Veljesseura.org

adsdassdadasadsasdads kirjoitti:Tuohon armeijahommaan pitää vaan sanoa, ettei sillä ole väliä käykö kokouksissa/on toimeton. Vanhinten on annettava se todistus, että kuulut seurakuntaan.

Sen tiedän että tuota todistusta ei saa ellei ole "aktiivinen" todistaja. Tarkoittaen, että käy kentällä vähintään sen yhden tunnin kuussa. Ja ainakin satunnaisesti kokouksessa. Mutta saattaapi olla että inttiin menen jos / kun tässä nyt eroamispäätös tehdään kun saadaan pehmitettyä jollain tavalla sukua...

Aika mielenkiintoinen tilanne teillä. Tosi hienoa että olette olleet niin rohkeita että uskalsitte puhua tuollaisesta epäuskosta toisillenne. Oma ex-vaimo ei taida tietää vieläkään, että menetin uskoni jo monta vuotta ennen lopullista eroa. No ero tuli sitten molemmista, uskonnosta ja vaimosta kun läväytin koko homman päin naamaa.

Kannattaa varmaan jatkaa pikkuhiljaa hiipumista pois lahkosta. Eihän teidän tarvitse erota. Jätätte vain kokoukset sun muun pois. Toimettomia ei tarvitse karttaa ja toisaalta lupalapun armeijasta saa kuulemma aika pienelläkin kenttämäärällä sopivina kuukausina. Jos vanhempasi ovat sinulle noin tärkeitä niin ei kannata turhaan katkoa välejä, vaikka se varmaan olisikin rehellisempää. Mutta valehteleehan lahkokin ja sen johtajat, joten miksi et sinäkin sitten antaisi hieman väärää kuvaa itsestäsi?

Kaarmis kirjoitti:Vaikka roikkuisit jeppuloissa näennäisesti, on silti mahdollista että joudut sivariin, nythän puolustusministeri on juuri ottanut kantaa niin, että jeppuloiden vapautus tulisi perua.

Lakia ei yleensä voi soveltaa taannehtivasti. Luulisin, että uusi laki ei koske jo lykkäysprosessiin päässeitä.

Lykkäys myönnetään aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Eli uusi lakikin uskoakseni tulee voimaan seuraavan lykkäyksen anomisen ajankohtana, jos siis tuollainen laki tulee olemaan.

Aktiivisuudesta sen verran, että voihan sinne raporttiin laittaa vaikka sen yhden tunnin kuukaudessa, vaikkei mitään olisi tehnytkään - ei sitä kukaan sen koommin tarkistele. Valehteleehan järjestökin, niin miksei jäsenet?

"toisaalta lupalapun armeijasta saa kuulemma aika pienelläkin kenttämäärällä sopivina kuukausina"

-Rupesi mietityttämään, että mitä se käytännössä olisi, kun ajatellaan että tulee maksaa samalla valuutalla, kuten Jeesus sanoi. Eli tulisiko vartiotornien kanssa käydä ovilla varoittamassa lahkosta kertoen oma tilanne plus lahkon valehtelu ja vaarallisuus, vaiko että menisi esim. kahvilaan lukemaan päivän lehteä kupillistaan hörppien ?

Filippos kirjoitti:Lykkäys myönnetään aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Eli uusi lakikin uskoakseni tulee voimaan seuraavan lykkäyksen anomisen ajankohtana, jos siis tuollainen laki tulee olemaan.

Se on totta, vähän kimurantti juttu. Eiköhän lakia laadittaessa määritellä erikseen, koskeeko se jo kerran tai pari lykkäyksen saaneita. Kun nykyisestä laista oli päätetty, mutta se ei ollut vielä voimassa, kutsuntoihin määrätyt saivat erillisen vuoden lykkäyksen lain voimaantuloon asti. Tässä oli kai perusteena rahan ja vaivan säästäminen valtion puolelta.

silmänsä avannut kirjoitti: Mutta saattaapi olla että inttiin menen jos / kun tässä nyt eroamispäätös tehdään kun saadaan pehmitettyä jollain tavalla sukua...

Kun en ollut vielä 28:aa vuotta, niin halusin mennä inttiin , mutta vanhimmat saivat minut viivyttelemään asian kanssa suostuttelevilla lörpötyksillään.

No sitten se aika meni umpeen ja en enää päässyt inttiin.

Minulle tästä on ollut sellaisia seurauksia, etten ole saanut töitä sen takia kun en ole käynyt armeijaa.

Myös sosiaalisen kanssakäymisen maailmallisten miesten kanssa olen kokenut vaikeampana, kun asiaa pitää salailla tai valehdella että on käynyt intin, sitten valehdella aselajista, prikaatista ja kaikesta, ja valehtelu on vaikeaa ainakin minulle.

Että olis ollu minun elämälleni hyväksi tarttua tilaisuuteen ja tulla mieheksi miesten joukossa.

Sinulle tulee käymään samoin jos annat vanhinten tietää inttiin meno aikeistasi, he tulevat rauhoittelemaan sydämellisillä löpinöillään, ja jos suostut toimimaan heidän toiveensa mukaisesti, niin sinulta jää omat toiveet toteutumatta.

Jos päätät mennä inttiin niin mene sinne yhtäkkiä nyt heti, jos olet varma asiasta, se on myös hyvä tapa erkaantua jehovantodistajuudesta, se tulee kaikille niin yllätyksenä, ja itse sinun ei tarvitse olla paikan päällä seuraamassa pahinta järkytystä, kun olet paennut inttiin.

Myös eroprosessi tulee automaattisesti , kun sinut erotetaan, ei tarvi itse erottaa itseään.

Mutta tietysti voi olla että tämäkääm vaihtoehto ei sovi sinulle, koska sinulla on vaimo, joka jäisi yksin kaiken keskelle siksi aikaa kun olet armeijassa.

Mutta toisaalta olisit silloin itse perheen päänä laittanut erotetuksi tulemisen alulle, ja syytökset kohdistuisivat sinuun, eikä vaimoosi ja vaimosi voisi erota hiljakseen jossain sopivassa saumassa.

Myös voisit erota itse juuri ennen armeijaan lähtöä, jättämällä kirjeen vanhimman postilaatikkoon että "Terppa, menin armeijaan, kun vielä oli mahdollisuus mennä, siitä on hyötyä,saan paremmin töitä tulevaisuudessa, turha yrittää kääntää mun päätä, kun saat kirjeen olen jo armeijassa, sydämellisin terveisin se ja se."

Itse eroaminen on kyllä siitä hyvä, että se saa myöhemmin tuntemaan itsensä omanarvontunnoltaan paremmaksi, kun itse jätti höpötyksen taakseen vain kylmästi jättämällä kirjeen.

Mutta nämä ovat siis suuntaa antavia ajatuksi, eikä niitä kannata soveltaa liian helposti, koska kuten olen aiemminkin sanonut, se mikä sopisi minulle , ei välttämättä sovi sinulle.

silmänsä avannut kirjoitti:Miten raha-asiat hoituu jos päättääkin mennä sivariin, onko kokemuksia? velkaa kun kuitenkin on asuntoon, autoon jne.. tähän en vielä saanut vastausta.

Itse olin hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin sinä, olin myös perheellinen, hyvä työpaikka ja asuntolaina yms. Ja vaimon kanssa halusimme erota Jehovan todistajista.

Ratkaisin asevelvollisuushomman hakemalla yksityislääkäriltä diagnoosin keksittyyn vaivaan. Aika pieni vaiva, puolen tunnin istuminen yksityisen psykiatrin vastaanotolla ja tältä kirjallinen lausunto armeijaan lähetettäväksi. Tuloksena C-paperit ja vapautus palveluksesta rauhan ajaksi eli sama tilanne johon Jehovan todistajanankin päätyisit 30 vuotta täytettyäsi. Tuosta on jo vuosia aikaa. Mitään haittaa vapautuksesta ei ole ollut urakehityksessä tai muutenkaan.

Jos ei mitään muuta tule mieleen, niin lääkärille voi kertoa vaikkapa olevansa ahdistunut armeijan suorittamisesta kun sukulaiset ovat kovasti sitä vastaan ja sinutkin on sitä opetettu vastustamaan. Näin ollen et koe olevasi kykenevä suorittamaan palvelusta. Tämä riittää vapautuksen perusteeksi.

Tony kirjoitti:Ainakin ennen on pidetty tärkeänä kriteerinä, että henkilö on säännöllinen julistaja. En sitten tiedä jos tuohon on tullut joku muutos. Kyseessä oleva erivapaus näyttäytyisi entistä perusteettomammalta jos todistuksia jaeltaisiin myös toimettomille.

Puolustusvoimien ja Jehovan todistajien yhteistyö toimii

ESS/Arkisto

Hämeen sotilasläänin esikunnassa ollaan tyytyväisiä siihen, miten yhteistyö Jehovan todistajien kanssa toimii. Jehovan todistajat saanevat jatkossakin vapautuksen armeijasta ja siviilipalveluksesta, sillä asiaa pohtinut komitea ei esitä muutoksia nykytilanteeseen.

- Asialla ei yritetä keplotella, sillä Jehovan todistajien oma valvonta toimii hyvin, majuri Jouni Lindroos Hämeen sotilasläänin esikunnasta kertoo. Vuosittain asepalveluksesta saa Hämeessä vapautuksen 70-80 Jehovan todistajaa.

He esittävät kutsunnoissa kastetodistuksen, millä saavat lykkäystä. Sitä myönnetään niin monta kertaa, kunnes 28 vuoden ikä tulee täyteen.

- Seurakunnat eivät kirjoita todistuksia, mikäli henkilö ei ole oikeasti toiminnassa mukana. Tässä ollaan tarkkoja ja rehellisiä puolin ja toisin, Lindroos sanoo. Hän ei muista yhtään sellaista tapausta, jossa olisi tarvinnut epäillä vapautuksen saaneen vakaumusta.

Jehovan todistajat ovat olleet vapautettuja ase- ja siviilipalveluksesta vuodesta 1985, jolloin poikkeuslaki säädettiin. Vapautus ei koske muita uskonnollisia yhteisöjä. Komitean mietintö lähtee laajalle lausuntokierrokselle.

Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) uskoo ratkaisun löytyvän kevään aikana.

20.12.2007 12:38

http://www.ess.fi/print.jsp?article=174385

Hieman virheellistä tulkintaa. Häkämiestä saati lainlaatijoita ei ole kiinnostanut tippaakaan se, käykö Jehovan todistaja riittävästi ovilla vai ei. Tuossa viitataan siihen, että henkilö on Jehovan todistaja eikä esim. kiinnostunutta esittävä joka yrittää ko. keinolla luistaa armeijasta.

Henkilölle joka on rekisteröity Jehovan todistajien uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi on käytännössä annettava myös tuo todistus tai erotettava seurakunnasta. Vanhimmat voivat toki pullikoida asiassa vastaan mutta näin tämä asia kuitenkin on ja tilanteen mennessä hankalaksi (kieltäytyvät todistuksen antamisesta) voi uhata asian viemisellä viranomaisille. No ei sekään tosin aina auta mutta lahko perinteisesti koittaa kartaa huonoa mainosta vaikka se tulisi ilmaiseksikin.

Aika hyviä neuvoja... Tänään kyselin töissä yhdeltä työkaverilta intistä, ja kuulemani vain vahvisti mielenkiintoani inttiä kohtaan. Ainut kysymys on se, että kuka maksaa lainalyhennyksen ja elämisen vaimolleni ja lapsellemme kun olen intissä...?

Sen verran vielä, että jos nykyään pitäisi valita miten asevelvollisuusasia hoidetaan, niin valitsisin ehdottomasti totaalikieltäytymisen. Juuri äskettäin on nimittäin hyväksytty laki, joka mahdollistaa totaalikieltäytymisestä annettavan vankeustuomion suorittamisen ns. jalkapantarangaistuksena eli rangaistuksen voi suorittaa asuen kotona ja käydä töissä tai opiskelemassa normaaliin tapaan. Ja näin ollen ei tarvitse myöskään olla erossa perheestä eli vaimosta ja lapsista.

Muu liikkuminen on luonnollisesti sitten vähän rajoitetumpaa, mutta nuo perusasiat kuitenkin toimivat.

Raimo Mylly kirjoitti:Hieman virheellistä tulkintaa. Häkämiestä saati lainlaatijoita ei ole kiinnostanut tippaakaan se, käykö Jehovan todistaja riittävästi ovilla vai ei. Tuossa viitataan siihen, että henkilö on Jehovan todistaja eikä esim. kiinnostunutta esittävä joka yrittää ko. keinolla luistaa armeijasta.

Näinhän asia toki on, eikä laki tunne käsitteitä julistaja, toimeton tai epäsäännöllinen. Jostain syystä itselleni on jäänyt vahva mielikuva siitä että näitä todistuksia jaettaisiin ainoastaan säännöllisille julistajille. Lainsäätäjillä olisi jo tässäkin tekemistä, nimittäin toimeton hengailija lykkäystodistuksen kanssa on mielestäni aika irvokasta, sen lisäksi että koko tämä erivapaus on jo sellaisenaan kyseenalainen.

Saman kokenut kirjoitti:Sen verran vielä, että jos nykyään pitäisi valita miten asevelvollisuusasia hoidetaan, niin valitsisin ehdottomasti totaalikieltäytymisen. Juuri äskettäin on nimittäin hyväksytty laki, joka mahdollistaa totaalikieltäytymisestä annettavan vankeustuomion suorittamisen ns. jalkapantarangaistuksena eli rangaistuksen voi suorittaa asuen kotona ja käydä töissä tai opiskelemassa normaaliin tapaan. Ja näin ollen ei tarvitse myöskään olla erossa perheestä eli vaimosta ja lapsista.

Muu liikkuminen on luonnollisesti sitten vähän rajoitetumpaa, mutta nuo perusasiat kuitenkin toimivat.

Saako kysyä, miksi et halunnut inttiin mennä?

silmänsä avannut kirjoitti:Aika hyviä neuvoja... Tänään kyselin töissä yhdeltä työkaverilta intistä, ja kuulemani vain vahvisti mielenkiintoani inttiä kohtaan. Ainut kysymys on se, että kuka maksaa lainalyhennyksen ja elämisen vaimolleni ja lapsellemme kun olen intissä...?

Tuo on asia josta kannattaa ottaa selvää. Valtio maksaa ainakin vuokra-asunnon vuokran intin ajalta.

silmänsä avannut kirjoitti: Saako kysyä, miksi et halunnut inttiin mennä?

Kuten tuossa jo kirjoitin, niin minulla oli jo tuolloin perhe ja mukava työpaikka ja sitä asunto- ja autolainaa sen verran, että noiden järjesteleminen olisi käynyt vaikeaksi.

En myöskään nähnyt oikeudenmukaisena ratkaisuna sitä, että jättäisin perheeni vuodeksi yksin kotiin järjestöstä eroamisen jälkimainingeissa, jolloin koko elämä oli muutenkin kriittisessä vaiheessa.