Karhuja

[Nuorin]

Tämä karhujen tappamisesta noussut haloo ärsyttää aivan vietävästi. Kaiken maailman kaupunkilaisvihreät kerrostalolähiöstä neuvoo tärkeänä kuinka olisi taas poliisin kuulunut toimia ja blaa blaa blaa

Pieni täsmennys alkuun: Kunnioitan suuresti kasvissyöjiä ja vegaaneja. Jos on periaate että elukoitten annetaan elää, niin hyvä.

Toinen juttu sitten on se, että syödään lihaa kunhan se tulee laatikosta tai tiskin takaa, hyväksytään järkevänä se, että karhukantaa harvennetaan luvan kanssa noin sadalla yksilöllä vuodessa, tiedetään että naaraskarhut pakenevat poikastensa kanssa henkensä kaupalla uroskarhua joka kohdatessa tappaa pikkunallet päästäkseen nopeammin taas bylsimään, ja sitten vedetään herneet nenään kun poliisi ampuu yhden pesueen, joka tulee vaarallisen lähelle ihmisiä.

Eli arvoisat poliisin kritisoijat, voisimmeko kuulla jotain järkevää näiden vaihtoehtojen pohjalta?

Vaihtoehto 1: Ei enää tapeta karhuja.

Kuka karhunhalaaja esittäisi jonkin järkevän arvion siitä mitä alkaa tapahtua jos vuosittain sata myönnettävää karhunkaatolupaa lakataan antamasta? Karhuilla on omat alueensa joilta ne ajavat heikommat pois. Alkaako ihmisten nurkissä pyöriä tappeluissa haavoittuneita ja nälkäisiä uroksia ja mitä siitä seuraa? Entä mihin ne kaikki naaraat pakenevat pikkunallejen kanssa uroskarhuja kun eivät enää mahdu samaan metsään? Kuinka monta kuollutta ihmistä vuodessa on hyväksyttävä hinta?

Jos kävisi niin että karhut pitäisivät itse itsensä tasapainossa niin, että tappaisivat toinen toisensa tunkematta ihmisten reviireille, tai vain kuolemalla nälkään, niin mitä etua siitä on siihen verrattuna että niitä harvennetaan valikoidusti ja suhteellisen kivuttomasti ampumalla?

Vaihtoehto 2: Vain nämä karhut olisi pitänyt nukuttaa ja viedä takaisin metsään.

Mitä järkeä on ampua metsässä sata ihmistä pakenevaa karhua vuodessa ja jättää suurella vaivalla, rahalla ja ihmisiä vaarantamalla henkiin ihmisten ilmoille tunkeva yksilö?
Jos karhuja kuitenkin tapetaan satakunta vuodessa, onko järkevää rahankäyttöä varustaa kaikki poliisit nukutusaseilla ja kouluttaa niiden käyttöön? Eikö poliiseilla ole parempaakin tekemistä? Miksi metsästäjä saa ampua karhun metsässä, mutta poliisi ei saa ampua sitä lähiössä?

Karhun turvallinen nukuttaminen ei ole helppoa. Nuolen ampuminen on tarkkaa ja aineen oikea annostelu on kokemusta ja silmää vaativaa puuhaa. Liian vähän tai huono osuma = ihminen voi kuolla, liian paljon = karhu voi kuolla.

Tuleeko metsään palauttamisestakaan toivottua happy-ever-after lopputulosta? Pikkunallet yksistään kuolevat pitkään kärsien nälkään tai joutuvat ison otson tappamiksi. Jos palautetaan myös naaras, on syy miksi sieltä korvesta tultiin pois todennäköisesti yhä olemassa.

[Nuorin]

Ihmisten pitäisi osata enemmän kyseenalaistaa heille valmiiksi syötettyjä "kiveen hakattuja" ylivanhoja totuuksia. Olenko huomaavinani, että Jakkea, Jaakkoa ja Ramia on hallittu pelolla??

Myös minä ilmoittaudun mukaan.

Vaikka ylivanha totuushan on se että kaikki karhut mitä saadaan kiinni, tapetaan, koska ne:
- Maistuvat hyvältä
- Ovat hirmuisen vaarallisia
- Tappamalla niitä saa naisia

Satakunta vuotta on suojeltu luontoa ja karhukantaa rajoittamalla metsästystä ja rankaisemalla luvatta tai syyttä tapahtuvasta karhun tappamisesta. Minusta tämä paperille kirjoitettu periaate on hyvä.

[wolframium]

Nuorimman esiintuomat asiat ovat varmasti oikeita ja hyväksyttäviä tietyltä kantilta katsoen. Nimittäin siltä kantilta katsoen, että ihmisellä tosiaan on jokin erityinen erikoisasema täällä maapallolla, kuten raamattukin opettaa. "Vallitkaa sitä sun tätä, lisääntykää maan ääriin ja mielellään mahdollisimman nopeasti", jne. jne.

Minä kuulun sellaiseen vähemmistöön, että mielestäni ihmisellä ei pitäisi olla minkäänlaista erikoisasemaa sen enempää lajitovereihinsa kuin muuhunkaan luontoon nähden. Muutama karhunkaato ovat toki lieveilmiöitä, mutta heijastavat siinä suhteessa hyvin ihmiskunnan yleistä mentaliteettia. Kuvainnolliset "kaadot" pitäisi aloittaa ihan toisesta lajista, mutta aiheen epäsuosion takia ei siitä sen enempää tällä foorumilla.

Kyllähän niitä suht inhimillisiäkin keinoja olisi ihmisen ja muun luonnon tasapainoon saattamiseksi, mutta kun kukaan ei halua niitä kuunnella saati toteuttaa, koska ne riisuisivat ihmisen erikoisasemastaan. Mieluummin tehdään maapallon kohdallakin niin kuin Yhdysvaltojen kulutusjuhlassa, että lainataan vaikka omilta syntymättömiltä lapsiltakin, mennään reipas harppaus kerrallaan katkeraan loppuun asti ja lopuksi huomataan että hups, ei ole enää muuta jäljellä kuin kertakäyttöistä teollisuusromua ja yksipuolisen nisäkäslajin liikakansoitus joka paikassa.

Oho, sori, tulipa taas vuodatusta... Mahdollisesti myös isomman luokan OT...

[rippeli]

Karhu-uutisia lisää.

Wolframiumin ja minun asuttaman selibaattiluostarin ympäristössä liikkui torstaina karhu.
Minä - autuaan tietämättömänä - kävelin aamulla pari kilsaa vaara-alueella ja ihmettelin miksi kaupankaan edessä ei ole ketään. Syy selvisi sitten työkaverilta. Poliisi oli radiossa kehoittanut ihmisiä pysyttelemään sisätiloissa karhuvaaran vuoksi. Vähän kyllä säikäytti.
Tämä karhu oli Etelä-Saimaan tietojen mukaan kuitenkin häippässyt paikalta vähin äänin, eikä metsästysseuralaiset onnistuneet enää löytämään sitä.

[Jaakko Ahvenainen]

Onko lähestymisväylä turvallinen ja varmistettu tuohon rakennettuun kojuun ?

Jaa, no tarkemmin ajateltuna se riippunee siitä käyttääkö saunahunajaa vai ei, tai haiskahtaako muuten raadolta. Olisihan se mahtava uutinen: KARHU SÖI KAKSI MEPPIÄ, SUDET JA AHMAT OSINGOILLA.

Vaan jokunen vuosi sitten käväisin yhdellä karhunpesällä, se tosin oli tyhjäksi jäänyt. Juttu meni näin: hirviporukka oli metsällä ja passimies pyssyinen erehtyi huomaamattaan em. pesälle. Ei pitkään ehtinyt paikallaan seisoa, kun juurakossa pöllähti ja lähti karhu vauhdilla karkuun, passimiehen painellessa pyssyineen toiseen suuntaan. Niin ettei siitä pyssystäkään aina avuksi ole. Mutta karhu etsi lähistöltä rauhaisamman pesäpaikan, eikä passimieskään passipaikalleen mieluillut. Sykähdyttävä kohtaaminen, sanoisin. Tämä juttu on tosi.

[Nuorin]

Minä kuulun sellaiseen vähemmistöön, että mielestäni ihmisellä ei pitäisi olla minkäänlaista erikoisasemaa sen enempää lajitovereihinsa kuin muuhunkaan luontoon nähden.

Wolframium on ilmeisesti kasvissyöjä. Respectiä sinne sitten, koska itsestä ei siihen ole, vaikka joskus tehomaatalouden koneistoissa pyörivät naudat ja kanat aika lailla surettavatkin.

Toisaalta: miten niin ihminen asettaa itsensä erikoisasemaan muuhun luontoon nähden syömällä lihaa ja tappamalla tai ajamalla pois kilpailevia lajeja elintilan takia? Niin karhutkin tekevät. Luonnon tasapaino ei ole mitään "harmoniaa", vaan toistensa syömistä ja nälkään kuolemaa. Kaikki lajit noudattavat "lisääntykää maan ääriin saakka" toimintatapaa, mutta muut lajit tappavat niitä tai ne kuolevat nälkään ja tauteihin, eivätkä maan ääret tule vastaan. (1)

Eikö toisin toimiminen olisi itsensä erikoisasemaan laittamista ja itseasiassa jonkinlaiseen raamatulliseen puutarhurin ja luomakunnan kaitsijan rooliin tarttumista, mitä juuri kritisoit?

Omasta mielestäni voimme tosiaan asettaa itsemme erikoisasemaan muuhun luontoon nähden ja säädellä väkivaltaista saalistusviettiämme siten, että emme tuhoa ekosysteemejä emmekä kokonaisia eläinlajeja. Mikään muu eläin ei siihen tietoisesti pysty, vaan muut tapetaan ajattelematta mitään.

Sukupuutot toisensa jälken ovat seuranneet siitä että muualla kehittynyt peto on päässyt liian helpoille apajille. Näin myös ihmisen kohdalla, mutta me voimme ainakin yrittää ymmärtää asian.


1. Suosittelen laadukkaiden luonto-ohjelmien seuraamista. Yleltä tulee hyviä. Kaupallisten kanavien luonto-ohjelmat ovat käsittämättömän vastenmielistä paskaa joka tyhmentää ihmistä. Ne on tehty amerikkalaiselle idioottiyleisölle ja niissä toistuu kaksi formaattia. Välähdyksiä hurjan vaarallisista elukoista viisi minuuttia kerrallaan: Leijona -> kuristajakäärme -> haikala -> vampyyrilepakko, ja sitten hellyyttävä puoli pandat -> koalat -> muut halinallet. Niiden katseleminen estää minkäänlaisen järjellisen suhtautumisen kehittymisen todelliseen luontoon.

[Nuorin]

Tuntuu siltä että laajalle levinnyt suosikkiargumentti tässä aiheessa on se, että pitäisi tehdä "niin kuin Kanadassa". Siellä kun hellästi ajetaan nallekarhut takaisin metsään, eikä tapeta.

Hieman ajatustoimintaa voisi harrastaa tässäkin asiassa. Asiaa auttaa myös jos on ollut hereillä maantiedon tunnilla tai joskus katsonut karttapalloa. Kanada on maailman toiseksi suurin valtio, ja vieläkin harvempaan asuttu kuin Suomi. Kanadassa on myös miljoonakaupunkeja, joka vaikuttaa siihen että laajat alueet jäävät sitten sitäkin vähemmälle asutukselle. Myös suomen tilanne on erikoinen siinä mielessä että täällä on ihan älytön määrä sisävesijärviä joissa on ainakin osan vuodesta asuttuja mökkejä keskellä metsiä, joka lisää konfliktin mahdollisuutta ja pilkkoo karhujen maita, näin siis ainakin etelässä.

Ja toisekseen, metsästetään niitä karhuja Kanadassakin eikä se rinnakkaiselo niin harmonista aina ole.
Googlaa vaikka "canada bear hunting" tai "canada bear kill".

Mistä muuten tulee väite että poliisit/ihmiset vihaavat karhuja? Vihaatko sinä lehmiä jos syöt niiden lihaa? Vihaavatko maajussit kanoja, lehmiä, lampaita... jne?

Minä pidän karhuista. Olisi todella hienoa nähdä karhu luonnossa (kaukaa) ja seurata vähän aikaa sen touhuja. Silti hyväksyn että karhuja pitää tappaa, jotta tasapaino säilyy, ja se on varsin hyväksyttävää jos yleensä ottaen on hyväksyttävää tappaa eläin. Kaupunkilaisnallenhalaajilla tuntuu olevan joku sellainen (liekö raamatullinen) ajatus että karhu jotenkin sisäisesti olisi ohjelmoitu kunnioittamaan ihmistä. Karhu on oppinut kunnioittamaan ihmistä vain siksi että meillä on keihäät ja pyssyt. Jos ne kielletään, ei kestä kauaa kun ihminen on taas kävelevä säilykepurkki ja ihmisten roskikset mieluisaa vaihtelua haaskoille ja marjoille.

Totuus myös on se, että Suomessahan ajetaan karhuja takaisin metsään, koirien kanssa ja ilman. Aivan niin kuin Kanadassakin. Se tietysti ei estä että yksittäistapauksiin kun nallet on päätetty ampua, tartutaan kauhealla raivolla. Joskus tuntuu siltä että uutisointi ei tee ihmistä ainakaan kollektiivisesti viisaammaksi.

[Ellen]

Joskus voisi tietysti yrittää tehdä homman toisinkin päin. Ei me nyt sentään mitään luomakunnan kruunuja olla, vaikka raamatussa niin väitetäänkin.

Jos jätetään satukirjojen opit pois aiheesta, niin yksi koko eliöstöä hallitseva kaikkein tärkein perusasia on tämä - vahvempi on aina oikeassa.
Tunteet ohjaavat tässäkin asiassa ihmisen suhtautumista ja käyttäytymistä.

Ajjaijai,ettäkö vahvempi on aina oikeassa. Tuo on täysin virhepäätelmä. Tarkoitus lienee sanoa,että vahvempi voittaa aina. Oikeellisuuden saatikka oikeassa olemisen kanssa voittamisella ei ole juurikaan tekemistä. Tunteet sensijaan ohjaavat aina alitajuisesti tai tietoisesti toimintaamme. Tunteet liittyvät arvotuksiimme, arvoihimme ja oikeudentajuumme.
Sitten olen huomaavinani periylimielisen machoasenteen ja hienoisen halveksunnan vivahteen keskustelijoiden suhtautumisessa luontoon,eläimiin eli siihen perusympäristöömme ,johon me jokainen eliö kuulumme osana. Ihminen vain ei vieläkään ole oivaltanut paikkaansa luonnon kiertokulussa. Me olemme häikäilemättömän omavaltainen, röyhkeä tuhoava laji pallollamme. Verukkeina aina ja ikuisesti ihmisen ainutlaatuisuus,"älykkyys" ja vihoviimeisenä raamatullinen uho,luomakunnan kruunu. Noista lähtökohdista ihmisen mikä tahansa teko on "Homo teknokraticsen" näkökulmasta aina ollut ,on ja tulee olemaan oikein perusteltu. Huimaa älyllistä logiikkaa. Sahataan vain poikki kaikki elomme oksat. Viis muusta elokunnasta. Harmoniahan ei ole älykkyyttä.
Tosin biologit eläinlajien lisääntysmisjaksoja tutkiessaan ovat mm. hiiripöllöjen poikuemääriä vertaillessaan havainneet, että runsaina hiiri-,myyrävuosina "pölhöt" pöllöt tuottavat suuren poikueen ja vastaavasti niukkoina vuosina jättävät peräti lisääntymättä. Tämänkaltaista typeryyttä petolaji H.Sapiensis ei ole onnistunut perimäänsä ohjelmoimaan. Jäljelle onkin jäänyt verbaalinen legenda sukupolvesta toiseen ..."lisääntykää ja täyttäkää maa."
Ihmisen ei pidä levittäytyä karhujen ja muiden eläinten kotinurkille.
Älykäs urbaanitarzan tassutelkoon ja tissutelkoon ja asfalttiviidakossaan ,koskapa muunlainen elämänhipaisu on äärimmäisen vaaralllista.

[RaM]

Jos nyt Matami Mimmi vaikka tekisi taikatempun jossa koko ihmiskunta katoaisi ja tilalle tulisi Tyrannosaurus Rex, niin ei olisi minkäänlaista epäselvyyttä mikä laji olisi aina oikeassa. Kun nalle-emo poikasineen osuisi kohdalle, menisi koko perhe Rexin napaan yhdellä kertaa. Eikä kenelläkään olisi siihen nokan koputtamista, sillä Rex olisi aina 'oikeassa' kohdatessaan jonkun toisen elukan. Sen ei tarvitsisi koskaan pyydellä tekemisiään anteeksi. Edes syötyään maapallolta viimeisen nallukkaperheen.

Mitä sitten tulee 'vahvemman oikeuteen', niin sehän on yksi elämän pääsääntö jolla ei ole mitään tekemistä juridiikan tai oikeudenmukaisuuden kanssa. Kun jenkit päättivät aikoinaan pitää mustia alempiarvoisina orjina, niin he olivat siinä oikeassa niin kauan kun tuli vieläkin vahvempi - oikeammassa oleva - ja lopetti tuon orjuuden. Sama oli kun suuri ja mahtava USA hyökkäsi kirpun tasolle luokitellun Vietnamin kimppuun - harva länsimaa julisti silloin että on raukkamaista kun iso kiusaa pienempäänsä. Tosin ääni alkoi muuttua vasta kun kirppu purikin takaisin.

[Ellen]

Eivät nuo fiktiiviset ja osin todet esimerkkisi miksikään muuta perusasetelmaa .Vahvempi ei edelleenkään ole oikeassa enkä nyt jaarittele tällä kertaa juridiikasta. Vahvempi on vain vahvempi ja sillä siisti. Oikeassa olemiseen tarvitaan muutakin kuin hampaiden vahvuutta tai lyttyyn lyömistä.Esimerkkisi orjuudesta tuo jo mukaan arvonäkökulman ,jolloin ei enää voida puhua vahvemman oikeudesta.

" Vahvemmman oikeus " mikä ihmeen elämän pääsääntö se on ? Kuuluu aivan ilmiselvästi kategoriaan perustelemattomat totuudet. Ihan samoin perustein voidaan luoda mistä tahansa oikeuksia. Nopeimman oikeus,rikkaimman oikeus,tyhmimmän oikeus,heikoimman oikeus jne. eli vertailuista vain ja palkinnosta on kyse.Arvoista ei vielä puhuta.
Jos luonnosta puhutaan niin siellä ei todellakaan ole kyse vahvemman oikeuksista vaan kilvasta eri tasoilla. Mutta hienoisen tasapainon ehdoin joka on elonkehään ohjelmoitu/ohjelmoitunut. Muutenhan emme mekään elonkierron pääteasemalla rellesteli. Tosin me "ainutlaatuiset" parasiitit olemme toimineet ja toimimme ansiokkaasti oman olomme kutistamiseksi . Muiden elollisten olomuotojen härskillä riistolla. Mutta eiköhän "luonnonvalinta " tasoita tilannetta aikanaan.

[RaM]

Älyllinen tai inhimmillinen näkökulma ei ole peruste sille, onko ihmisellä oikeutta tappaa eläin. Sehän on vain sinun länsimaisen koulutuksen ja omantunnon muovaama mielipide johon amazonin sademetsässä asuva toinen sinun arvoisesi ihminen ei välttämättä yhdy lainkaan. Jos jätetään inhimmillinen ja asiaan kuulumaton filosofointi pois, niin tappaminen on pelkästään vahvemman oikeus. Vain vahvempi voi päättää tappaako vai ei.

PS. Tätä ei tule ottaa liian vakavasti ja syväluotaavana osoituksena miehisestä uhosta tai mistään muustakaan yhtä tärkeästä asiasta. Tarkastelen aihetta evolutiivisesta näkökulmasta johon inhimmillisyys ei kuulu lainkaan.

[RaM]

yksi koko eliöstöä hallitseva kaikkein tärkein perusasia on tämä - vahvempi on aina oikeassa.

Jos kaksi ihmistä kinastelee ja toinen sanoo, että hänpä ampuu karhun, mutta toinen sanoo että äläpä ammukaan, niin kumpi on silloin vahvempi ja oikeassa? Sekö jolla on metsästysase kourassa?

Tarkoitin paremminkin lajien välisiä suhteita enkä niinkään inhimmillistä ja älyllistä näkökulmaa.

Vain se jolla on ase kourassa voi valita ja päättää, tapetaanko karhu vai ei. Ei siinä ole mitään sen kummempaa.

[Ellen]

No, nimenomaan on älyllinen ja inhimillinen peruste tappaako ihmiseläimen tai muun eläimen. Koko tässä pikkumachokeskustelussa on esiin tuotu ja rummutettu ihmiseläimen ylivertaista älykkyyttä ja uniikkia asemaa muuhun elokuntaan nähden. Mitäs sillä älyllä tehdään jos ei sitä käytetä eri tilanteissa.
Luonnossa on kaksi nisäkäslajia,jotka ovat loistavasti sopeutuneet ja todella pärjänneet elonkilvassa kautta aikakausien. Nämä kaksi nisäkäslajia eivät ole pärjänneet vahvuudellaan eli sanojasi lainaten "vahvimman oikeutta"soveltaen vaan menestyksen avain on ollut älykkyys ja kekseliäisyys. Toinen otuksista on rotta ja toisen otuksen tuotoksia juuri kommentoin.
Tappaminen ei valitettavasti ole elon menestyksen mittari.
Älyllisyys tai inhimillisyys ei ole länsimaisuutta. Ovat sanoja, joille vain ihminen on keksinyt sisällöt ja merkitykset historian ja elämän jatkumossa.
Eräs esimerkki erilaisesta elämän kunnioituksesta löytyy Hopi-intiaaneilta.Heille kaikki elollinen on tuntevaa ja kaikella elollisella on yhtälainen elämisen oikeus planeetallamme. Mikäli he joutuivat/joutuvat kaatamaan puun, he pyytävät siltä anteeksi sen elämän riistoa. Tuskin mikään länsimainen mielipide.

[RaM]

Kun esität noita perustelujasi tätä väittämääni vastaan - "eliöstöä hallitseva kaikkein tärkein perusasia on tämä: vahvempi on aina oikeassa" - niin olet lähtenyt aika omituisille poluille perusteluissasi.
Vai miten eliöstöön liittyy muiden kuin ihmisten osalta nuo perusteesisi 'älyllisyydestä' tai 'inhimmillisyydestä' tai kenties 'kekseliäisyydestä'?
Ehkä rottamaisena otuksena en ole tarpeeksi fiksu sitä oivaltamaan.

[Jaakko Ahvenainen]

Ottamatta sen enemmälti kantaa kaikkinaisten petojen tappamiseen, totean tämän kuitenkin ilman ilmiselvää tarkoitusta olevan lajille Homo sapiens sapien, erinomaisen lajityypillistä, etenkin keskuudessaan.

Karhuista sen verran, että Kontiolahden varuskunnan harjoitusalueen lähistöllä on ilmoitettu kahden aikuisen ja kahden pennun liikuskelevan alueella. Tämä alue on hyvin lähellä ihmisasutusta. Otaksuttavasti toinen karhuista lienee uros. Ko. maaston hyvin tuntien jään seuraamaan tapahtumia. Lähinnä sitä, kuinka Ursus arctos 'in pennut pärjäävät.

Kyllähän karhuja, kuten muitakin suurpetoja näillä selkosilla piisaa, tosin susikanta lienee hieman harventunut: mahdollisesti länteen levittäytynyt, vaan ei hätää. Uusia pesueita kyllä löytyy.

Kas täss linkki Ilta-lehteen