Veljesseura.org

Markku Meilo kirjoitti:

Lothar III kirjoitti:Viittaako "Raikka" tähän Madagaskarilla toimineeseen lähetystytyontekijä pariskuntaan?

Kokemus on Madagaskarilta, kun kolikkoa kiskoneen henkilöllisyyttä ei siinä jutussa mainittu, niin valitsin tuon arvaamasi avioparin perheenpään etunimen.

Huumorin kukka on se kaunein kukka. :D

Lothar III kirjoitti:Huumorin kukka on se kaunein kukka. :D

Nyt enää puuttuu paikalta tosi kristitty, joka hehkuttaa sitä kuinka luopioiden jutut ovat epäluotettavia kun keksivät nimiä omasta päästään.

Vt-teokratian mittapuulla mitattuna kyseessä oli esimerkkipariskunta jo mun jt-aikana, Suomen jehovantodistajien lahja Madakaskarille.

Vieras kirjoitti:Auer oli Ulvilasurmassa poliisin tutkintaskenaarion mukaan saatanata palvoaksensa tappanut aviomiehensä. Siinä jää lupaukset myötä- ja vastamäessärakastamisesta toiseksi, jos, niin, olisiko saakutti sitten tyytyväinen jos hää ois kysseissen palvonnan osakseen saanut ?

Raamatussa olevien murhatilastojen perusteella epäilisin ensin Jehovan palvojaa murhaajaksi...

Markku Meilo kirjoitti:

Lothar III kirjoitti:Huumorin kukka on se kaunein kukka.

Nyt enää puuttuu paikalta tosi kristitty, joka hehkuttaa sitä kuinka luopioiden jutut ovat epäluotettavia kun keksivät nimiä omasta päästään.

Vt-teokratian mittapuulla mitattuna kyseessä oli esimerkkipariskunta jo mun jt-aikana, Suomen jehovantodistajien lahja Madakaskarille.

Nykyäänhän R. Kuokkanen on suorastaan merkkihenkilö Jehovan todistajien keskuudessa. Legenda. Muistan kuinka jossain vuoden 200X konventissa vieruskaveri kuiskasi korvaani kun Raikka asteli lavalle: "Sieltä se tulee, nyt kuunnellaan tarkkaan!" Muiden Vartiotornikorporaation edustajien puheita ei sitten tarvinnutkaan samalla huolellisuudella kuunnella, kun olivat kuulemma "tavallisia" puheita, ts. "tavallisten" veljien pitämiä puheita.

Ei siis mitään henkilöitynytta arvostusta ihmistä kohtaan. VT-seura tunnetusti paheksuu kaikenlaisen kunnian osoittamista yksilölle ("Kunnia kuuluu vain VT-seuralle!"), jonka vuoksi todistajat eivät vietä syntymäpäiviäkään. Ilmeisesti kunnian osoittaminen kolikon kiskojalle ja muille VT-seuran merkkihenkilöille -erityisesti hallintoelimelle- on kaikesta huolimatta sopivaa.

SuurinBabylon kirjoitti:Ilmeisesti kunnian osoittaminen kolikon kiskojalle ja muille VT-seuran merkkihenkilöille -erityisesti hallintoelimelle- on kaikesta huolimatta sopivaa.

Nimenomaan hallintoelimen jäsenten puhetilaisuuksissa aistittavissa olevasta hurmoksellisuudesta ovat kirjoitelleet. Omassa muistissa on NHK:n puheen kuuntelu, tuolloin nuorena poikana ajattelin miestä lähinnä Jehovasta seuraavana. Vasta myöhemmin olen lukenut miehen paremmin tunteneiden realistisempia kommentteja.

"R. Kuokkanen on suorastaan merkkihenkilö Jehovan todistajien keskuudessa. Legenda."

-Sehän onkin yksi tapa ymmärtää kolikkkoparan joutumista väärinymmärretyksi. Leegnda on kokenut tarvetta esiintyä ledendaodotusten mukaan ja tarkistanut voimassaolevan äänestyspäätöksen niistä demoneista, oikeastaan siellä ei ole tarvinnut mitään kolikkoa oikeasti olla olemassakaan. Taikakaluthan tapaavat olla ihan eri tyyppisiä, mitä niistä muistaa kirjoitetun.
Mutta tarina on se, millä saa kuisketta sitten marssiessaan paikalle.

Mä olen kerran nähnyt rappukäytävässä kolikon portaalla. Ei irronnut. IT'S A DEMON!!!! Not... varmaankin liimattu lock-tightilla pilan päiten. Voiskohan naula ollut semmonen uritettu ja puu tuoretta ja turvoksissa. Ehkä liimaa välissä.

Joku suomal. aikakausilehti on joskus teetättänyt rahapajassa oikein markan lantin, jossa oli parin tuuman piikki naulana. Se lyötiin asfalttiin ja seurattiin. Joku nuori mies sen sitten irrotti köntti asfalttia mukana. Demonia ei kukaan maininnut, se on varma.

ajoulupukisti kirjoitti:Mä olen kerran nähnyt rappukäytävässä kolikon portaalla. Ei irronnut. IT'S A DEMON!!!! Not... varmaankin liimattu lock-tightilla pilan päiten. Voiskohan naula ollut semmonen uritettu ja puu tuoretta ja turvoksissa. Ehkä liimaa välissä.

Yläasteella tehtiin muutaman kerran kepponen, jossa viiden markan kolikko (iso raha siihen aikaan persaukiselle koululaiselle) juntattiin pikaliimalla käytävän lattiaan. Sitten jäätiin lähiympäristöön tarkkailemaan epätoivoisia haltuunottoyrityksiä. Takuuvarmat naurut. Kai me oltiin sitten niitä demoneita.