Veljesseura.org

Vieras kirjoitti:

Tony Syrjänen kirjoitti:Vastauksessasi vanhemmillesi voit varmasti painottaa, että joko he a) toimivat tarpeettoman kylmästi tai b) Leinonen valehtelee. Olisi mielenkiintoista tietää kumman vaihtoehdon jehovantodistajat valitsevat.

No, todennäköisesti kysymys herättää jehovantodistajan - vt-seuran valmentaman - sisäisen kiemurtelijan ja vastaukseksi yritetään esittää jonkinlainen c-vaihtoehto, jolloin on hyvä alleviivata että sellaista vaihtoehtoa ei nyt vain ole olemassa.

olen maininnut jt:lle kahdesti tästä veken haastattelusta ja molemmilla kerroilla jt epäili toimittajan vääristelleen veken sanoja.

Miksihän ihmeessä toimittaja olisi tällaista tehnyt - pistää mietityttämään. Ainoa järkeenkäypä selitys on että toimittaja on jättänyt yhden sanan pois, tähän malliin: "Mutta ei inhimillisiä siteitä katkaista esimerkiksi vanhempien ja alaikäisten lasten väliltä."

Vaikka edellä mainittu skenaario pitäisikin paikkaansa, on vaikea uskoa että toimittaja vääristeli lausuntoa myös myöhemmin, nimittäin tässä:

Rangaistaanko niitä, jotka ovat tekemisissä eronneiden kanssa?

- Ei rangaista, mutta heitä neuvotaan, ettei se ole viisasta. Kun eronnut tai erotettu huomaa, että hengellinen kanssakäyminen lopetetaan, hän ehkä miettii, olisiko hänellä halu palauttaa suhteet. Jos seurustelua jatketaan, se vesittää tämän vaikutuksen. Siksi yhteydenpitoa pidetään pahana asiana.

Tässä yhteydenpidon jatkamista pidetään pahana siksi että se vesittää kiristämisen, ei siksi että sillä olisi mitään tekemistä henkilöiden vt-seuran mallisen pelastuksen kanssa - jolloin ollaan taas aloittajan vanhempien tarpeettoman kylmän suhtautumisen äärellä.

EDIT: Eli kirjeen lopettanut lause "Tämä kirje saattaa tuntua tylyltä, mutta nyt on kuitenkin kysymys meidän kaikkien elämästä" ei pidä sellaisenaan paikkaansa, mikäli Leinonen puhuu totta sosiaalisen kiristämisen tarkoituksesta.

Raukkamaista Veli Veikkoselta väittää jotakin tuollaista. Toimittajat nauhoittavat haastattelut, ja voi olla että nauha on vielä tallella ja tarkastettavissa. Veken pitää puhua kahdesta suupielestä, mikä aiheuttaa jälkikäteen selittelytarvetta. Mutta valheellahan on tunnetusti lyhyet jäljet.

Onneksi näitä aivopieruja löytyy myös (radiosta) nauhoitetussa muodossa.

Piirikonventti 2002: YLE Päivän peilin 2.7. haastattelu, keskeisin sisältö
http://veljesseura.org/tiedostot/leinonen_erotetut.mp3

Koko setti: http://www.jttuki.info/Mediasiilo/

Loistava nauhoite, Alueveli! Tuon kun aloittaja soittaa vanhemmilleen, niin mitään syytähän yhteyden katkaisemiseen ei ole.

Tai voihan se tietenkin olla, että toimittaja on näpelöinyt nauhaa ja vääristellyt Leinosen sanomisia.

Tony Syrjänen kirjoitti:Tai voihan se tietenkin olla, että toimittaja on näpelöinyt nauhaa ja vääristellyt Leinosen sanomisia.

Täytyy muistaa että tämä paha maailma (media mukaanluettuna) on Saatanan vallassa.

Uusi erittäin yllättävä käänne!
Laitoin eilen postia vanhemmilleni, että vastauksessani hieman kestää ja keskustelen pojan äidin kanssa vielä jatkosta. Totesin lyhyesti myös, että tilannehan vaikuttaa jatkossa nyt vastaavalta mikä on esimerkiksi sisarusteni suhteen. Hehän ei poikaani tapaa, koska eivät minuakaan suostu näkemään.

Tänään on puhelin soinut. Ensin soitti isä, aika vaivaantunut puhelu puolin jos toisinkin. Ihmettelin kirjeen ehdottomuutta ja vastaukseksi sain, että kirjeessä se äkkiä vain tuntuu siltä. No puhelu loppui ja eipä siinä mitään saatu aikaan. Vähän vaikutti siltä, että haisteltiin vain fiiliksiä. No se tuli taas selväksi, että jos tilanne menee kirjeen mukaisesti niin poikani tilanne tulee olemaan vastaava kuin sisarusteni suhteen.

Sitten soitti jonkun ajan päästä äiti. Asiana oli, että enhän ole vielä keskustellut asiasta pojan äidin kanssa, no en ollut. Äiti ilmoitti, että laitetaan tämä asia nyt jäihin. Kirjeen mukainen tilanne aiheuttaa niin paljon hankaluuksia ja ei pojan äitikään tilannetta ymmärtäisi. No tämä on totta, kun en ymmärrä itsekkään niin miten joku täysin uskonnosta tietämätön ymmärtäisi sitäkään.

Äitin kanssa jutellessani selvisi rivien välistä, että koska he asuvat hyvin keskeisellä paikalla (jt-piireissä) niin nyt on tullut sanomista, kun ilmeisesti on yleisesti tiedetty yhteyden pidosta. Eli tapaamisia ei haluta jatkossa ilmeisesti estää mutta niitä tulisi harventaa tai hoitaa jotenkin muuten, ei näkyvästi... Asia jäi nyt siihen, että ei tehdä nyt mitään päätöksiä vaan antaa ajan nyt vähän kulua.

Niin ja miksi ajan kulua... No lähiaikoina on kuulemma kierrosviikko ja silloin asiaa ilmeisesti puidaan kierrosvalvojan kanssa. Se on sitten ilmeisesti herra valvojan käsissä jatko!

Järkyttävää miten isoja asioita ollaan valmiita tekemään ympäristön painostuksesta. Sorry, se olikin sitä aitoa oikea onnellisuutta ja hyvää omaa tuntoa!

Jos he nyt kuitenkin päättävät katkaista välinsä sinuun, niin voisit vaikka sanoa, että itse olet valmis ottamaan heidät avosylin vastaan, mikäli muuttavat vielä mielensä myöhemmin. Tämä saattaisi saada heidät miettimään, että kummasta suunnasta asenteet enemmän muistuttavat "tuhlaaja poika" vertausta.

Surullista. Sen lisäksi, että perhe jakautuu erotetun tai eronneen ja muiden välistä, perhe voi jakautua myös siinä miten suhtaudutaan läheiseen erotettuun.

Itselläni on kokemusta asian eri puolista. Kauan sitten, mutta karttamiskäytännön jo ollessa varsin tiukka, ollessani aktiivinen jehovantodistaja, lähisukulaiseni erotettiin. Kun hänen kanssaan samassa taloudessa eli muita läheisiäni, seurasi tästä eriskummallisia vuorovaikutustilanteita ja emotionaalista vuoristorataa. Eipä aikaakaan, kun olin sitten itse kartettu, läheisen ja etäisempien toimesta. Uhreja olivat kaikki, vuosikausia. Sittemmin haavat ovat paljolti umpeutuneet ja asiat sovittu menneiksi. Siltä osin olen hyväonninen - puhun "onnesta" siinä merkityksessä, että monella tapaa asiat vain sattuivat kääntymään parempaan suuntaan, joskaan eivät meistä kaikkien osalta.

Paljon myöhemmin sain tietää, että se, jota minun piti karttaa, oli todellisuudessa kartettu muusta syystä kuin olin luullut. Siihen aikaan oli käytäntö, että jonkin aikaa erottamisen jälkeen pidettiin seurakunnassa "paikallisiin tarpeisiin" liittyvä puhe, joka nimeä mainitsematta teki kaikille selväksi mistä haluttiin antaa ymmärtää olleen kyse. Monen maine mustattiin läheisten silmissä. Minua taasen on kartettu syystä, joka ei koskaan ole tullut itselleni täysin selväksi (sinänsä imartelevaa jos minusta olisi pidetty puhe). Koskaan ei voi tietää mikä olisi tai mikä olisi ollut paras tapa edetä. En siksi osaa antaa mitään neuvoa - muuta kuin että pidä kiinni suhteistasi läheisiin mutta älä jätä omaa elämääsi elämättä.

Jos tilanne menee uudelleen huonompaan suuntaan, niin sano heille ettei sinun rakkautesi omiin lapsiisi tule olemaan milloinkaan ehdollista etkä isänä voisi milloinkaan hylätä heitä.

Malachi Constant kirjoitti:Surullista. Sen lisäksi, että perhe jakautuu erotetun tai eronneen ja muiden välistä, perhe voi jakautua myös siinä miten suhtaudutaan läheiseen erotettuun.

Minullakin on tähän asti ollut se tilanne, että eri perheen jäsenet on suhtautuneet minuun eri tavalla. Tuollaisessa tilanteessa ne jotka toimii inhimmillisesti kärsivät eniten. Tuntuu, että niin tässä kuin muissakin asioissa "oikea" toimintatapa on se mikä aiheuttaa keikkein eniten tuskaa.

Siihen aikaan oli käytäntö, että jonkin aikaa erottamisen jälkeen pidettiin seurakunnassa "paikallisiin tarpeisiin" liittyvä puhe, joka nimeä mainitsematta teki kaikille selväksi mistä haluttiin antaa ymmärtää olleen kyse. Monen maine mustattiin läheisten silmissä.

Nyt kun tuosta mainitsit niin mielestäni vielä -80 luvullakin oli tuollaista käytäntöä, tuo olikin jo unohtunut kokonaan. En tiedä muistaako muut ja oliko tuo ihan yleinen käytäntö joka paikassa?

En siksi osaa antaa mitään neuvoa - muuta kuin että pidä kiinni suhteistasi läheisiin mutta älä jätä omaa elämääsi elämättä.

Tuo on sinällään hyvä neuvo joka pitää aika paljon sisällään.

RaM kirjoitti:Jos tilanne menee uudelleen huonompaan suuntaan, niin sano heille ettei sinun rakkautesi omiin lapsiisi tule olemaan milloinkaan ehdollista etkä isänä voisi milloinkaan hylätä heitä.

No nyt vaikka tilannetta hieman jäädytettiinkin niin luultavasti otan asiaan kantaa. Jollain tavalla haluan nyt reagoida siihen, että tuollaisia kirjeitä lähetellään ja sitten vedetään asia taas takaisin. Tuollainen käyttäytyminen kuitenkin kertoo siitä, että rakkaus on tarvittaessa ehdollista. Siinä mielessä tulen tuon mainitsemasi asian tuomaan heidän tietoonsa nyt joka tapauksessa.

Tony Syrjänen kirjoitti:Loistava nauhoite, Alueveli! Tuon kun aloittaja soittaa vanhemmilleen, niin mitään syytähän yhteyden katkaisemiseen ei ole.

Ei pitäisi olla. Mutta kun...

Kun tarkemmin mietin niin veli tiedotusjohtajalla on käytössään hihassaan kaksi argumenttia (yleisesti ottaen):

1. Eronnut jo erotessaan saattaa syyllistyä kampanjointiin Seuraa vastaan (vanhimmat tässäkin näkyvässä roolissa Seuran ohjeistuksien mukaisesti) kun eroaa seurasta. Jo sillä että eroaa Seurasta saatetaan aiheuttaa tosi tm uskonnon vastaisuus. (kokemukseni mukaan niinkin vaikka ei erotessaan ilmoita mitään syytä eikä kampanjoi Seuraa vastaan)
Joten olisi kiva kuulla Vekeltä miten eronnut joka ei kamppanjoi Seuraa vastaan, miten häneen suhtaudutaan ? Josko joku toimittaja joskus aktivoituisi.

2. Yksittäiset vilpittömät Jehovan Todistajat voivat toimia "ihan" omantuntonsa mukaisesti ko tapauksiin liittyen. (niinpä joo varmaan, kuvainnoillinen Seuran asentama aivopultti pitänee huolen oikeasta suhtautumisesta). On toki vilpittömiä Jehovan Todistajia jotka eivät Seuran asentaman kuvainnollisen aivopultin voimasta noudata eronneisiin/erotettuihin suhtautumista. Hatunnosto heille. Riskinä tosin se, että jos asia tulee selville ja sitä ei kadu tai muuta toimintaa...mahdollisuuteena on se että veli vanhimmat päättävät erottaa tälläisen henkilön.

Viikonloppuna on Hämeenlinassa ollut jonkin sortin konventti. Varmaankin ollut melkoista tykitystä kun ihmiset ovat taas tsemppaamassa ja alkamassa tienraivaajiksi. Varmaan tämäkin kirje on saanut ideansa sieltä.

Tervehdys jälleen.
Näyttäisi olevan noin puolitoista vuotta aikaa, kun edellisen kerran tänne asiasta kirjoitin.
Silloin tällä tarinalla oli onnellinen loppu mutta ei näköjään lopullinen.

Seuraavanlaisen kirjeen jälleen sain.
Edellisellä kerralla annoin asian vain loppujen lopuksi olla.
No nyt kirjeessä oli mielestäni jo hieman viileämpi sävy ja en itsekkään enää samalla tavalla asiasta järkyttynyt.
Tällä kertaa laitoin heille vastauksenkin jo menemään.

Mietin vain kirjeen saadessani, että aikamoista myllerrystä vanhempienikin päässä on.
Jos he joskus ovat minun onnellisuuttani kyseenalaistaneet lahkon ulkopuolella niin ovatko he nyt sitten täysin onnellisia siellä sisällä.
Jokainen tehkööt johtopäätöksensä.

Nimet muokkailtu eri muotoon.

Hei!

Kirjoitamme taas siitä ikävästä asiasta, josta ehkä runsas vuosi kirjoitimme.

Silloin meidän oli tarkoitus oikaista suhtautumisemme sinuun. Ikävä kyllä me luisuimme entiseen käytäntöön. Ei se meillekään ole mikään helppo ratkaisu. Me rakastamme sinua, mutta me myös rakastamme Jehovaa vielä enemmän, koska tulevat elämän odotteemme riippuu Hänestä.

Tottelevaisuus Hänen periaatteilleen pitäisi olla meille ensisijaisen tärkeä. Sinä tiedät, mitä Hänen Sanansa sanoo kapinoimisesta Hänen tahtoaan vastaan. Sinä olet tehnyt sen kastettuna Jehovan todistajana. Jos me jatkamme seurustelua kanssasi, me myöskin silloin kapinoimme Jehovan tahtoa vastaan. Se merkitsee sitä, että meidän toimintamme seurakunnan yhteydessä on turhaa, koska Jehovan siunaus puuttuu. Isä on tähän asti ollut vielä vanhin, joten se vaikuttaa myös seurakuntamme hyvinvointiin.
Sinun käsissäsi on oma tulevaisuutesi. Tiedät tarkkaan, mitä sinun pitää tehdä, jos haluat oikaista menettelysi. Me emme halua menettää Jehovan suosiota, koska silloin meidän elämällämme ei ole mitään tarkoitusta. Mitä poikaasi tulee, niin hän tietenkin on tervetullut meille. Voimme pojan äidin kanssa sopia hänen tulemisestaan. Jos poikasi äiti tietää tästä järjestelystä tai jos et itse halua antaa hänen tulla meille, voi olla niin, ettemme tule häntäkään näkemään. Meidän on siihenkin tyydyttävä. Hänen tulevaisuutensa on sinun vastuullasi.

Rakkaudella Isä ja äiti

On se vaan sääli etteivät vanhempasi erota Jehovaa ja Vartiotorniseuraa toisistaan...