Veljesseura.org

dc kirjoitti:Hmm, eipä sanonut että millä salilla. En edes tiennyt että siellä on useampiakin paikkoja.

Tämä ex-JT ei pitänyt tuota millään tavoin salaisena. Hän kasvoi JT-perheessä, mutta ei koskaan kastettu. Ei ole ollut niissä kuvioissa noin 15-vuoteen mukana, joten muistotkin ovat sitten niin vanhoja.

Sellaista tässä mietin, että kun häntä ei ole koskaan kastettu, niin lieneekö silti jossain JT:n rekistereissä tietoja hänestä? Kannattaisiko myös tarkistaa maistraatista, ettei siellä ole merkintää siitä että hän olisi JT?

Eli hemmon oli korkeintaan kastamaton julistaja. Tuon statuksen omaavat tuskin tulevat edes ajatelleeksi millaisista kirjoista vanhimmat ohjeensa ammentavat. Todennäköisesti hän sekoittaa opuksen johonkin toiseen kirjaan, luulisin että kirjaan "Järjestetyt suorittamaan palveluksemme".

Vaikka ei olisikaan koskaan kastettu seurakuntaan, kannattaa silti tarkistaa tietonsa. Vanhemmat ovat voineet ilmoittaa hänet jo vauvana jeppulaksi maistraattiin, eikä tuo tieto muutu miksikään jollei siitä itse huolehdi.

dc kirjoitti:Hmm, eipä sanonut että millä salilla. En edes tiennyt että siellä on useampiakin paikkoja.

15 vuotta sitten ei ollutkaan

Tämä ex-JT ei pitänyt tuota millään tavoin salaisena. Hän kasvoi JT-perheessä, mutta ei koskaan kastettu.

Kuten rippeli sanoikin, hyvin todennäköisesti kaverisi sekoittaa vanhimmisto-opuksen tähän ns. järjestökirjaan, joka löytyy jokaiselta kenttäilevältä Jehovan todistajalta.

Alueveli kirjoitti:

dc kirjoitti:Tämä ex-JT ei pitänyt tuota millään tavoin salaisena. Hän kasvoi JT-perheessä, mutta ei koskaan kastettu.

Kuten rippeli sanoikin, hyvin todennäköisesti kaverisi sekoittaa vanhimmisto-opuksen tähän ns. järjestökirjaan, joka löytyy jokaiselta kenttäilevältä Jehovan todistajalta.

Itse sanoisin sekoituksen olivat Patevat Palvelijoiksi -kirjaan joka oli aiemmin tarkoitettu lahinna vastuumiesten kayttoon.

Niin tai näin - ei ole (Jehovan todistajatkin huomioon ottaen) niin salaista, etteikö se julki tulisi.

Vanhinten opaskirja sinänsä on pelkkä toimintaohje, jolla ei sen suurempaa merkitystä ole. Sitä voidaan vallan hyvin verrata vaikkapa evl. kirkon luottamushenkilöiille annettuun opastuskirjaan seurakunnasta, sen rakenteesta ja luottamushenkilöiden toiminnasta em. puitteissa.

Mitä "Kiinnitä huomiosi..." kokonaisuudessaan tulee, kaikkein kiintoisimmat lienevät kursseilla tehdyt reunahuomautukset, jos nekään. Yleensäkin ihmettelen, miksi ko. opus on niin hirvittävän "salattu". Näkemykseni mukaan siinä ei sinänsä ole mitään erityisen salattavaa.

Kuitenkin, koska on julkisesti saatavilla, on siihen toki hyvä tutustua. Mitään mullistavaa en siinä kuitenkaan ole havainnut. Kenties olen sokea.

Siis hetkinen..., tästä Wanhinten opaskirjasta olisi kysymys.

Erottamista koskien siinä näyttäisi lukevan, jotta oikeuskomitea käsittelee tapauksen ja jos päätyy erottamaan, niin kantajalla on oikeus valittaa päätöksestä, jonka jälkeen nimitetään nk. valituskomitea. Se käsittelee asian ja jos päätyy erottamaan, niin se on sitten siinä. Jos se päätyisi kumoamaan alkuperäisen päätöksen, niin se ei pysty yksin tekemään sitä, vaan alkuperäisen päätöksen pyörtämiseen tarvitaan että myös alkuperäinen oikeuskomitea pyörtää päätöksensä.

Kaiken kukkuraksi näyttäisi myöskin, että jos molempien komiteoiden päätös onkin vapauttava, niin siinä tilanteessa asiaa ei saa ilmoittaa syytetylle.

Tämähän on "oikeuskäsittelyn" irvikuva.

Olenko ymmärtänyt oikein?:

Jos valituskomitea on eri mieltä erottamispäätöksestä sen tulisi keskustella päätöksestä alkuperäisen oikeuskomitean kanssa yksityisesti

Jos molemmat komiteat ovat yhtä mieltä siitä, että henkilöä ei tulisi erottaa, hänelle tulisi ilmoittaa siitä.

KORJAUS:

Jos molemmat komiteat ovat yhtä mieltä siitä, että henkilöä ei tulisi erottaa, hänelle ei tulisi ilmoittaa siitä.

KORJAUS PÄÄTTYY

Se katraaseen huomionkiiinnittämiskirja on esitelty Vartiotornissa maininnalla että se "ei ole tarkoitettu" rivijäsenille.

Sen voi päätellä salaiseksi. Nimittäin lahkon historiikki -90 -luvulta sanoo, että lahko ei ole mikään salaseura. Tästä on ymmärrettävissä, että salaseuramaisuuksia siis on, ja yhdeksi sellaiseksi voi katsoa tuon kirjan pitäminen salaisena.

Täytyy keskustella asianomaisen kanssa lisää aiheesta. Häntä vain kiinnosti, että miksi asia minua yllättäen nyt alkoi kiinnostamaan.

Sukututkija kirjoitti:Tämähän on "oikeuskäsittelyn" irvikuva.

Olen sitä mieltä, että nimitys "oikeuskomitea" pitäisi korvata jollain muulla sanalla, ettei "oikeutta" pilkattaisi. "Vääryyskomiteakin" olisi paremmin kuvaava sana.

Kukahan keksisi kyseiselle inkvisitiotapahtumalle sen "oikean" nimen?

Eikä pelkästään "oikeuskomiteakäsittelyt" ole "irvikuvia", sitä on myös tuosta "oikeuskomiteaistunnosta" laaditut salaiset pöytäkirjat, jotka sinisissä kirjekuorissa lähetetään Beteliin. Jos joku ei vielä ole sattunut lukemaan tätä Suomen lain suhteen hyvin arveluttavaa ohjetta, niin tässä se on.

Saa nauraa.

Lahkovallankäytön inkvisitorinen elin ?

Nyt kun tää asia on tullu taas puheeksi, niin tietääkö kukaan, että onko vanhimmistolle annettu jossain vaiheessa tai äskettäin ohjetta, että jos tulee, etenkin sille vanhimmalle itselleen, tilanne, jossa hän on jossain tavalla tai toisella päättävässä asemassa erotettuun nähden niin olisi "otollista herrassa" ettei hän tämän erotetun elämää mitenkään helpota, jos se hänen vallassaan on?

Mieleen tulee vaikkapa taloyhtiön hallituksen pj, isännöitsijä, talkkari, asiakaspalvelussa toimiva, esimies tms.
No, lääkäreitä ja tuomareita kai on vähän tai ei ollenkaan (en ainakaan tunne), mut jos olis ja joku lekuri vois olla päättämässä vaikka jostain tervydenhuollon maksusitoumuksesta tai tuomari tuomien pituudesta tms, PITÄÄKÖ niiden antaa asiaan vaikuttaa sen seikan, että ne on itte vanhimpia, siis hengen valtuuttamia palvelijoita, ja vastapuolella henkilö, joka on (ainakin niin ne mulle sanoi loppukeskustelussa) seurakunnan ja Jumalan silmissä hengellisesti jo kuollut ja harmagedonissa takuulla kuolee ja mitään toivoa ei erotettuna kuoleman jälkeen ole,eikä rukoilllakaan kannata, koska Jumala ei kuule???? Pitääkö etenkin vanhimman suorastaan vaikeuttaa sen erotetun elämää tässä järjestelmässä, jos se hänen vallassaan on ????

sirpa-leena kirjoitti:Nyt kun tää asia on tullu taas puheeksi, niin tietääkö kukaan, että onko vanhimmistolle annettu jossain vaiheessa tai äskettäin ohjetta, että jos tulee, etenkin sille vanhimmalle itselleen, tilanne, jossa hän on jossain tavalla tai toisella päättävässä asemassa erotettuun nähden niin olisi "otollista herrassa" ettei hän tämän erotetun elämää mitenkään helpota, jos se hänen vallassaan on?

Esimerkki on jota en viitsi julkisesti mainita. Mutta vanhimman vaimoa kiellettiin mahdollisessa rikosasiassa seurakunnasta eronneen puolesta puhumaan tapauksen ainoana todistajana. Tapaus on melko tuore.

Rikosasiassa kuullaan yleensä valan nojalla.

Yllytys väärään valaan on ankarasti rangaistava rikos, vuosikausien vankeusjuttu.

Asia on sen luokan juttu, että poliisi saattaisi olla herkkä ottamaan tutkimuksiin jo huhupuheitakin.

Vieras kirjoitti:Rikosasiassa kuullaan yleensä valan nojalla.

Yllytys väärään valaan on ankarasti rangaistava rikos, vuosikausien vankeusjuttu.

Asia on sen luokan juttu, että poliisi saattaisi olla herkkä ottamaan tutkimuksiin jo huhupuheitakin.

Mutta asia ratkesi entisen todistajan puolelle ilman tuota vanhimman vaimon todistelua.

Ehkä vanhinten ohjekirja on kuten ravariopas, "salattu" tuottamaan kantajalleen tunnetta jostakin valtioluokan statuksesta - tai stasitiedostoista. Salattu voidaan korvata sanalla kielletty. Eihän se enää niin kovin salainen ole. Ehkä oikeuskomiteamenettelyn puutteet on haluttu pitää julkisuudelta piilossa.

On muuten todella jyrkkä sääntö, jos pitää vaikeuttaa toisen elämää. Tai, ettei ainakaan saa vaikeaa tilannetta mitenkään helpottaa. Ehkä ohjeet tämän vuoksi halutaan (ja kannattaa) pitää piilossa. Jos miellä olisi kuvitteellinen uusi kiinnostunut ja hänelle sanottaisiin, että jos meistä eroat, elämääsi tullaan vaikeuttamaan (ei ainakaan helpottamaan). Olisiko tämä informaatio vasta sitä "vahvaa ruokaa" "kypsille kristityille"? Moni lahkoon liittyjä harkitsisi kastettaan kaksi kertaa, jos tämä informaatio sisällytettäisiin vaikkapa kastekysymyksiin. Tämän perusteella väitän, ettei lahkoon liittyvä eikä myös kastetava lapsi itse asiassa tarkalleen tiedä, mihin liittyy.

Tuo vapaa uskonnosta eroaminen on muuten myös osa uskonnonvapautta. Ehkä kirja todistaa jotakin päinvastaista.

Onko niin, että erottamisen "virallinen" syy ei yleensä pysy salassa, vai ovatko kuulemani jutut eottamisista vain villejä huhuja? Vai onko erotettavan menettely silloin jo niin srk:n yleisessä tiedossa, että se vaatii erottamisen ("yleisen" mielipiteen johdosta)? Jos asia ei ole yleisessä tiedossa, onko se silloin helpompi painaa villaisella (jotta tilastot pysyisivät kauniimpina)? Mitä vanhinten opaskirja lausunee asiasta? Anteeksi lainausmerkkien runsas viljely, mutta JT:stä puhuttaessa ei voi käyttää kaikkia sanoja perusmerkityksessään.