Veljesseura.org

Tässä tapauksessa kyseessä on kerran eronnut nainen. Eron syy uskottomuus.

Markku Meilo kirjoitti:B) Jos jehovantodistaja kuitenkin pariutuu muun kuin jt:n kanssa, niin hänen odotetaan jatkavan käännyttämistä, jos se ei onnistu, niin jälleen on hyvä mahdollisuus, että jokin osa saliyleisöstä pitää häntä II-ryhmän tapauksena.

Entäs jos jeppulaksi kääntynyt on jo ennestään naimisissa ja perheellinen ja epäonnistuu täysin käännyttämään ketään perheesetään ja suvustaan?

Saattaa olla, että uuden kumppanin löytäminen seurakunnasta - jo kertaalleen vihittynä - on vaikeutunut siinä määrin, että henkilö on kokenut helpommaksi etsiä sitä täältä 'maailmasta' (kuten jehovantodistajat sen ilmaisevat). Seurakunnissa kumppanin löytäminen vaikeutuu (varsinkin naisilla) kolmenkympin tietämillä merkittävästi (tietämättä vanhako 'morsiamesi' on). Siihen kun ymppää vielä avioeron, niin haastetta on.

Itse tiedän tapauksia, joissa jehovantodistajan ja 'maailmallisen' liitto tai seurustelu toimii vallan mainiosti. Tosin noissa tapauksissa jehovantodistaja on alkanut hiljalleen hiipua entisestään jehovantodistaja-uraansa ajatellen. Mikä on pelkästään hyvä asia.

Ainoa käyttökelpoinen neuvo on keskusteleminen, keskusteleminen ja avoin keskusteleminen. Sinun olisi hyvä tietää millä tasolla henkilö on jehovantodistaja. Eli kuinka säännöllisesti henkilö käy kokouksissa, kentällä (saarnaamassa ovilta oville), konventeissa ynnä muissa jehovantodistajalle tuikitärkeissä riennoissa. Mikäli kumppani-ehdokkaasi ei voi jättää yhtäkään viikon kolmesta kokoontumisesta väliin, ja käy vielä ovelta ovelle työssäkin, olet tekemisissä uskossaan ehdottoman henkilön kanssa. Se ei ole kovin hyvä merkki, vaikkakaan ei mahdoton valloitettavaksi. Suhde-viritelmä kanssasi kertoo henkilön pienestä kapinasta uskonnollisen järjestönsä seurustelusääntöjä kohtaan.

Itsehän olin vielä jehovantodistaja kun aloitin seurusteluni vaimoni kanssa. Joskin olin silloin jo toimeton (=en käynyt säännöllisesti missään jehovantodistajien 'riennoissa'). Yrittäessäni todistella morsian-ehdokkaalleni jehovantodistajuuden olevan Ainoa Oikea Totuus, jouduin katsomaan siihenastisia faktoina ymmärtämiäni jehovantodistajuuden oppeja ja ilmiöitä silmiin, eikä tuo tehnyt ollenkaan hyvää jehovantodistajuuttani ajatellen. Olen siis vaimolleni enemmän kuin kiitollinen siitä, että hän oli yksi osatekijä tielläni jehovantodistajuudesta toipumiseen.

Tsemppiä sinulle suhdekiemuroihin Jehovantodistajuus on syvän mielenhallinnan tulos, josta irtautuminen on lähes poikkeuksetta raskas tie kulkea, mutta kukaan joka sen on kulkenut ei sitä kadu. Raskasta se on varmasti suhteen sillekin osapuolelle, joka elää enemmän tai vähemmän todellisemmassa maailmassa kuin jehovantodistaja.

Neppula kirjoitti:Minulla on orastava suhteen alku Jehovan todistajaan.
Kuinka asiaan olisi suhtauduttava. Mitä tulisi ottaa huomioon?
Onko jutussa mitääm mahdollisuutta onnistua koska itse en ole mikään uskovainen. Eikä sellaista minusta koskaan tule!
Voiko olla jotain mitä minulta edellytetään että suhde olisi edes mahdollinen?

Seurustelukumppanisi todennäköisesti pohtii itse ihan samoja kysymyksiä. Kuten täällä on jo aikaisemmin sanottu, keskustelu on ainut tapa ratkaista ongelma.

Itselläni on erittäin lämmin ystävyyssuhde Jehovan todistaja naiseen, joka on juuri alkanut seurustelemaan "maailmallisen" miehen kanssa. Ystäväni on ollut jo vuosia yksin ja on erittäin onnellinen ja todella rakastunut tähän mieheen. Minulle hän on myöntänyt, että harkitsee järjestöstä eroamista. Seksiä on jo harrastettu, mutta asiaa hän ei aio tunnustaa seurakunnassa vielä suhteen tässä vaiheessa.

Tällä JT naisella on sama ongelma, kolikon kääntöpuolella. Kuinka paljon hän on valmis uhraamaan omasta elämästään tämän suhteen vuoksi? Jos suhde osoittautuu kestäväksi ja luotettavaksi, hän on valmis jättämään järjestön. Jos suhde kariutuu, hän haluaa pysyä järjestössä.

Älä ihmeessä tee hätiköityjä päätöksiä. Katsele ihan rauhassa tilannetta.

miten paljon VT -seura järjestää aviksia nuorille. Avittavatko vanhimmat suhteeseen ujoja viattomia vt -lapsiaan. Mulla on kohteena vt -nuorukainen, joka on juuri ruvennut seurustelemaan vt -siskon kanssa. Tuntuu, että jostain tulee takatuulta ja kovaa, koska kiire tuntuu olevan. Kaverilla ei ole muita sukulaisia VT -liitossa. Kertokaa vinkkejä, kuinka hienovaraisesti voisi estää kaverin päätymästä vielä syvemmälle lahkoon. Toisaalta olen myöskin ajatellut, että sitten mulla on selkeästi toinenkin kohde järjenvalosaarnoilleni.

umpi_vieras kirjoitti:miten paljon VT -seura järjestää aviksia nuorille. Avittavatko vanhimmat suhteeseen ujoja viattomia vt -lapsiaan. Mulla on kohteena vt -nuorukainen, joka on juuri ruvennut seurustelemaan vt -siskon kanssa. Tuntuu, että jostain tulee takatuulta ja kovaa, koska kiire tuntuu olevan. Kaverilla ei ole muita sukulaisia VT -liitossa. Kertokaa vinkkejä, kuinka hienovaraisesti voisi estää kaverin päätymästä vielä syvemmälle lahkoon. Toisaalta olen myöskin ajatellut, että sitten mulla on selkeästi toinenkin kohde järjenvalosaarnoilleni.

Kun seksi = avioliitto ja avioliitto = seksi, niin voi päätellä mikä pääasiassa kiireen aiheuttaa. Huonoimmissa tapauksissa on käynyt klassinen "shotgun wedding", kun housut on pudonneet liian aikaisin ja ilman kumia saattaa syntyä uusia ihmisiä maailmaan.

Mielestäni ei kannata jatkaa. Et tule seksiä saamaan tai jos saat niin kyseinen henkilö tulee katumaan sitä ja tuntemaan itsensä sen takia paskaksi. Mutta voithan tietty katsella miten etenee ja mennä fiiliksen mukaan.

Minä en lähtisi absoluuttisia totuuksia neuvomaan puolesta tai vastaan. Seurustelu ulkopuolisen kanssa voi toimia jopa ihan normaalisti tahi sitten ei. Tämähän on täysin riippuvaista kyseisestä yksilöstä, jota emme tunne.

Joka tapauksessa seuraa ulkopuolisista on haluttu etsiä, mikä on aina terve merkki. Itsellenikin oli seurakuntaelämän kannalta kohtalokasta törmätä mukaviin "maailmallisiin" ihmisiin. Oikeudentajuuni ei vain mahtunut miksi "Rakkauden Jumala" haluaa heidät teurastaa. Lopputulos tästä ajatusketjusta onkin sitten nähtävissä esimerkiksi tältä sivustolta.

jt -lahko on se uskonto Suomessa jossa vuosittainen eroprosentti on suurin. Siten epäilyksiäkin jäsenistössä on ja mahdollisuuksia vieroitukseen

Seksistä sanotaan myös, että siellä nuoret harrastavat sitä, koska kiusaus käy ylittämättömäksi, mutta tietenkään ei kaikki ja tilastotiedothan puuttuvat, muistutus vielä että lahkossa on käräyttämisvelvollisuus lahkotovereista erityisiin salakähmäisyyksiin johtamisineen.

Yksi seksin muoto on se pedofilia, joka kai olisi jossain mielessä kuitenkin vähäistä, kuten homoseksuaalisuuskin, vaikka tästäkin asiasta on sanottu, että tuollainen lahko on omiaan houkuttelemaan sen alan ihmisiä (mikä käsitys tulokaskandidaateille aikoinaan sitten tulikaan pelkkien miesten mihittämästä beetelistä, mikä sanotaan kuitenkin nykyään olevan mol.sukupuolten työpaikka).

Onhan sivulla H2O kirjoitus "suljetun mielen avaaminen" keskusteluoppaaksi, mutta jos on aikaa ja halua, niin tuntuisi myös hyvältä vaan pitää jt:lle paljonkin seuraa, jutella normaaleista asioista, lähestyä varovasti esim. politiikan puhumista (politiikka sanotaan kielletyksi, merkitsee äänestyyskieltoa) mutta kun ne yhteiset asiat on hoidettava (= politiikka) ja lahko on perin tarkka omien yhteiskunnallisten etujensa vaalimisessa

Jos vähänkin pääsee tutuksi, niin tuntuisi helpommalta ruveta ruotimaan ristiriitaisuuksia, järjettömyyksiä ym mahdottomuuksia ja mädännäisyyksiä lahkossa

liabiliteetti kirjoitti:Entäs jos jeppulaksi kääntynyt on jo ennestään naimisissa ja perheellinen ja epäonnistuu täysin käännyttämään ketään perheesetään ja suvustaan?

Jt-yhteisö ei samalla tavalla sorsi jos toinen puoliso kääntyy jehovantodistajaksi vasta avioliittonsa aikana, toki sama käännytystoive elää silloinkin. Suhtautumisero kumpuaa siitä Raamatun ohjeesta, että naimisiin tulisi mennä samalla tavalla uskovan kanssa.

Tuollaiseen 'toispuoliseen' avioliittoon on jt-slangissa ihan oma ilmaus, 'jakautunut huonekunta'.

Tämä juttu käy jatkuvasti mielenkiintoisemmaksi.
Minulle vakuutetaan että minulla ei ole mitään pelättävää asian suhteen.
Saan olla sellainen kun haluan. Minulle ei aseteta uskon suhteen mitään odotuksia. Tosin minun olisi tietenkin hyväksyttävä hänen uskonnollisuutensa.
Asia on kai puhuttava rehellisesti keskenämme ja tehtävä sitten lopullinen päätös.
Jotenkin vaan pelottaa koko juttu.
Itsekkin olen juuri päässyt jaloilleni omasta erostani enkä haluaisi sotkea elämääni taas uudestaan kovin monimutkaisilla jutuilla!

Neppula kirjoitti:Tämä juttu käy jatkuvasti mielenkiintoisemmaksi.
Minulle vakuutetaan että minulla ei ole mitään pelättävää asian suhteen.

Myyntipuhetta ja -väittämiä, jotka ovat ristiriidassa Vt-seuran opetusten luomien odotusten kanssa.

A) Saan olla sellainen kun haluan. Minulle ei aseteta uskon suhteen mitään odotuksia. B) Tosin minun olisi tietenkin hyväksyttävä hänen uskonnollisuutensa.

A ja B ovat ilmiselvässä ristiriidassa keskenään. Jehovantodistajan elämä on hyvin tiukasti säänneltyä, arkielämän julkisesta käytöksestä aivan parin sukupuolielämään asti.

Asia on kai puhuttava rehellisesti keskenämme ja tehtävä sitten lopullinen päätös.
Jotenkin vaan pelottaa koko juttu.

Asioiden perinpohjainen käsittely edellyttää, että ei-jt:n tulisi tuntea jehovantodistajuuden käytöskoodi.

Itsekkin olen juuri päässyt jaloilleni omasta erostani enkä haluaisi sotkea elämääni taas uudestaan kovin monimutkaisilla jutuilla!

Olisikohan paria kertaluokkaa järkevämpää yrittää suhdetta sellaisen henkilön kanssa, jonka kanssa jakaa edes yhteisen sanaston elämänarvoista. Samoin voisi ajatella mitä haittaa voisi olla siitä, että toisen uskonnollinen näkemys jakaa maailman kaikki ihmiset hyviin (ainoastaan jt:t) ja pahoihin (kaikki jehovantodistajuuden hylkäävät), mutta siitä huolimatta jt haluaa pariutua pahaksi luokittelemansa henkilön kanssa.

Neppula kirjoitti:Tämä juttu käy jatkuvasti mielenkiintoisemmaksi.
Minulle ei aseteta uskon suhteen mitään odotuksia. Tosin minun olisi tietenkin hyväksyttävä hänen uskonnollisuutensa.!

näin vakuuteltiin myös mun kaverille, pelimiehelle. Ydin oli siinä, että vt -lahkolaiset olivat aivan kyynisiä uskonsa takana. He eivät tunne empatiaa, sympatiaa, syyllisyyttä tai anteeksiantoa, edes kaveruutta maailmallisia kohtaan arvoasioissa ja niiden johdannaisissa.

Neppula, jos sulla on juuri ero takana, tarvitseta aikaa ja terveitä, tasapuolisia ja monitasoisia kontakteja vierellesi, et vt -kylmäkköä odoteltavaksi saarnakentiltä kotiin.

Neppula kirjoitti:Tämä juttu käy jatkuvasti mielenkiintoisemmaksi.
Minulle vakuutetaan että minulla ei ole mitään pelättävää asian suhteen.
Saan olla sellainen kun haluan. Minulle ei aseteta uskon suhteen mitään odotuksia. Tosin minun olisi tietenkin hyväksyttävä hänen uskonnollisuutensa.
Asia on kai puhuttava rehellisesti keskenämme ja tehtävä sitten lopullinen päätös.
Jotenkin vaan pelottaa koko juttu.
Itsekkin olen juuri päässyt jaloilleni omasta erostani enkä haluaisi sotkea elämääni taas uudestaan kovin monimutkaisilla jutuilla!

Ok. Oletetaan, ettei kukaan, edes tuleva puolisosi ala painostamaan sinua mitenkään uskonnon suhteen. Menette sitten aikananne yhteen ja vietätte normaalia yhteistä elämää.

Normaaliin yhteiseen elämään ei silloin kuulu minkäänlaiset "maailmalliset" juhlat. Kotia on turha koristella jouluna tai pääsiäisenä. Äitienpäivänä ei tule korttia kuten ei tule ystävänpäivänäkään. Mitään "maailmallisia juhlia ei vietetä ja tuskin saat sinäkään yhteistä kotianne saastuttaa saatanallisilla juhlapäivillä. Eli sinua ei toki painosteta jos vain muistat ottaa huomioon lahkon erityisvaatimukset. Toiseen suuntaan on turha odotella joustoa.

Ja pso tekee kuten vartiotorni käskee.

Historiassaan se on käskenyt odottamaan maailmanloppua eri vuosina.

romanttista jatkoa