Veljesseura.org

Näet sen valonsädekimpun joka on jo lähtenyt tähdeltä mutta ei ole vielä saapunut tänne. Ohitsesi viuhuvia fotoneja et näe. Et näe sitäkään valon sädettä joka käteesi osuu vaan aistejasi nopeamman fotonivirran vaikutuksen.
Mutta minne fotonit menevät? Mitä niille tapahtuu osuessaan sinuun tai mennessään ohi maapallon? Voiko fotonit törmätä maailmankaikkeuden laitaan ja mitä sitten tapahtuu?

Vieras kirjoitti:

Filippos kirjoitti: metri on määritelty matkaksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1⁄299 792 458 sekunnissa.

Arvelisin kuitenkin, että metri on määritelty ennen valon nopeuden määrittelemistä.

Aiemmin metrin pituuden mittana käytettiin metallitankoa, joka sijaitsi Pariisissa. Määritelmä liittyi maan piirin pituuteen.

Uudistettu ja nykyään käytössä oleva määritelmä on tuo, mikä tuossa ylhäällä näkyy.

"Näet sen valonsädekimpun joka on jo lähtenyt tähdeltä "
Eikös se aistimus synny sen fotonin iskusta verkkokalvolle

Mutta eivätkö fotonit osu pitkin silmää, kaikkialle ja sikin sokin, mistä siten aiheutuu aistimus tähden pistemäisestä muodosta ?

Samasta mikä synnyttää verkkokalvon aistinsolujen kautta aivoihin muodostuvat kaikki muutkin silmän rekisteröimät muodot. Perehdy valokuvaukseen niin se auttaa jo paljon ymmärtämään silmän toimintaa.

Filippos kirjoitti:

Vieras kirjoitti:

Filippos kirjoitti: metri on määritelty matkaksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1⁄299 792 458 sekunnissa.

Arvelisin kuitenkin, että metri on määritelty ennen valon nopeuden määrittelemistä. ;)

Aiemmin metrin pituuden mittana käytettiin metallitankoa, joka sijaitsi Pariisissa. Määritelmä liittyi maan piirin pituuteen.

Uudistettu ja nykyään käytössä oleva määritelmä on tuo, mikä tuossa ylhäällä näkyy.

Jep. Ja mittaa on moneen otteeseen korjailtu - tuon metrin pituisen metallitangonkin pituutta.

" Perehdy valokuvaukseen "

Mutta eikös valokuvaus suoriteta käynnistämällä kamera nappulata painamalla ?

Vieras kirjoitti:

Filippos kirjoitti: metri on määritelty matkaksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1⁄299 792 458 sekunnissa.

Arvelisin kuitenkin, että metri on määritelty ennen valon nopeuden määrittelemistä.

Tuo on vähän määrittelykysymys, sillä valon nopeutta on arvioitu jo 1600-luvun puolella ja sitten tarkemmin vuonna 1729, jolloin James Bradley määritteli valon nopeuden olevan vain n. 1,43 % suurempi kuin mikä nykyinen määritelmä on. Metri otettiin virallisesti käyttöön Ranskassa vuonna 1799 eli valon nopeus on määritelty aikaisemmin.

Ja toki valon nopeutta oli määritelty jo vuonna 1675, mutta se oli aika paljon pielessä.

Aikaisemmin taas pärjättiin mitalla "jalka" joka oli Kaarle Suuren vas. tai oikean jalkaterän pituus.

Oliko muuten tuoreessa Forskning & Framsteg lehdessä se kuva, jonka tekijä oli onnistunut ottamaan, eli tippuvaan vesipisaraan osuneesta ilma-aseen luodista. Sanottiinhan siinä vaadittu tarkkuus, ettei olisi ollut sadasosasekunnin paikkeilla (siis tuhannesosien heitot eivät olisi haitanneet).

Filippokselle esittämäni kommentti oli huono sikäli, että valonnopeutta on yritetty määritellä jo yli 2000 vuotta sitten. Viljo on siten aivan oikeassa. Metriä ei tietenkään siihen aikaan ollut käytössä. Tarkoitin kuitenkin sitä, että pituusmittana ja sen määrittelemisvälineenä valonnopeutta ennen oli toisiakin menetelmiä. Juuri siihen filippos vastasikin tuon metallisen metrimitan osalta, jonka pituutta tosin on säädelty moneen otteeseen historian varrella.

Valon nopeus on luonnollisesti määritelty ennen nykyistä metrin määritelmää, koska metrin määritelmään käytetään valon nopeutta. Aiemmat metrin pituudet eivät ole olleet täsmälleen samoja, kuin nykyisen määritelmän mukainen.

Miksikähän valon nopeutta nopeampaa nopeutta ei voi olla?

Meinaan, että jos Jehova ja enkelit vaikkapas lentelis valonnopeudella pelkästää, niin heillä kestäisi saapua linnunradan toiseen äärilaitaan sen toisesta laidasta 100 000 vuotta muistaakseni, jos en muista väärin.

Eiks se olis vähän liian hidasta, niin no siitä se vissiin johtuukin tuo Harmagedonin jatkuva myöhästyminen.

Nopeuden maksimi, eli valon nopeus, on suora seuraus suhteellisuusteorian laskelmista, joiden mukaan massa kasvaa eksponentiaalisesti massan nopeuden kasvaessa. Täten mitä lähemmäs valon nopeutta massaa kiihdytetään, sitä raskaammaksi se tulee ja tarvii aina vain enemmän ja enemmän energiaa kiihdytykseen. Massan nopeus lähestyy valon nopeutta, mutta ei koskaan saavuta sitä nopeutta, koska sen kiihdyttämiseen tarvittava energia lähestyy vastaavasti ääretöntä.

mjaa, no mitenkä siitä massasta tulee painavampaa,raskaampaa kun nopeus lisääntyy, tekeekö se nopeus sen jotenki ihmeellisesti?

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:mjaa, no mitenkä siitä massasta tulee painavampaa,raskaampaa kun nopeus lisääntyy, tekeekö se nopeus sen jotenki ihmeellisesti?

Siksi koska E=γmc^2 (jossa γ= Lorenz-kerroin) on laskelmien ja havaintojen pohjalta ainakin toistaiseksi hyvä arvio.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Miksikähän valon nopeutta nopeampaa nopeutta ei voi olla?

Tavallaan kyllä on. Sitä kutsutaan ajatuksen nopeudeksi.