Veljesseura.org

odette80 kirjoitti:Sanoin tälle tyypille että ajattelepa itse aivoillasi tuo asia tai kysy vanhimmilta tietävätkö hekään.

On se moneen kertaan todettu ettei ne kolme kuuluisaa asiaa täyty samassa henkilössä; jehovantodistajuus, rehellisyys ja järjenkäyttö. Ilmeisesti uskonto on uskonnolliselle ihmiselle aivan ikioman käsittelykoodiston alainen, jos vaikka ottaisi esimerkiksi iskelmien sanat ja mainostekstit. Jehovantodistaja ei välttämättä usko iskelmiin ja mainoksiin, mutta luotettavuudeltaan samantasoinen Vt-materiaali uppoaa kuin kuuma naskali voihin.

Katsoin juuri ohjelman.
Mikä olis ysikin syy, että miksi minun ei pitäis olla ihan normaalisti erotetun ihmisen kanssa, kun hän ei enä ole veli? Huono seura ei tietysti paranna mieltä,mutta sitä kyllä löyty joka paikasta. Ylensä on erotetut aika hiljaset . Jos minulla on Raamatun tuntemus ja rakkaus, niin mikä vois olla siitä yli (Room8:35)?Tunnen yhen Liisan, joka erosi vuosia sitten ja aika usein me soitellaan, että miten mene ja usein ollan hänen perheen huvilalla grillamassa,hänen poikaystävän kanssa.Ja hänen äiti, joka on myös JT, on aina mukana, mukavia puhumassa. Ei kyllä ole onkelmia ollut ... vaikka omassa mielessä voisin toivoa, että nuoretkin ajatelisi vähen oma (ikuista) tulevaisuuta.

Annatko sinä valehdella itsellesi ?

Lahkolaisen on vastattava myöntävästi.

Lahko valehtelee historiansa. Tämä on helpoimmin todettavimpia valheita.

robert.kardin kirjoitti:Mikä olis ysikin syy, että miksi minun ei pitäis olla ihan normaalisti erotetun ihmisen kanssa, kun hän ei enä ole veli?

Halu miellyttää Vartiotorniseuraa:

”Mutta ei ole väärin olla uskollinen Raamatun vanhurskaalle ja oikeudenmukaiselle Jumalalle. Hän sanoo, että hän hyväksyy ’pyhälle vuorelleen’ vain ne, jotka vaeltavat nuhteettomasti, harjoittavat vanhurskautta ja puhuvat totuutta. (Ps. 15:1–5) Jos kristitty kuitenkin liittyisi väärintekijän seuraan, jonka Jumala on hylännyt ja joka on erotettu tai joka on itse eronnut, niin se olisi samaa kuin sanoisi: ’En minäkään halua sijaa Jumalan pyhällä vuorella.’ Jos vanhimmat näkisivät hänen kulkevan siihen suuntaan pitämällä jatkuvasti seuraa jonkun erotetun kanssa, niin he yrittäisivät rakkaudellisesti ja kärsivällisesti auttaa häntä saamaan takaisin Jumalan näkemyksen. (Matt. 18:18; Gal. 6:1) He neuvoisivat häntä vakavasti ja tarvittaessa ’ojentaisivat häntä ankarasti’. He haluavat auttaa häntä pysymään ’Jumalan pyhällä vuorella’. Mutta jos hän ei lakkaa seurustelemasta erotetun kanssa, hän tekee siten itsestään ”osallisen hänen pahoihin tekoihinsa” (kannattamalla niitä tai osallistumalla niihin), ja hänet täytyy poistaa seurakunnasta eli erottaa. – Tiit. 1:13; Juud. 22, 23; vrt. 4. Moos. 16:26.” (Vartiotorni 15. marraskuuta 1981 sivu 25-26)

Ei kyllä koskaan ole yksikään erotettu toiminut minua kohti väärin ja en ole kuulut, että kellään toisellakan olis ongelmia.Seurakunnan sisälä on niin paljon onkelmia ja luopioilla halutaan vaan vetää huomio muualle. Ei erotetut voi mitenkään otta Jumalan Valtakuntaa Kristuksen käsistä, kun ei kukaan ihminen ei ole sitä Hänelle antanutkaan koskaan.

Jos joku sanoo, että Seuraan historia on ... niin ei minusta semmonen ole luopio, vaan totta hän puhuu. Mutta semmonen totuus ei anna viellä ikuista elämää ja Jumalan edessä ei ole sillä mitään merkitystää. Mutta jos joku on veli seurakunnassa ja ei kulje enä rakkauden tietää,kritisois Valtakuntaa ja Jehovaa jatuvasti, niin semmonen on kyllä luopio ja tartes varmaan erotta.

robert.kardin kirjoitti:Ei kyllä koskaan ole yksikään erotettu toiminut minua kohti väärin...

Kuten hyvin tiedät, niin ohjeistus lähtee siitä miten joku toimii Vt-seuran suhteen.

Seurakunnan sisälä on niin paljon onkelmia...

Tuollaista kuulen jatkuvasti, ikävintä kuultavaa on eriarvoisuus seurakunnissa.

Jos joku sanoo, että Seuraan historia on :oops: ... niin ei minusta semmonen ole luopio, vaan totta hän puhuu.

Tässäkin suhteessa Vt-seura on kaksinaamainen kun se kehottaa tutkimaan historiaansa, josta tulisi olla peräti 'hyvin selvillä':

"Viime vuosina on miljoonista ihmisistä eri puolilla maailmaa tullut Jehovan todistajia. Kaikkien heidän pitäisi olla hyvin selvillä sen järjestön historiasta, jonka yhteydessä he ovat.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1994 sivu 16)
Jokainen asioista perillä oleva tietää miten käy jos jt todella ottaisi selviää seuran historiasta ja ryhtyisi myös puhumaan siitä avoimesti.

Eikö see Sinusta Markku, ole vähen hassua, että jopa, Seuran oma historiakirja on aika tuntematoon ja kun minä olen puhunut vaikka v.1874, niin ruvetaan heti kummastelemaan. No eikö tämmöset sokeaat ole juuri helppo saalis luopioille?

robert.kardin kirjoitti:Eikö see Sinusta Markku, ole vähen hassua, että jopa, Seuran oma historiakirja on aika tuntematoon ja kun minä olen puhunut vaikka v.1874, niin ruvetaan heti kummastelemaan.

Ettei vaan olisi seuraus siitä laiskuudesta johon Vt-seura jt:t tuudittaa. Suoritetaan pakkoliikkeiden minimitaso ja siinä kaikki. Vt-seura rohkaisee olemaan tarkistamatta sen esittämiä asioita, samoin välttämään kaikenlaista kriittisyyttä oman uskonnon suhteen. Liikenevä energia tulee käyttää muiden uskontojen kritisointiin.

No eikö tämmöset sokeaat ole juuri helppo saalis luopioille?

Saalistuksesta en osaa sanoa, mutta kirjoitteluni loppuisi sillä hetkellä kun Vt-seura toteaisi jehovantodistajille, että pelkkä henkilökohtainen usko riittää heille, eikä käännytystä saa enää tehdä. Jokainen saa uskoa vaikka kuinka ihmeelliseen asiaan, kohdallani mielenkiinto alkaa vasta kun kyseistä ihmeellisyyttä esitetään vaikka Ainoana Oikeana Totuutena, johon uskominen on ainoa keino välttää pian kohtaava ennenaikainen kuolema.

Katsoin äsken ohjelman uusintana. Leinonen ei vastannut kysymyksiin,vaan hänen annettiin jaaritella juuri sitä mitä halusikin. Sanoisin, että toimittajalta huono esitys, itse olisin toistanut kaikki kysymykset uudelleen.

minä kirjoitti:Katsoin äsken ohjelman uusintana. Leinonen ei vastannut kysymyksiin,vaan hänen annettiin jaaritella juuri sitä mitä halusikin. Sanoisin, että toimittajalta huono esitys, itse olisin toistanut kaikki kysymykset uudelleen.

Leinosessa on poliitikon vikaa. Sanoipa sentään lopussa, ettei jumalan (siis hallintoelimen) tahdon vastaisia ihmisoikeuksia tarvitse noudattaa.

Muutamien eri asteisten todistajien (aktiivisia, toimettomia, kaltaisiani epäsäännöllisiä) jututtaessa on tullut esiin monentyyppisiä kommentteja ohjelman sisältöä koskien. Erityisesti sellaista naista olisi kaivattu, joka on erottamisen jälkeen palannut takaisin ja uudestaan erotettu. Myös vaihtoehtoisesti nuorehkoa miestä joka on palvellut vastuutehtävissä ja eronnut itse suoraselkäisesti havaitsemiensa mädännäisyyksien vuoksi, näitähän on runsaasti.

Pisteet JT-piireistä saavat Lappalaisen esiintyminen sekä Valkilan valaisu sukulaisuussuhteiden katkeamisesta. Heinäahon juttu oli kivasti kertova mutta ei ohjelman selkeää tavoitetta suuremmin esilletuova, lähes jokainen uskontohan kieltää homoseksuaalisuuden. Meilon haastattelu sen sijaan ei herättänyt kummempia ajatuksia kenessäkään vaikka olikin merkityksellinen. Valkilan naamaa on pidetty hieman jo "kuluneena" mutta hyvin Joni osansa hoiti.

Juttelin parin entisen todistajan kanssa näistä yhdistyksistä, UUT:sta ja Kartetuista. UUT:tä pidettiin pysähtyneenä, Kartettuja kotikutoisena ompeluseuralta. Toivottavasti tämä ohjelma toi uutta virtaa.

Epäsäännöllinen kirjoitti:Heinäahon juttu oli kivasti kertova mutta ei ohjelman selkeää tavoitetta suuremmin esilletuova, lähes jokainen uskontohan kieltää homoseksuaalisuuden.

Lähes jokainen uskontoko? Mieleeni ei tule kuin vanhoolliset haarat Aabrahamilaisista uskonnoista. Liberaaleissa suunnissa (esim. protestanttisissa) suhtautuminen on yleensä sallivampaa. Hindulaisuudessa, budhalaisuudessa tai taolaisuudessa ei kielletä homoseksuaalisuutta.

Epäsäännöllinen kirjoitti:...lähes jokainen uskontohan kieltää homoseksuaalisuuden.

Sen verran on syytä tarkentaa vaikka vaan Vt-seuran osalta, että nykyinen näkemys on sama kuin Luterilaisen kirkkonmme piispojen muutaman ajan takainen julkilausuma. Vt-seura ei enää vanhaan malliin tuomitse homoseksuaalista suuntautumista, vaan sen suuntautumisen fyysisen toteutuksen.

Herätkää! 22.09.1980 s.17,19

Homoseksualismi – miten antoisaa elämäntapana?

”Homoseksualistin tila on harvoin jos koskaan valinnanvarainen asia.” Tämä on Englannin roomalaiskatolisen kirkon virallinen lausunto.

Tällaisen ajattelutavan takia monet ovat epätoivoisia. Homoseksualistiseen elämäntapaan kietoutuneina he ovat sitä mieltä, ettei minkäänlainen muutos tule kysymykseenkään. Mutta niin ei ole. Kristityn silmissä mikään ei ole mahdotonta Jumalan avulla. Apostoli Paavali sanoikin: ”Kaikkeen minulla on voimaa hänen ansiostaan, joka voimistaa minua.” – Fil. 4:13.

Ajattele sen englantilaisen miehen omia kokemuksia, joka on kirjoittanut seuraavan artikkelin, ja tee sen jälkeen oma arviointisi. ...

Olet kuullut sanottavan, kuten minäkin olen kuullut: ”Kerran homoseksualisti, aina homoseksualisti.” Mutta niin ei ollut minun laitani. Minä luovuin siitä kertakaikkisesti. Siitä huolimatta minun on edelleen ponnisteltava muutosten hyväksi elämäntavassani. Miten minua onkaan vahvistanut sen muistaminen, että Jehovan kaiken käsittävä ymmärtämys ulottuu ongelmiini! Olen alkanut vähitellen tajuta, että hän yksin tuntee yksilölliset olosuhteet ja taustan ja ottaa huomioon ympäristöstä ja muista seikoista aiheutuneen vahingon, kun hän ohjaa rakkaudellisesti pyhän henkensä avulla.

On ollut monia kertoja, jolloin minusta on tuntunut siltä, että minun pitäisi antaa periksi paineille. Kuitenkin tiesin hyötyneeni niin monilla muilla tavoilla totuudesta. Loppujen lopuksi ihmisen elämä ei rakennu yksistään sukupuolisten halujen ympärille. Elämässä on niin paljon muutakin, ja huomasin, että Jumalan sanan totuuden omaaminen avasi minulle muita teitä, jotka auttoivat minua halutessani nähdä muutoksia itsessäni. Silti ongelmat vaativat aikaa selvitäkseen. Homoseksualismi ei ole poikkeus.

Kun apostoli Paavali kirjoitti kirjeensä korinttolaisille [1.Kor.6:9-11], hän mainitsi homoseksuaalisuuden räikeänä syntinä, mutta ei nimenomaan korostanut sitä ainoana räikeänä syntinä tai sellaisena, joka olisi pahempi kuin muut siinä mainitut synnit. Hän mainitsi sen ihmisten muiden vakavien heikkouksien ohella, ja sorrummepa mihin tahansa niistä, se merkitsee varmasti Jumalan epäsuosioon joutumista. Mutta olen huomannut, että Jehova vahvistaa meitä, kun koetamme voittaa heikkoutemme. Olisi väärin odottaa äkillistä toipumista. Mutta olen oppinut, että Jumalan hengen auttaessa itsehillinnän ilmaisemisessa on mahdollista edistyä totuudessa ja osoittaa kristillistä kestävyyttä. – Room. 5:1–5.

Minusta on nöyrryttävää tietää, että Jehova on voinut käyttää minua ja että epätäydellisyyksistäni huolimatta hän vahvistaa minua jatkuvasti.

Monet kristityistä veljistäni ovat olleet hyvin rohkaisevia ja hyviä. Olen todella kiitollinen niistä rakkaudellisista tilaisuuksista ja ohjauksesta, jotka Jehova on antanut minulle Sanansa, henkensä ja kristillisen seurakuntansa välityksellä. Haluan sydämestäni mukautua elämää antavaan kristilliseen persoonallisuuteen ja elää tuottaakseni lisää ylistystä hänen nimelleen. – Ef. 4:22–24.

Vieras kirjoitti:Homoseksualismi – miten antoisaa elämäntapana?

Oiva otsikko. Heteroseksualisti voisi arvella, että seksuaalisen suuntautumisen piilottelussa on jotain samaa kuin olen aikoinaan havainnut vartiotornismin piilottelussa. Konventin rintalapanderi katosi taskuun kovin kepeästi muillakin kuin minulla.

”Homoseksualistin tila on harvoin jos koskaan valinnanvarainen asia.” Tämä on Englannin roomalaiskatolisen kirkon virallinen lausunto.

AIDS:ia enhkäisyvälinekieltonsa avustuksella levittävä Suuren Babylonin ruumiillistuma onkin mitä uskottavin alan auktoriteetti Vt-seuralle tässä asiassa.

Ajattele sen englantilaisen miehen omia kokemuksia, joka on kirjoittanut seuraavan artikkelin, ja tee sen jälkeen oma arviointisi. ...

Heh, joo, miksi en samoin ajattelisi sen jo homoseksuaalisesti suuntautuneeksi tunnistetun brittijehovantodistajan kokemusta, joka myöhemmin nimitettiin Kanadan maanpalvelijaksi ja syrjäytettiin 1959, koska ei enää viihtynyt kaapissa? Hänellä oli homoseksualisti jt-miesystävä, jonka Jeesus (Vt-seuran doktriinin mukaan) nimitti hallintoelimeen.

Herättelijän juttu jatkuu:

’Homoseksualistien vapautusliike’ oli tuntematon 1950-luvulla. Mutta 1960-luvun alkupuolella oli alkanut kehittyä uusi henki, eivätkä yhtä monet vastustaneet homoseksuaalisuutta.

Eikä ihme, että vapautusliike oli aiemmin tuntematon, Suomessakin sai oikeuden tuomion aina vuoteen 1971.