Vieras kirjoitti:Kiitoksia maltillisesta sävystä josta on tietysti yritettävä kristittynä ihmisenä ottaa opiksikin.
On siinä maltillisessä sävyssä parantamisen varaa roppakaupalla vielä, mutta oli menneeksi.
Vieras kirjoitti:
Teologeille Jh 1:1 on yksi jae joka haluaa kertoa Jeesuksen jumaluuden.
No tekstiyhteydestään irtireväistynä tuo jae voi näyttää siltä, että Johannes väittäisi Jeesuksen olevan Jumala, mutta näinhän asia ei tekstiyhteyden mukaan toki ole. Ei tarvitse kovin montaa jaetta lukea, kun asian voi niin halutessaan havaita selvästi. Voi toki olla haluamatta. Siihen on vapaus.
Vieras kirjoitti:
Meikäläiselle se jouluevankeliumi sisältää tosiaan sen, että siinä Jeesus olisi Mikaeliksi sanottu, jos niin olisi ollut
Ainahan voi toki asettaa mieleisiään ehtoja. Luukkaan evankeliumissa paimenille yöllä puhunut enkeli ei tosiaan puhunut mitään Mikaelista, koskapa kyse oli Ihmisen, Jeesuksen, syntymän ilmoittamisesta näille. Nykyään taasen Ihmistä, Jeesusta, ei voi löytää enää mistään, kun hän näet sattui kuolemaan parituhatta vuotta sitten Golgatalla rinnallaan pari 'ryöväriä'.
Vieras kirjoitti:
Jeesuksen Jumaluus oppineiden jakeina on mm. Room. 9:5, Hebr. 1:8, 1 joh 5:20
Voin hyvin ymmärtää, että Room. 9:5:ttä etenkin vaikkapa KR38:sta luettuna pidetään selvänä todisteena Jeesuksen Jumaluudesta. Asiahan ei titenkään ole ihan niin yksioikoinen. Se, että Jeesus ja maininta 'Jumala, joka on yli kaiken' mainitaan samassa jakeessa ei kutinkaan välttämättä merkitse sitä, että jakeessa sanotaan Jeesuksen olevan Jumala, joka on yli kaiken.
Miten Jeesus voi olla yli kaiken, jos hänellä oli kerran Jumala, jota hän palvoi uskonnon harjoittajana? Miten yli kaiken olemiseen sopii yhteen Jeesuksen omat sanat 'Isä on minua suurempi'?
Hepr. 1:8:ssa taas on lainaus psalmista 45:6 (KR:ssä Ps. 45:7). Vaikka nyt pidettäisiin Kr:ssä olevaa käännöstapaa oikeana, niin se ei anna oikeutta ajatella tuon psalmin tekstiyhteyden mukaisesti sellaista, että Jeesus olisi isänsä vertainen tai osa jotain kolmiyhteisyyttä. Laitan tähän katkelman tuosta psalmista.
1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; koorahilaisten
mietevirsi; laulu rakkaudesta.
2. Minun sydämeni tulvii ihania sanoja; minä lausun: kuninkaasta on minun lauluni, minun kieleni on kerkeän kirjurin kynä.
3. Sinä olet ihmislapsista ihanin, suloisuus on vuodatettu sinun huulillesi, sentähden
Jumala siunaa sinua iankaikkisesti.
4. Vyötä miekka vyöllesi, sinä sankari, vyöttäydy kunniaasi ja korkeuteesi.
5. Ole onnekas korkeudessasi. Nouse sotavaunuihisi totuuden, nöyryyden ja vanhurskauden puolesta, ja oikea kätesi opettakoon sinulle peljättäviä tekoja.
6. Sinun nuolesi ovat terävät, kansat kaatuvat sinun allesi; kuninkaan vihollisten sydämet lävistetään.
7. Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti; sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.
8. Sinä rakastat vanhurskautta ja vihaat vääryyttä; sentähden on
Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin sinun osaveljiäsi.
Tällä 'Jumalalla' on Psalmistan mukaan Jumalansa, joka siunaa häntä. Puheet kolminaisuudesta voidaan siis jättää omaan arvoonsa tässäkin yhteydessä. Todettakoon, että tuosta nimenomaisesta jakeesta on olemassa sellaisiakin käännöksiä, jotka sanovat 'Jumala on sinun valtaistuimesi iankaikkisesti'. Joka tapauksessa kohta on osoitettu Jumalan voidellulle kuninkaalle, jota Jumala myös siunaa, ja jonka hän asettaa korkeaan valtaan Daavidin valtakunnan kuninkaana.
Entäs sitten se 1. Joh. 5:20?
"Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä."
Tässä on ihan samasta kyse, kun tuossa Room. 9:5:ssä ja vielä helpommin sen voi nähdä. Jopa kuuluisa sokea Reettakin sen näkee, jos vain haluaa. Käännöksellä on yritetty esittää jotain sellaista, mitä teksti ei tue. Jumalan Poika ja Totinen Jumala ovat selvästi kaksi täysin erillistä toimijaa.
Vieras kirjoitti:
Matt. 1:23, Immanuel = suomeksi "Jumala meidän kanssamme"
Voihan sen niin halutessaan tulkita sitenkin, että Jeesus on Jumala. Se ei tee hänestä silti osaa kolminaisuudesta tai kaikkivaltiasta. Asian voi myös halutessaan nähdä siten, että ainosyntyisen pojan lähettäminen maailmaan oli selvä osoitus siitä, ettei Jumala suinkaan ollut unohtanut tai hylännyt kansaansa erikoisesti ja ihmiskuntaa yleensä. Jeesuksen koko elämä ja palvelus ja eritoten uhrikuolemansa osoittaisivat tämän vailla epäilyksen häivää.
Kolminaisuus tekee asiasta ihan käsittämättömän. Kaikkivaltias Jumala uhraa osan itsestään itselleen lunastusuhriksi ja herättää sitten uhrin kuolleista. Mitä oikeastaan loppujen lopuksi siis uhrattiin? Ei mitään.
Vieras kirjoitti:
San. 8:22, King James - käännös: The Lord possessed me in the beginning (ei luoda -verpiä. Mikael on kuulema luotu)
Ei se mitään. Myös Jeesus on luotu. No broblem, siis.
qanah -verbi, joka heprealaiselta asultaan muisuttaa muuten huomattavasti tetragrammia pienin poikkeuksin sisältää kyllä sanakirjoissa käännösvaihtoedon 'luoda'. Sitä vaihtoehtoa jostain syystä myös KR33:ssa muistaakseni on käytetty. Taidanpa ihan tarkistaa asian. "Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua." Nice try, mutta yritykseksi jäi.
Vieras kirjoitti:
Kol. 2:9 jota voi verrata Ilm. 22:8-9:ään, ja edelleen Joh. 9:38:aan joka King James -versiossa ...ja palvoi häntä).
Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti (Kol 2:9)
Ei käy kieltäminen, mutta ei se Jeesuksesta kaikkivaltiasta tee, vaikka tuota mihinkä vertaisi. Tää on ihan kivaa puuhaa, mut nyt vaan ei millään jaksa potkia enempää kuolleita hevosia. Se on jotenkin hyödytöntä minusta. Eikö sinustakin?
Lisäksi tämä keskusteluketju on omistettu teemalle Jeesus=Mikael. Vaikka tässä Mikael jotenkin vilahti, niin offtopikkia kuitenkenkin pääasialliesti koko miekkailu.