölle eduksi laittaa julistustyöhön siihen sopimattomia yksilöitä. Jokaiselle varmasti kuitenkin voidaan osoittaa jotakin työtä, kuten marjametsässä köykkimistä jos ei muuta.

Tämä käänne olisi hyvä. Ne joilla ulostuonti ja supliiki on hyvä niin nehän ne kenttätyöstä etupäässä nauttii. Ei siitä introvertit ja erakkotyyppiset nauti. Introt ja erakot hyppikööt metsässä.

Kaikkien työ on kuitenkin tärkeää, joskin julistajien kaikkein tärkeintä. Se tietty vahvistaa luokka-ajattelua hiukan, mutta haitanneeko tuo tuppisuu-jäseniä, jos voivat täysin hiljaisina tehdä taustalla muut hommat ja tukea siten extrovertteja julistajia että nämä saavat keskittyä vain julistamiseen.

Mitä etua järjestölle esmes on pakottaa masentunutta kenttäpalvelukseen? Eikös se paremminkin antaisi maailman ihmisille huonon kuvan järjestöstä? On varmasti jo antanutkin.

Extrovertteja julistajia voisi introt tukea monin tavoin. Vaikkapa jos introlla on auto ja extrolla ei, niin intro voisi viedä extron kentälle ja huolehtia että extrolla on kaikki hyvin ja kiva julistella siellä ihmisille. Molemmat saisivat ajan raporttiin, mutta intro ei osallistuisi itse julistamiseen koska ei siihen sovellu.

Ja extro olisi tyytyväinen, kun ei tarvitse hävetä tuppisuuta introa vierellään ovilla. Koskapa se näyttää aika kummalta jos toinen on puhelias ja eloisa, mutta toinen katsoo maahan ja ei puhu eikä pukahda. Pahimmassa tapauksessa pyrkii vieläpä piiloutumaan extron selän taa tai aukeavan oven taakse.

Kerran eräs ovenavaaja sanoikin suoraan että jehovantodistajat vaikuttavat kauhean epävarmoilta ja aroilta asiansa suhteen. Miksiköhän? Olisiko sattunut tuppisuu-introja vähän liian usein hänen ovelleen.

Tämä voi olla siinä taustalle. Ei kärrytodistamaankaan päästetä aivan jokaista. Jokainen meistä muistaa varmasti seurakunnista muutaman vähän reppanan veljen tai sisaren, joiden pukeutuminenkin oli aina vähän sinnepäin. Ei näy näitä henkilöitä kärryillä.

Seura voisi siirtyä todistajaluokkaan niin, että pääosan varsinaisesta kenttäpalveluksesta suorittaisivat esim. tienraivaajat ja jos haluaisi kokeilla kerran vuodessa niin sitten ryhtyy osa-aikaiseksi. Eihän nykyaikana ole mitään tehottomampaa kuin käydä aamupäivisin ovelta ovelle. Harva on kotona ja ne jotka ovat, eivät avaa ovea. Nykyaikana jos ihmistä kiinnostaa jokin asia, hän hakee sen netistä. Tässä mielessä kenttätuntien tekeminen marjoja poimimalla on ihan järkevää. Hyötyäkin siitä on kaikille paljon enemmän kuin rappukäytävissä ovikellojen rimputtelusta.

Mitään todistajaluokkaan siirtymistä tuskin tullaan näkemään, koska raportointi on niin olennaisen tärkeä kontrollikeino. Ei se käännytystyö itsessään ole siinä pääasia. Mutta selvää on, että voimakas tarve tilastojen kaunisteluun ja otteen säilyttämiseen erilaisin poppaskonstein on olemassa. Aina vain harvempi tosiaan jaksaa sitä oikeaa ovilla ramppaamista.

Weathertop kirjoitti:Mitään todistajaluokkaan siirtymistä tuskin tullaan näkemään, koska raportointi on niin olennaisen tärkeä kontrollikeino. Ei se käännytystyö itsessään ole siinä pääasia. Mutta selvää on, että voimakas tarve tilastojen kaunisteluun ja otteen säilyttämiseen erilaisin poppaskonstein on olemassa. Aina vain harvempi tosiaan jaksaa sitä oikeaa ovilla ramppaamista.

Toki tunteja pitää tehdä että kontrolli säilyy. Ajattelin vain, että tunteja voisi tosiaan tehdä muutenkin kuin julistamisella. Annetaan niiden pätevien extroverttien seistä kärryillä ja juosta ovilla. Loput seurakuntalaiset raportoisivat tunnit "Jehovan kunniaksi tehdystä työstä" jota voisi olla se marjanpoiminta, valtakunnan salin puhtaanapito, seurakunnan vanhusten ulkoiluttaminen ym ym.

LISÄYS: Täytyyhän Leinosten ja vastaavien pamppujen tietää miten keskivertojulistaja tekee tuntinsa. Seuran luulisi (kyynisesti ajatellen) haluavan lisätä näistäkin tunneista saatavaa hyötyä. Toki nyt autollinen ihmisiä ajelee pari tuntia ympäriinsä, käy kahvilla, juttelee ja käy parilla ovella. Jokainen saa 2 tuntia ja seura raporttiinsa nämä samat tunnit. Mutta laitappas samat ihmiset kahdeksi tunniksi poimimaan marjoja. Seura saakin tunnit + marjat

Eteisvahti kirjoitti:
Toki tunteja pitää tehdä että kontrolli säilyy. Ajattelin vain, että tunteja voisi tosiaan tehdä muutenkin kuin julistamisella. Annetaan niiden pätevien extroverttien seistä kärryillä ja juosta ovilla. Loput seurakuntalaiset raportoisivat tunnit "Jehovan kunniaksi tehdystä työstä" jota voisi olla se marjanpoiminta, valtakunnan salin puhtaanapito, seurakunnan vanhusten ulkoiluttaminen ym ym.

Ja vielä jos kaikille introille ei seurakunnassa riittäisi töitä edes 1 tunnin vertaa, niin aina voitaisiin auttaminen ulottaa maailmallisiin kiinnostuneisiin ja siten alkaa markkinoida jt-uskontoa oikeana hyväntekeväisyys lahkona.
Luulempa että maailmallisiin tehoaa paremmin teot, ei niinkään puheet.

On paljon vanhempia ihmisiä jotka tarvitsisivat vaikkapa kaupassakäynti apua. Jehovantodistajilla olisi mahdollisuus osoittaa rehellisyytensä myös käytännössä hoitamalla maailmallisten kauppa-asiat. Että työtä kyllä löytyy loputtomasti jos se hoidetaan hyväntekeväisyytenä ilmatteeks. Vastineeksi saataisiin kiinnostusta järjestöä ja sen uskontoa kohtaan.

Lopputuloksena introt saisivat hyvät tunnit raporttiin auttamistyöstä, eikä introjen tarvitsisi olla huolissaan kuolemisesta harmagedonissa sen vuoksi että aiheuttavat ovilla häpeää huonolla ulostuonnillaan. Jehovakaan kun ei oikeasti tunnu auttavan tuossa puhelahja asiassa kuin extrovertteja ainoastaan, niin mitäpä sinne introja laittamaan oville sitten.

Harmi että hallintoelin ei kuuntele alhaaltapäin tulevia ideoita. Siksi järjestö polkeekin paikallaan. Parhaat ideat kun tulevat juuri niiltä, jotka oikeasti tekevät oikeaa työtä ja myös oikeasti käyvät kenttäpalveluksessa eli rivijulistajilta.

Mutta kun eihän kuningaskunnan sovi vastaanottaa neuvoja alamaisilta, niin homma lopulta tulee kaatumaan ylpeyteen. Hallintoelimen jäseniltä saattaa helposti unohtua, että alamaiset ruokkivat heidätkin. Eikö kannattaisi kuunnella niitä jotka lahjoitukset antavat.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:On paljon vanhempia ihmisiä jotka tarvitsisivat vaikkapa kaupassakäynti apua. Jehovantodistajilla olisi mahdollisuus osoittaa rehellisyytensä myös käytännössä hoitamalla maailmallisten kauppa-asiat. Että työtä kyllä löytyy loputtomasti jos se hoidetaan hyväntekeväisyytenä ilmatteeks. Vastineeksi saataisiin kiinnostusta järjestöä ja sen uskontoa kohtaan.

Tämä sopisi tervehenkiselle uskonyhteisölle, mutta Vartiotorni haluaakin kitkaa ulkopuolisen maailman suuntaan, jotta pääsisi uhriutumaan. Kirjantutkistelun vetäjä ajatteli kerran ääneen suunnilleen tähän tapaan: "Tietenkin Saatanan maailman media kirjoittaa Jehovan todistajista kielteisesti. Sitten pitäisi olla huolissaan, jos se alkaisi kirjoittaa myönteisesti".

Taitaa hyväntekeväisyys suuntautua järjestöä ja papistoa kohtaan, kuten talossa on tapana. Niin, papistohan se on, jos se saa toimeentulonsa hengellisestä työstä ilman tarvetta tehdä varsinaista ansiotyötä siinä ohessa.

Polyester kirjoitti: Tämä sopisi tervehenkiselle uskonyhteisölle, mutta Vartiotorni haluaakin kitkaa ulkopuolisen maailman suuntaan, jotta pääsisi uhriutumaan. Kirjantutkistelun vetäjä ajatteli kerran ääneen suunnilleen tähän tapaan: "Tietenkin Saatanan maailman media kirjoittaa Jehovan todistajista kielteisesti. Sitten pitäisi olla huolissaan, jos se alkaisi kirjoittaa myönteisesti".

Taitaa hyväntekeväisyys suuntautua järjestöä ja papistoa kohtaan, kuten talossa on tapana. Niin, papistohan se on, jos se saa toimeentulonsa hengellisestä työstä ilman tarvetta tehdä varsinaista ansiotyötä siinä ohessa.

Jep. Syön Raamatun sinä päivänä, kun Vartiotorni-seura alkaa harjoittaa aitoa hyväntekeväisyyttä.

Itse näen tuon kenttäpalveluksen myös eräänlaisena "valuuttana".

Sinulle annetaan korkea-arvoisempi status ja sitä vastaan olet velkaa tietyn tuntimäärän kuukaudessa/vuodessa, jne. Velkaa voidaan myös lyhentää tekemällä muunlaista Vartiotorniseuran hyväksymää ja tätä jollain tavalla hyödyttävää työtä. Aidon julistustyöhön käytetyn tuntimäärän kanssa tällä ei ole sen kummempaa tekemistä, mutta näyttää hyvältä tilastossa ja rahapussissa (vaikka vähän eripaikkaan tunnit upposivatkin). Jos taas velkaa tulee liikaa rästiin, niin natsat otetaan pois.

En tosin tiedä miettiikö perusjulistaja edes tuota asiaa, että näillä metodeilla kerätyt "tunnit" itseasiassa oikeassa elämässä vähentävät vuosikerroissa olevia hehkutettuja tunteja, koska ne on käytetty muuhun (konventtien valmistelut/marjanpoimimiset, yms.) kuin siihen "oikeaan julistamiseen".

Shamaani kirjoitti:Velkaa voidaan myös lyhentää tekemällä muunlaista Vartiotorniseuran hyväksymää ja tätä jollain tavalla hyödyttävää työtä.

Kaikki Vartiotorniseuran hyväksymä palvelus on pyhää palvelusta Jumalalle, ja sitä tulee suorittaa riittävässä määrin, tai muuten.

En tosin tiedä miettiikö perusjulistaja edes tuota asiaa, että näillä metodeilla kerätyt "tunnit" itseasiassa oikeassa elämässä vähentävät vuosikerroissa olevia hehkutettuja tunteja, koska ne on käytetty muuhun (konventtien valmistelut/marjanpoimimiset, yms.) kuin siihen "oikeaan julistamiseen".

Uskolliselle ja aivonsa asianmukaisesti narikkaan jättäneelle rivijullelle ei näytä olevan suurtakaan väliä, miten tunnit tulevat, kunhan ne tulevat muodollisesti hyväksytyllä tavalla. Tienraivaajan askel ja maaseutukentän kiireettömät kruisailut tästä esimerkkinä. Tämä juuri on lakihenkisen systeemin vaaroja: kun kukaan ei totu ajattelemaan omilla aivoillaan, noudatetaan vain pykäliä, ja silloinkin usein minimiin tyytyen ja kokonaiskuva unohtaen.

Maaseutukenttä oli kyllä legendaarista!

Aloituspaikaksi otetaan ensin salin vierestä joku varma "ei kotona" -paikka ja sitten ajetaan puolituntia tai enemmän kauimmaisen tuppukylän kaukaisimmille hoodeille, jossa pyöritään tunnista pariin ja sitten lopetuspaikaksi taas oman kodin lähistöltä toinen varma "ei kotona" -paikka. Siitä sitten ihan legitit tunnit raporttiin, kyllä.