Veljesseura.org

Markku Meilo kirjoitti:

Ninth kirjoitti:"trilogia" on taatusti yhtä fiksu opus...

Etenkin viisiosainen trilogia.

Kuten viidennen osan esittely mainitsee: "increasingly inaccurately named "trilogy"". Eli "kasvavassa määrin epätarkasti nimetty "trilogia"." Kesken kuudetta osaa Adams sai sydärin, sitä ennen tosin kuudes osa oli jo muuttunut eri sarjan kirjaksi kuin alunperin odotettiin. Ja oli sekä kesken että vuosia myöhässä, kuten hänen tapauksessaan kirjat yleensäkin.

Hämäysmielessä (ja pitääkseni suuren idolini Douglas Adamsin mukana tässä ketjussa) haluan kertoa että Douglas Noel Adams oli nuorena aktiivinen katolilainen, mutta myöhemmin ateisti. Radical atheist on termi jolla Adams halusi erottautua lievemmistä ateisteista.

Itse olen siis agnostikko.

Luin tuossa viikolla teoriaa siitä, että jonain päivänä tietokoneet ja varsinkin tietokoneohjelmat kenties kehittyvät niin pitkälle, että ne tulevat ikäänkuin tietoiseksi olemassaolostaan. Samassa jutussa pohdittiin myös sitä, että entäpä jos se ohjelma kehittyy edelleen itsekseen... jos se jonain päivänä voi tuottaa omia virtuaalitodellisuuksiaan.... jne.... jne... lopullinen päätelmä oli se, että entäpä jos mekin ollaan vain joku tietokoneohjelma joka simuloi olemassaoloa. Hurja ajatus tietenkin, mutta milläs sen vääräksikään todistat?

Nyt kun vielä muistaisin, että mistä minä tämän luin, niin heittäisin lähdeviitteitä. Lisään ne kun muistan mistä ton luin. Ajatus kuitenkin selvinnee tuostakin.

Jakke kirjoitti:lopullinen päätelmä oli se, että entäpä jos mekin ollaan vain joku tietokoneohjelma joka simuloi olemassaoloa. Hurja ajatus tietenkin, mutta milläs sen vääräksikään todistat?

Kyseinen ajatus on ihan tuttu filosofian johdantokurssilta. Suosittelen jokaiselle entiselle JiiTeelle.

Jakke kirjoitti: Hurja ajatus tietenkin, mutta milläs sen vääräksikään todistat?

Yhtä hurja kuin se, että asioista täysin tietämättömän henkilön tulisi kyetä todistamaan vääräksi Vt-seuran 607-huuhaa.

On paria kertaluokkaa loogisempaa odottaa väitteen esittäjän todistavan väitteensä niin, että se kestää asiantuntijoiden kritiikin.

Oon vielä vähän väsy ja kaikkea, mutta noin äkkisiltään ainoat kaksi jotka tulee mieleen tuosta on jälleen kerran Adamsin kirjat (lähinnä ne kolme ensimmäistä) joissa osin ideana on, että maapallo onkin tietokone ja ihmiset sen ohjelma tjsp...ja toinen taas sitten tuo maailmankuva joka esim. Terminator-elokuvissa on eli koneista tulee itsetietoisia jnejne...=7

Jakke kirjoitti:entäpä jos mekin ollaan vain joku tietokoneohjelma joka simuloi olemassaoloa.

Jokaisen Jumalaan uskovan kannattaa pohtia tuota ajatusta, sillä kun miettii miten Jumala on voinut luoda maailman elollisine asioineen, niin ainoaksi mahdollisuudeksi jää game enginen kaltainen ohjelmoitu todellisuus. Muuta mieltä olevat toivotan keskustelemaan asiasta vaikka sitä varten perustettavassa ketjussa.

Jos sulla tai kavereillasi on Matrixin ensimmäinen osa dvd:nä, niin dvd-rom -osiossa on filosofisia artikkeleita sivuten yleisimpiä näkemyksiä asiasta.

Minun Jumal käsitykseeni liitty aika voimakkaasti Isä Jumalan,Poika Jumalan ja kolmannen samaa sukua olevan Pyhän Hengen,Jumalan, olemassa olo.

Vaikka raamattu ei käytä termiä Jumala kolmessa,ymmärrän näiden kolmen Jumalan olevan samaa sukua.
He ovat kuin Virtaset.Isä,äiti ja poika.
Virtasia on paljon ja ei ne kaikki ole samaa sukua,vaikka on sama sukunimi.
Jumalia on paljon.Ei ne ole kaikki samaa sukua vaikka ovatkin jumalia.

Minun jumal perheeni on kuitenkin samaa sukua.Isä,Poika ja Pyhä Henki.
Isä on Kaikkivaltias.Poika on poika ja vaikeampi määriteltävissä oleva Jumal aspekti on Pyhä Henki.
Näin minä sen ymmärrän.

Nezumi kirjoitti:Oon vielä vähän väsy ja kaikkea, mutta noin äkkisiltään ainoat kaksi jotka tulee mieleen tuosta on jälleen kerran Adamsin kirjat (lähinnä ne kolme ensimmäistä) joissa osin ideana on, että maapallo onkin tietokone ja ihmiset sen ohjelma tjsp...ja toinen taas sitten tuo maailmankuva joka esim. Terminator-elokuvissa on eli koneista tulee itsetietoisia jnejne...=7

Yksi kommentti vielä tähän offtopicciin. Tarkkaan ottaen viisiosainen Linnunrata-trilogia ei mielestäni ole perinteisen kirjallisuuden mittareilla kovinkaan kummoinen suoritus. Juonta ei todellakaan voi kehua. Ja edes sci-fiä se ei sanan perinteisessä merkityksessä ole, enemmänkin kyse on ihmisluonnon omituisuuksien tarkkailusta.

Olen edelleen kirjasarjan fani, ja kohta kymmenen lukukerran jälkeen olen miettinyt mikä siinä kiehtoo. Tarinan sijaan sarjasta löytyy nerokkaita ajatuksia ja erittäin brittiläistä huumoria. Tieteen suhteen kirjailija oli perillä asioista keskimääräistä paremmin, joten parhaimmillaan lukija jopa oppii jotain huumorin varjolla.

Eniten lainauksia löytyy WikiQuote-sivustolta: http://en.wikiquote.org/wiki/Douglas_Adams.

Kyllä Adams voidaan scifiksi luokitella aivan kevyesti. Liekö muuten yhtään huumoria sisältävää kirjaa, jota voitaisiin kuvailla "kirjallisesti merkittäväksi"?

Adamsin ennenaikainen kuolema oli varsin valitettavaa:(

Muuten, elokuvassa 13th Floor (kai 13.kerros suomeksikin?) kerrotaan mielenkiintoinen tarina noista tietokoneella luoduista maailmoista. Sellaisen asukkaalla ei ole mitään keinoa tietää, ettei hän ole kuin bittejä. Paitsi jos...

Uskon johonkin muuhun.

Uskon, että "Jumala" on meissä itsessämme, omassatunnossa tms. ja että se pyrkii ohjaamaan meitä toimimaan eri tilanteissa ihmisiksi.

Raamatussa, aivan kuten Koraanissakin, on aivan hyviä elämänohjeita ja jos niitä lukee ja pohtii, niin saa monia viisaita neuvoja joilla omaatuntoaan voi koulia. Elämänohjeet eivät ikävä kyllä ole minkään uskontokunnan yksinoikeus, vaan aivan samoja ihmisyyden oppeja löytyy tietenkin myös monista muistakin lähteistä.

Niihin voi päätyä aivan omin avuinkin, intuitiivisesti ja ajattelemalla.

Lievästä sanoen ylösnousemukseen ja muuhun tuonpuoleiseen suhtaudun hyvin skeptisesti. Todellisuudessa en edes tiedä mitä mieltä tässä suhteessa olen, mutta jos tältä istumalta pitää sanoa jotain, niin vastaus on, että markkinamiesten jorinoita, "ei pidä paikkaansa".

Näin, kiitos huomiostanne. Jatkakaa.

L kirjoitti:Kyllä Adams voidaan scifiksi luokitella aivan kevyesti. Liekö muuten yhtään huumoria sisältävää kirjaa, jota voitaisiin kuvailla "kirjallisesti merkittäväksi"?

Voidaan toki. Mutta omasta mielestäni Adams on scifiä vain pinnalta.

Ainakin Kurt Vonnegutia väittävät sekä hauskaksi että kirjallisesti merkittäväksi. Itse en hauskuutta ole huomannut, mutta se on toisaalta katsojan silmässä.

Witless kirjoitti:Ainakin Kurt Vonnegutia väittävät sekä hauskaksi että kirjallisesti merkittäväksi. Itse en hauskuutta ole huomannut, mutta se on toisaalta katsojan silmässä.

Minä en lukeudu maailmankirjallisuuden klassikoiden tuntijaksi, mutta olen ystäväni suosituksesta lukenut Vonnegutin Sirens of Titan, ja ainakin minä löysin siitä huumoria.

Joten, kaipa se on katsojan silmässä tai lukijan kieroutuneessa mielessä.

Viljo kirjoitti:

Witless kirjoitti:Ainakin Kurt Vonnegutia väittävät sekä hauskaksi että kirjallisesti merkittäväksi. Itse en hauskuutta ole huomannut, mutta se on toisaalta katsojan silmässä.

Minä en lukeudu maailmankirjallisuuden klassikoiden tuntijaksi, mutta olen ystäväni suosituksesta lukenut Vonnegutin Sirens of Titan, ja ainakin minä löysin siitä huumoria.

Joten, kaipa se on katsojan silmässä tai lukijan kieroutuneessa mielessä.

Itsellänikin mieli on sen verran kieroutunut vuosien varrella että aika lailla erilainen huumori putoaa kuin JT-aikoina. Nyt kun sanoit, niin luin tosiaan ainoan lukemani Vonnegutin kirjan kun olin JT. Otetaan siis Vonnegut uudestaan lukemistoon.

Parhaillaan olen lukemassa huumoriteosta nimeltään Good Omens (Terry Pratchett & Neil Gaiman). Löytyy suomeksi nimellä Hyviä enteitä. Tähän mennessä kirja tuntuu varsin mainiolta. Kun kirjan lähtökohta on se, että Jumalan ja Saatanan joukot valmistautuvat (osa vasten tahtoaan) Harmagedonin sotaan, niin kirjahan on suorastaan pakollista luettavaa kaikille Saatanan puolelle siirtyneille.

Tuo Pratchett'n Good Omens/Hyviä enteitä on yksi parhaista kyllä mitä on tullut luettua..^^ En nyt enää jaksa muistaa montako kertaa se on tullut luettua läpi ja silti jaksaa viihdyttää.