Veljesseura.org

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti: Armeijahan juurikin estää sodan syttymisen muodostamalla varteenotettavan - "tänne ei tulla miten halutaan" - meiningin , eikä mitenkään lietso sotaa.
Hyökkäys johonkin toiseen maahan ryöstämään tätä on nykyisen käsitykseni mukaan väärin , mutta oman maan puolustaminen hyökkääjää vastaan onkin oikein.

Olet omaksunut yhden äärimielipiteen sijasta toisen, vaikkakin yleisemmän äärimielipiteen.
Minun mielestäni ei ole mitään "omaa maata" eikä "toisen maata" tai pikemminkin kaikki on käytännössä jonkun rikkaan maata. Näin ollen kaikki sodat ovat porvarin rahamassin puolustamista. Suomen valtio on täällä täysin laittomasti, käy vaikka Pitkänsillan kupeesta katsomassa, miten Helsingin liittäminen Suomeen toimi 1918, vaikka sitä edeltänytkään kansanvaltuuskunnan valta ei ollut sen enempää tänne kutsuttua.
Minun tämä maa on yhtä paljon kuin vaikka somalin tai romanikerjäläisen.

Kapteeni kirjoitti:Omasta kokemuksesta voin kertoa, että ulkomaalaisille työnantajille on täysin samantekevää, että oletko käynyt Suomen varusmiespalvelun tai et. Nykyajan Suomen armeija on niin neutraalinen asia, että ei sitä suuressa maailmassa kukaan tunne.

Juu, kyllähän sinä varmasti paremmin tiedät asian kuin ulkomaankaupan kanssa säännöllisesti tekemisissä olevat ihmiset. Mitä kohtaa allaolevasta et ymmärtänyt?

– En koskaan laittaisi kansainväliseen cv:hen mainintaa sotilasarvosta. Riski siihen, että se ymmärretään väärin, on liian iso maasta riippumatta, sanoo Finpron globaalista verkostosta vastaava johtaja Jukka Salo.

Olet aivan oikeassa. Todennäköisesti tiedän asian paremmin, kuin tämä mainitsemasi henkilö. Vaatimattomasti sanottuna, kun nyt asian otit esille, niin olen ollut merenkulun ja ulkomaan kaupan palveluksessa niin merikapteenina, laivanvarustajana, kuin myös liikemiehenä. Se porukka mitä minä olen töihin ottanut on tullut ympäri palloa. Ja siihen kuuluu niin insinöörejä, siivojia, turvallisuusalan henkilökuntaa, lääkäreitä, sairaanhoitajia jne., jne.. ja tietysti myös merenkulkijoita.

Tämän mainitsemasi henkilön lausunto on täysin naurettava, mikäli lainauksesi on oikea. Yritä nyt itsekkin vähän ajatella asiaa. Kun haetaan ulkomaalaisen vähänkin isomman firman palvelukseen tai jos käytetään jotain head huntinki firmaa, niin et pysty salaamaan esim. armeijassa olo aikaasi, etkä myöskään mitä siellä hommasit. Sinun pitää selvittää joka ainoa kuukausi työ- ja opiskeluelämästäsi. Yrittäppä täyttää esimerkiksi jonkun englantilaisen työnvälitysfirman hakemus päästäksesi vaikka sairaalaan siivoojaksi. Voit olla varma, että sieltä tulee kysymys missä olit mitä teit, jos hakemuksestasi puuttuu vaikka 8 kuukauden jakso. Työhänottajalle tulee nopeasti mieleen, että onko tämä kaveri esimerkiksi istunut vankilassa, kun tässä puuttuu 8 kuukauden jatko.

Myöskin hyvälle henkilökunnan työhönottajalle selviää jo muutamalla viattomalla kysymyksellä mitä olet elämässäsi tehnyt, seksuaalisuutesi, onko aikomuksesi saada lapsia, jne. ,jne.. Sinä, et edes itse huomaa mitä sinä hänelle kerrot.

Kansainväliselle firmalle on tärkeätä tietää mitä olet tehnyt elämässäsi myös sentakia, jos sinut lähetetään komennukselle maahan, jossa sinulta vaaditaan viisumi. Esimerkkinä voin sanoa Kanadan, jonka siirtolaisviranomaisten toiminnan tunnen erittäin hyvin. Jo aivan tavallisessa työviisumin haussa sinun pitää kertoa koko elämäsi työ, koulutus, jne. Et voi salata, että olet ollut armeijassa.

Ja on täysin lapsellista väittää, että Suomen varusmiespalveluksen suorittaminen kenenkään työhakemusta pilaisi. Suomi on niinkuin jo sanoin, niin neutraali maa, että ei sen varusmiespalveluksen suorittaminen kenellekkään ole este.

Tulee tästä mieleen eräs Pakistaanilainen, joka kerran istuessamme kahvilla alkoi kertomaan, kuinka hän Pakistaanian Poliisivoimissa ollessaan murhasi pianonlankalla esimiehensä. Tällaisesta asiasta tuskin kannattaa kertoa ansioluettolossaan. Tosin minä kyllä tarjosin hänelle myöhemmin töitä, sillä mies oli hyvä organisoimaan asioita, joista jo tämä murhan suorittaminenkin oli hyvänä osoitteena. En nyt ala yksityiskohtia kertomaan, mutta organisoitu se oli todella hyvin.

Entäs epäonnistumiset sitten?
Jos on vaikka ollut sillä tavalla sairas , ja keskittymiskyky niin huono , että on tehnyt sellaisia virheitä töissä , että on tullut potkut. Ja jos näitä tapauksia on useampia. Ja siinä olis sellaistakin , että on itse ottanut lopputilin ja lomarahat ja heittänyt hanskat tiskiin.
Tulisiko nämäkin vain esittää rehellisesti pilkun tarkasti , mitä on tapahtunut.

Jotkut ovat sanoneet , että kaikkea ei kannattais kertoa , mutta joskus tuntuu , että on vielä vaikeampaa valehdella kuin esittää totuus.

Juuri tämän takia työhönottajat haluavat kronoloogisesti kerrottavan mitä on tehnyt elämässään. Tällä tavalla he työhönhakijanansioluetteloa lukiessaan huomaavat, jos jossain on aukko. Mitä teki tämä henkilö tuona aikana, joka ei näy hänen hakemuksessaan.

Epäonnistuminen jossain työsuhteessa ei ole mikään este. Epäonnistuminen kasvattaa. Täytyy vain varoa, ettei siitä muodostu pelkotila, joka estää henkilöä toimimasta, kun toimintaa tarvitaan. Uskoisin, että useimmissa työnhaku puhutteluissa kannattaa kertoa ihan avoimesti, että kävi niinkuin kävi. Minä esimerkiksi kunnioitan henkilöä, joka avoimesti kertoo, että olin juoppo, mutta nyt yritän olla raitis. Monet juopot ovat muuten huomattavasti älykkäämpiä, kuin tavalliset raittiit pallontallaajat. Luin kerran erään tutkimuksen tästä.

Ja miksi tehdä elämänsä vaikeammaksi, kuin mihin on kykyjä tai haluja. Nuoren, myös vanhemmankin ihmisen kannattaa istua perseelleen, ottaa pala paperia ja lyijykynä. Ja rapsuttaa siihen paperille niin omat miinukset kuin plussansakin. Ja senjälkeen miettiä ehkä jonkun kaverin kanssa mitähän tekisin.

Olen huomannut tällä foorumilla ihan hirmuisen opiskelun ylistämisen. Siivoajia, ikkunanpesijöitä, postimiehiä jne. halveksitaan. Mutta tiedättekö, että juuri kouluja käymättömät ovat niitä parhaita yksityisyrittäjiä. Ja yhteiskunnalle esimerkiksi joku siivooja saattaa olla huomattavasti arvokkaampi henkilö, kuin joku konseernin johtaja, sillä siivoajalla on ehkä aikaa, tarmoa, ja halua toimia esimerkiksi kotipaikkakunnan urheiluseuran valmentajana ja tällä tavalla olla hyödyksi yhteiskunnalle.

"Valehteleminen on kovaa työtä , kun sitä oikein ajattelee. Jos ihmiset olisivat tosi laiskoja , he eivät ikinä valehtelisi." - Isaac Asimov

Miksi ihmiset sitten valehtelevat? Itse olen valehdellut varmaankin siksi, että olen hävennyt menneisyyttäni , koettanut esiintyä parempana kuin mitä olen. Mutta sehän näkyy tietenkin läpi , koska ei toiset ihmiset ole tyhmiä .

Eikös lahkossa valhe ole totta ja totuus valhetta

Vieras kirjoitti:Eikös lahkossa valhe ole totta ja totuus valhetta

Totta turiset , olet päässyt asian ytimeen pitkällisen pohdinnan jälkeen. Hienoa!

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Miksi ihmiset sitten valehtelevat? Itse olen valehdellut varmaankin siksi, että olen hävennyt menneisyyttäni , koettanut esiintyä parempana kuin mitä olen. Mutta sehän näkyy tietenkin läpi , koska ei toiset ihmiset ole tyhmiä .

Olet totuuden ytimessä. Oma häpeämme ja pelkomme saa meidät ansaan. En tarkoita, että omaa menneisyyttään tarvitsisi jokaikiselle julistaa, mutta asiain niin vaatiessa totuuden kertominen osoittaa rehellisyyttä. Tätä arvostan ja juuri tätä olen palkinnut. On ainoastaan ihmisen kunniaksi tarvittaessa kertoa, että tässä nyt kävi kuten kävi.

Ymmärtäväinen ihminen ottaa tämän huomioon ja pitää mielessään menneeet menneinä, nykyisyyden tässä ja nyt sekä kuuntelee auliisti, mitä kanssaihminen toivoo tulevaisuudeltaan. Jonkun finanssilehden jokun artikkelin kirjoittelija voi sanoa mitä tahansa mielipiteenään, se on toimittajien oikeus. 50-luvulla se olisi saanut paikkansa paskahuusin paperipinossa pyyhintävuoroa odottamassa.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Miksi ihmiset sitten valehtelevat? Itse olen valehdellut varmaankin siksi, että olen hävennyt menneisyyttäni , koettanut esiintyä parempana kuin mitä olen. Mutta sehän näkyy tietenkin läpi , koska ei toiset ihmiset ole tyhmiä .

Olet totuuden ytimessä. Oma häpeämme ja pelkomme saa meidät ansaan. En tarkoita, että omaa menneisyyttään tarvitsisi jokaikiselle julistaa, mutta asiain niin vaatiessa totuuden kertominen osoittaa rehellisyyttä. Tätä arvostan ja juuri tätä olen palkinnut. On ainoastaan ihmisen kunniaksi tarvittaessa kertoa, että tässä nyt kävi kuten kävi.

Ymmärtäväinen ihminen ottaa tämän huomioon ja pitää mielessään menneeet menneinä, nykyisyyden tässä ja nyt sekä kuuntelee auliisti, mitä kanssaihminen toivoo tulevaisuudeltaan. Jonkun finanssilehden jokun artikkelin kirjoittelija voi sanoa mitä tahansa mielipiteenään, se on toimittajien oikeus. 50-luvulla se olisi saanut paikkansa paskahuusin paperipinossa pyyhintävuoroa odottamassa.

Ollessani jt valehtelin ammattikoulussa että olin saanut opintojen vuoksi lykkäystä ja menisin inttiin kunhan valmistun. Samaa valhetta toistelin aika usein ja eri tilanteissa.
Kun jätin lahkon, niin yhtäkkiä ei ollut enää mitään halua taikka tarvetta valehdella asiasta. Ja silloin huomasin myöskin, ettei inttihomma oikeastaan kamalasti edes ihmisiä kiinnostanut. Olin itse tehnyt asiasta mörön, jota yritin piilotella kaappiin.

Sain hyvin konkreettisen kokemuksen totuudesta ja valheesta ollessani viidentoista. Olin kansalaiskoulussa ja syyslukukauden aikana väärensin erään luokkatoverini poissaolokirjaan hänen isänsä nimen kera hyväksyttävin syin. Alkoi joululoma ja tajusin, että kaverin on tuotava isänsä allekirjoittama joulutodistus, jonka nimikirjoitus ei vastaa poissaolokirjan nimmaria. Tämän syyllisyyden takia meni joululomani täysin pieleen. Pohdin itse tykönäni, miten asiasta selviäisin ja mitä hurjimmat mielikuvat käytöksen alennusta myöten pyörivät kaiken aikaa mielessäni. Kotona en tästä mitään maininnut. Tuskani oli likimain sietämätön.

Kevätlukukauden alkaessa oli ratkaisu tehtävä ja tein. Menin luokanvalvojani luo ja kerroin totuuden. Hän kysyi, oliko minua pakotettu menettelemään, kuten olin menetellyt. Vastasin kieltävästi, mikä oli totuus ja jäin odottamaan sanktiota. Yllätykseni oli suuri luokanvalvojani todetessa vain: "Hyvä, että kerroit". En ollut uskoa, joten kysyin: "Tästä saan varmaan käytöksen alennuksen ja jälkiseisontaa?" Luokanvalvojani toisti: "Minähän sanoin, että oli hyvä, kun kerroit. Tämä riittää". - Voi, mikä autuus, mikä onni, mikä riemu - ja näin suunnaton taakka putosi harteiltani. Toteutui tämä Sananlaskujen totuus:
Sananl. 28:13
Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

Ei tämä armeijan käymiseen tai käymättömyyteen liity, liittyy huomattavasti suurempaan asiaan: elämääni.

"Siivoajia, ikkunanpesijöitä, postimiehiä jne. halveksitaan."

Onko juurikin noin? Huoh

odette80 kirjoitti:"Siivoajia, ikkunanpesijöitä, postimiehiä jne. halveksitaan."
Onko juurikin noin? Huoh

Jos maailman pienipalkkaisimmat jättäisivät työnsä viikoksi tai pariksi (lakko), heitä ryhdyttäisiin heti avuksi huutamaan. Joka näitä ja vastaavia ammatteja ja niiden työntekijöitä halveksuu, on tyhmääkin typerämpi, mutta heitäkin on, valitettavasti. Pitääkö meidän tämä sietää!

Eräällä sivustolla muija itki, kun putkimiehet on niin inhoja ja likaisia. Olisikohan muikki likainen ja inha ilman suihkuja, hanoja ja vessoja ja viemäreitä?

Kaikki kermapersuudet voi kokeilla elämää ilman noita, jos tuntee halua väheksyä heidän töitä! Innolla odotan että kaikki siivoajat alkaisivat lakkoon. Ai sitä ihanuutta.

Ehdottomasti en hyväksy moista moukkamaisuutta! Moni sanoo että siivoajaksi sopii kaikki. Olen nähnyt ettei todella sovi.

odette80 kirjoitti:Moni sanoo että siivoajaksi sopii kaikki. Olen nähnyt ettei todella sovi.

Olen täysin samaa mieltä. Siivoojilta vaaditaan nykyään huippuosaamista erilaisten pintojen ja pinnoitteiden puhdistamisessa. Hädin tuskin osaan siivota oman huushollini. Samoin roskakuskit ovat huippuammattilaisia ja monet muut. En heidän hommiaan osaa alkuunkaan, eikä minulla ole edes edellytyksiä osata. Osaan kuitenkin oman työni vielä joten kuten, mutta jos virkaani palaisin, saisin opetella monet asiat uudelleen. Onneksi olen eläkeukko, joka saa nauttia toisten ammattitaidosta.