Israel Vinkelstein (mikä nimi arkeologille, mutta eihän se miestä pahenna) ei suinkaan ole ainoa profeetta maailmassa, joka on monttuja kaivellut. On pikemminkin luonnollista kuin todennäköistä, ettei Palestiinan maaperästä löytyisi merkkejä Aabrahamista, Iisakista, Jaakobista tai tämän pojista, saati Mooseksesta ja kansanvaelluksesta halki Siinain. Tämän sijaan kyllä huomattavasti myöhisimpien aikojen vaelluksista merkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
Perustan seuraavan prof. Rostislav Holtoherin (
http://www.egyptologinenseura.fi/Rosti.htm ) teokseen ”Muinaisen Egyptin Kulttuuri”, Sulkava 1995 2. painos, ISBN 951-1-11069-1 ja näin ollen pääosin hänen näkemykseensä, mutta sopivin osin vilkuilen hieman Kaldeaankin päin.
Lähdetäänpä liikkeelle. Ensimmäiset ihmiset lienevät saapuneet Niilin-laaksoon, nykyisen Egyptin seutuville paleoliittisella kaudella, siis noin 475 000 vuotta eKr. Luonnollisesti heilläkin oli oma kulttuurinsa, mutta Egyptin varsinainen kulttuuri alkaa noin 5000 vuotta sitten, samoihin aikoihin kuin sumerilainen kulttuuri, mutta toisistaan erillisinä.
Tuolloin, 5000 vuotta sitten, löytyvät ensimmäiset kirjoitetut tekstit, jotka kertovat Ala-Egyptin yhdistämisestä Ylä-Egyptiin, siis Egyptin syntymästä. Heprealaisten historia Egyptissä sijoittuu ns. Uuden valtakunnan aikaan (1554-1080 eKr.) ja suurella todennäköisyydellä 19. dynastiaan.
Tältä ajalta heprealaisten kannalta on pidetty merkittävinä kolmea kuningasta, faraot Seti I (n. 1303- 1290 eKr.), Ramses II (n. 1290-1224 eKr.) ja Merenptah (n. 1224–1203 eKr.). Seti I ja Ramses II lienevät olleet ne faraot, joka orjuutti heprealaisia kovalla työllä ja Merenptah se, jonka aikana heprealaiset lähtivät Mooseksen johdolla, siis 1200-luvulla eKr. Holthoer pitää siis totena sekä heprealaisten oleskelua Egyptissä että sieltä poislähtöä suurempana joukkona Mooseksen johdolla.
Raamattu ei mainitse em. faraoita nimeltä, mutta se mainitsee Ramses- nimisen varastokaupungin, jota heprealaiset olivat rakentamassa (2.Ms 1:11). Se mainitsee myös nimen Mooses, joka on puhtaasti egyptiläinen nimi ja mahdollisesti loppuosa jostain pidemmästä nimestä. Sana ”mes” tarkoittaa egyptiksi lapsi, esim. Thutmosis, Thoth-jumalan-poika ja Ramesses, Ra-jumalan-poika. Näin myös Raamattu ( 2. Ms 2:10, KR-92).
Mutta koska heprealaiset tulivat Egyptiin? Tämä jää osin avoimeksi. Kautta aikojen eri puolilta Palestiinaa ja välimerellistä maailmaa ihmisiä on virrannut Egyptiin, milloin sotilaiksi, milloin työntekijöiksi, milloin nälän ajamina. Heprealaiset lienevät tulleet Egyptiin n. 1400- 1300-luvuilla eKr. He eivät tulleet välttämättä yhtenä joukkona, vaan useammassa erässä.
Tiedemiehet ovat jo ajat sitten tienneet, ettei esim. Jaakobin nuorimman pojan, Benjaminin, nimi ole muuta kuin erään kanaanilaisen nomadiheimon nimi, joka vuoden 1700 eKr. vaiheilla vaelteli Mesopotamiassa. 1600-luvulla eKr. näitä heimoja alkoi saapua Välimeren alueelle Palestiinaan. Holthoer arvelee Jaakobin muidenkin poikien edustavan pikemminkin heimokuntia kuin luonnollisia henkilöitä.
Meillä on siis olemassa muinaista tietoa heprealaisista egyptiläisissä lähteissä ja heidän lähdöstään Egyptistä. En näe mitään aihetta epäillä, että näitä heprealaisia heimoja vaelteli pitkin Siinaita Mooseksen johdolla joskus 1200-luvulla eKr. matkallaan kohti Palestiinaa. Tapahtuiko kaikki juuri siten, kuin Raamatussa kerrotaan, onkin jo toinen jutunaihe.