Veljesseura.org

Jos jotakin positiivista voi hakea niin mieleen tulee konventin valmistelut ja etenkin pikasalitalkoot. Niissä yleensä oli leppoisaa tekemistä(yleinen harhaluulohan on, että pikasaleilla työskennellään tehokkaasti). Päivä meni siinä vähän jotain touhutessa ja illalla otettiin viskiä oikein kunnolla. Monesti oli paikallisen srk:n veljet avuliaita ja illat olivat kosteita. Konventin valmisteluissa oli mukava ilmoittautua asennuksen hommiin ja lusmuilla ohjelman kuuntelemisesta kaikenlaisilla verukkeilla. Joskus joutui oikein käydä jonkun ropun vaihtamassa ja sai olla tärkeä. Hyviä kavereita lahkossa oli ja yhteisöön kuuluvuus on tietysti positiivinen asia. Joskus ajatteli, että mitä sillä väliä onko tässä touhussa mitään järkeä, kun kerran kaikki ollaan samassa veneessä ja porukka on ihan jees, niin mennään eteenpäin vaan. Jossain vaiheessa onneksi järki voitti

Ps. Terveisiä sukulaisille: Pyörälenkki on ihan jees yksinkin

tikaram kirjoitti:tietyllä tavalla koin itseni etuoikeutetuksi, sillä minulla kuin ihmeen kaupalla oli totuus

Mielenkiintoinen pointti. Minäkin olin jollain tavoin ylpeä siitä, että minulla oli "oikeat evää elämään". Tosin tuollainen ajatuskulku ei sallinut ympäristön havainnoimista.

Joskus aiemmin olisin ehkä saattanut mainita myös sosiaaliset piirit. Nyt en enää mainitse sitä, koska sosiaaliset suhteet ovat normaalia elämää ja minulla on sosiaalista elämää tällä hetkellä ihan tarpeeksi, vaikken todistaja olekaan.

tikaram kirjoitti: - ei tarvinnut käyttää rahaa hyväntekeväisyyteen, sillä jumala tulisi ratkaisemaan kaikki ongelmat

Jehoville annettiin lahjoituksia sitäkin enemmän, joskin minä lusmuilin tässä vähän. Ohje minkä kuulin, on pitää antaa just sen verran että kirpaisee. Tätä ohjetta olen sen jälkeen noudattanut hyväntekeväisyydessä.

Markku Meilo kirjoitti:mitä sellaista todistajuudessa olisi, mitä ei ole muualla.

Kuvioimurointi.

Pehmoluopio kirjoitti:Kuvioimurointi.

Kuvioimurointi, uusi termi minulle. Mitä se on? Olen ihan pihalla -ja siellä sataa.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

Pehmoluopio kirjoitti:Kuvioimurointi.

Kuvioimurointi, uusi termi minulle. Mitä se on? Olen ihan pihalla -ja siellä sataa.

Luullakseni se tarkoittaa sitä, että imuroidaan vaikkapa mattoon kiva ruudukko. Siis imuroidaan eri suuntiin niin mattoon jää kuviojälki. Tätä vissiin on harrastettu jollain valtakunnansalilla.

Konventtiperinne oli omalta osaltani penkkien laskeminen ala-asentoon siivouksen jälkeen. Jostain kumman syystä penkit piti olla alhaalla ennen kuin väki alkoi valua paikalle, mielestäni kätevämpää olisi ollut jos vapaat istuimet olisivat yläasennossa, tunnistaisi helpommin.

Noh, konventissa n. 10 vuoden ajan laskin satoja penkkejä ala-asentoon. Tämä kävi hyvästä liikunnasta

Hämeenlinnan konventissa joutui, tai pääsi, vahtimaan sitä keittiön takana olevaa käytävää. Siellä aika kului mukavasti, ohjelman kuuntelusta ei tosin ollut tietoakaan. Se oli sitä aikaa, kun konventissa sai vielä suun makeaksi ja mahan täyteen, kirjaimellisesti.

Berzerk

Astrologi kirjoitti: Luullakseni se tarkoittaa sitä, että imuroidaan vaikkapa mattoon kiva ruudukko. Siis imuroidaan eri suuntiin niin mattoon jää kuviojälki. Tätä vissiin on harrastettu jollain valtakunnansalilla.

Kyllä.
Itse asiassa sitä harrastettiin konventeissa.

Tupakkia ei tullut poltettua .Jalkapallon ja jääkiekon pelaaminen ja sosiaalisuus. Enempää ei tule mieleen.



IRTI VARTIOTORNISEURASTA !

Jehovantodistajuudessa on paljonkin hyviä puolia. Erityisen kadehdittavaa jehovantodistajissa ja kaikissa uskonnoissa tai ideologioissa, joissa on yksi johdon sanelema totuus on se, ettei päätään tarvitse vaivata maailman monimutkaisuudella. Elämä ON helpompaa kun ei tarvitse ajatella!

Myös jehovantodistajuuden tuomat sosiaaliset ympyrät on mukava juttu. Se on kivaa, kun ihmisiä yhdistää joku muukin kuin työ tai suku esimerkiksi. Ihmiset ovat eläneet noin 100 000 vuotta heimoissa. Jehovantodistajat on ihmiselle melko sopivan kokoinen heimo: ei liian pieni, että kaikki tuntisi liian hyvin, eikä liian suuri, että suurin osa heimosta olisi kovin etäisiä. Muitakin hyviä heimoja on toki tarjolla, jehovantodistajat eivät ole tässä aivan ainutlaatuisia.

Torninvartija

Torninvartija kirjoitti:Jehovantodistajuudessa on paljonkin hyviä puolia. Erityisen kadehdittavaa jehovantodistajissa ja kaikissa uskonnoissa tai ideologioissa, joissa on yksi johdon sanelema totuus on se, ettei päätään tarvitse vaivata maailman monimutkaisuudella. Elämä ON helpompaa kun ei tarvitse ajatella!

Myös jehovantodistajuuden tuomat sosiaaliset ympyrät on mukava juttu. Se on kivaa, kun ihmisiä yhdistää joku muukin kuin työ tai suku esimerkiksi. Ihmiset ovat eläneet noin 100 000 vuotta heimoissa. Jehovantodistajat on ihmiselle melko sopivan kokoinen heimo: ei liian pieni, että kaikki tuntisi liian hyvin, eikä liian suuri, että suurin osa heimosta olisi kovin etäisiä. Muitakin hyviä heimoja on toki tarjolla, jehovantodistajat eivät ole tässä aivan ainutlaatuisia.

Torninvartija

Sen vielä voi sanoa,että Jehovan todistajilla on pienet ympyrät.Kaikkien asiat tiedetään hyvin,varsinkin ne huonot asiat.Ollaan olevinaan niin ystäviä.Vielä tänä päivänkin olen ajan tasalla mitä Helsingin Alppilan seurakunnassa tapahtuu.Vaimoni kertoo aina viime hetken juorut seurakunnasta.Eli vaimo juoruaa niin kuin Jehovan todistajilla on tapana.

IRTI VARTIOTORNISEURASTA !

Uskon, että ihmiselle on myös luontaisia ja hyväksi pitää työstä lepo -ja juhlapäiviä, joita perinteisesti vietetään kokoontumalla yhteen jonkun uskonnollisen teeman nimissä. Uskonto on kuitenkin sivuseikka ja juhliminen pääasia.

Jehovan todistajien kalenterissa tällaisia arjen keskeyttäviä päiviä ovat konventit.

Sen vielä voi sanoa,että Jehovan todistajilla on pienet ympyrät.Kaikkien asiat tiedetään hyvin,varsinkin ne huonot asiat.

Jehovantodistajien sosiaalisella kerholla on tietysti huonotkin puolensa. Mulla on aika vähän kokemusta elämisestä jehovantodistajana aikuisena, mutta nuorena kerhotoiminta oli minusta varsin mukavaa.

Torninvartija

Torninvartija kirjoitti:

Sen vielä voi sanoa,että Jehovan todistajilla on pienet ympyrät.Kaikkien asiat tiedetään hyvin,varsinkin ne huonot asiat.

Jehovantodistajien sosiaalisella kerholla on tietysti huonotkin puolensa. Mulla on aika vähän kokemusta elämisestä jehovantodistajana aikuisena, mutta nuorena kerhotoiminta oli minusta varsin mukavaa.

Itseäni jo nuorena ärsytti suunnattomasti seurakunnassani ollut "sisäpiiri" joka koostui muutamasta ihmisestä, ja he kokoontuivat säännöllisesti "juorukokouksiin" jonkun kotona. Tämä itseasiassa oli jossain vaiheessa melko "virallista" touhua, mutta sitten useampi ärsyyntyi ja asianomaiset lopettivat "kerhon" ainakin virallisesti. En tiedä loppuiko toiminta käytännössä, tuskinpa.

Torninvartija kirjoitti:Erityisen kadehdittavaa jehovantodistajissa ja kaikissa uskonnoissa tai ideologioissa, joissa on yksi johdon sanelema totuus on se, ettei päätään tarvitse vaivata maailman monimutkaisuudella. Elämä ON helpompaa kun ei tarvitse ajatella!

Tuo on kyllä niin totta!

Nyt minua suorastaan ahdistaa, että joutuu kyseenalaistamaan ja pohtimaan asioita omilla aivoillaan. Olisi niin helppoa, jos olisi olemassa jokin Täydellisen Luotettava Auktoriteetti, jonka jokaiseen sanaan voisi luottaa sokeasti.