Veljesseura.org

stigma kirjoitti:Näsäviisaus ei ole kantava voima.

Ei huolta kohdallani, kantavia voimiakaan en osaa määrittää.

stigma kirjoitti:Jostain olen saanut sen käsityksen, ettei koulutus ole oikein suvaittavaa. Ainakaan korkeakoulutus. Olenko nyt taas hakoteillä? En löytänyt sopivaa ketjua, vinkatkaa, jos sellainen täällä jo on.

Lyhyesti, kertokaa koulutuksen hankkimisesta, olemisesta, tahtomisesta...kaikesta kaikki mikä mieleen tulee.
Kiitos taas

Koulutuskielteisiä ei suoranaisesti olla, jos kouluttautuu ns käytännön ammattiin. Tuo käytännön ammattikaan ei saisi olla mikään turhan sitova tai aikaa vievä. Tällaisia ammatteja ovat esim. ammattikuljettajat tai merenkulkuun liittyvät alat, joilla työajat voivat olla hyvinkin epäsäännöllisiä. Sehän on suoraan pois kokouksiin ja saarnaamistyöhön käytettävästä ajasta. Näin siis seurakunnan vanhimman suusta kuulin, kun kävin peruskoulun paria viimeistä luokkaa ja kyseltiin mikä tulee isona.

Ehdottoman kielteisiä ollaan yliopisto ja korkeakoulututkintoja kohtaan. Tuonkaltaisilla koulutuksilla on tapana muokata ja avartaa ihmisen maailmankuvaa hyvinkin paljon. Luki sitten lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi. Tuo johtaakin sitten suoraan kriittiseen ajatteluun seuraa kohtaan ja on sitä niinkutsuttua 'maailmallista viisautta' jolla ei ole sijaa järjestössä. Kaikki luonnontieteet ovat suorastaan demonisoituja. Siellä niitä kehitysopinkannattajia vasta sikiääkin.

stigma kirjoitti:Mutta kertomasihan vain vahvistaa opettajan olleen älykäs myös sosiaalisesti, ja huomanneen oppilaansa kyvyn analysoida asiaa kahdella eri tasolla. Loistava kouluttaja!

Ihan fiksua toimintaa opettajalta, ei siinä mitään. Mutta tuskin se Jehova pudottaisi kuumaa kiveä niskaan vaikka vastaisi, mitä evoluutioteoria opettaa ja unohtaisi sen Vartiotornin hetkeksi.

Polyester kirjoitti:

stigma kirjoitti:Mutta kertomasihan vain vahvistaa opettajan olleen älykäs myös sosiaalisesti, ja huomanneen oppilaansa kyvyn analysoida asiaa kahdella eri tasolla. Loistava kouluttaja!

Ihan fiksua toimintaa opettajalta, ei siinä mitään. Mutta tuskin se Jehova pudottaisi kuumaa kiveä niskaan vaikka vastaisi, mitä evoluutioteoria opettaa ja unohtaisi sen Vartiotornin hetkeksi.

Kunnioitusta molemminpuolin.

No nyt mä en tajua sitä, että opiskelu on kerran pahasta niin miten te luette sujuvasti lontooksi uskonnollista kirjallisuutta? Mulle kyllä muut tenttikirjat oli haaste. Meinaan vaan,että oikeestikko osaatte englantia opiskelematta, vai onko riski tajuta päi sitä ittiään?

stigma kirjoitti:No nyt mä en tajua sitä, että opiskelu on kerran pahasta...

Kyse on korkeammasta opiskelusta, nykyään naperotkit tankkaavat vieraita kieliä koulussa.

...niin miten te luette sujuvasti lontooksi uskonnollista kirjallisuutta?

Koulutuskielteisyys on kantanut satoa, olen vuosien varrella havainnut kuinka (yleensä iäkkäämmäksi mieltämäni) jt valittaa, ettei lainaamani englanninkielinen ote ole em. syystä kelvollinen. Samoin joissain tapauksissa on todistajaksi mieltämäni laittanut tuekseen linkin, jonka sisältö on täysin päinvastainen kuin se tarkoitus, jota todistaja ajaa takaa.

Meinaan vaan,että oikeestikko osaatte englantia opiskelematta, vai onko riski tajuta päi sitä ittiään?

Meitä lienee moneksi, itse en ole koulussa lukenut ensimmäistäkään vierasta kieltä, mutta olen korjannut puutetta muuta tietä.

Markku Meilo kirjoitti: Meitä lienee moneksi, itse en ole koulussa lukenut ensimmäistäkään vierasta kieltä, mutta olen korjannut puutetta muuta tietä.

Kielellisesti lahjakkaan ihmisen on helppo oppia uusi kieli, koska se mitä oppii, niin se jää mieleen eli tarttuu päähän.

Kielellisesti lahjattoman ihmisen on hyödytöntä yrittää opetella vierasta kieltä, koska uudet sanat eivät tartu päähän, vaan unohtuvat sitä mukaa kuin yrittää opiskella.

Mutta kielellisesti lahjakkaan ihmisen on vaikea ymmärtää tätä ja hän ajattelee helposti että kun tuo ei kerran opi niin se on vain laiska.

Kielellisesti lahjakas saattaa pitää itseään jopa lahjattomana ja luulla että on vain kovalla työllä uuden kielen oppinut, mutta asia ei ole näin. Hän on sen oppinut koska hänen aivoissaan on hyvä muisti ja edellytykset sille. That's it !

Velipuoleni, joka opiskeli diplomi-insinööriksi ja sitten perään vielä toisenkin korkeakoulututkinnon ihan tosta vaan peräkkäin, sanoi että hän on vaan aina tehnyt kovasti töitä, että ei hän mikään lahjakas ole, ihan pokkana sanoi niin sukulaisille.

Aivan kuin muut, jotka eivät opi, eivät haluaisi tehdä kovasti töitä.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:

Markku Meilo kirjoitti: Meitä lienee moneksi, itse en ole koulussa lukenut ensimmäistäkään vierasta kieltä, mutta olen korjannut puutetta muuta tietä.

Kielellisesti lahjakkaan ihmisen on helppo oppia uusi kieli, koska se mitä oppii, niin se jää mieleen eli tarttuu päähän.

Kielellisesti lahjattoman ihmisen on hyödytöntä yrittää opetella vierasta kieltä, koska uudet sanat eivät tartu päähän, vaan unohtuvat sitä mukaa kuin yrittää opiskella.

Mutta kielellisesti lahjakkaan ihmisen on vaikea ymmärtää tätä ja hän ajattelee helposti että kun tuo ei kerran opi niin se on vain laiska.

Kielellisesti lahjakas saattaa pitää itseään jopa lahjattomana ja luulla että on vain kovalla työllä uuden kielen oppinut, mutta asia ei ole näin. Hän on sen oppinut koska hänen aivoissaan on hyvä muisti ja edellytykset sille. That's it !

Velipuoleni, joka opiskeli diplomi-insinööriksi ja sitten perään vielä toisenkin korkeakoulututkinnon ihan tosta vaan peräkkäin, sanoi että hän on vaan aina tehnyt kovasti töitä, että ei hän mikään lahjakas ole, ihan pokkana sanoi niin sukulaisille.

Aivan kuin muut, jotka eivät opi, eivät haluaisi tehdä kovasti töitä.

Niin no, itse olen tehnyt ihan älyttömästi töitä koulutukseni eteen sen jälkeen kun tätini päästi suustaan ettei musta koskaan tuu mitään.

Markku Meilo kirjoitti:

stigma kirjoitti:No nyt mä en tajua sitä, että opiskelu on kerran pahasta...

Kyse on korkeammasta opiskelusta, nykyään naperotkit tankkaavat vieraita kieliä koulussa.

...niin miten te luette sujuvasti lontooksi uskonnollista kirjallisuutta?

Koulutuskielteisyys on kantanut satoa, olen vuosien varrella havainnut kuinka (yleensä iäkkäämmäksi mieltämäni) jt valittaa, ettei lainaamani englanninkielinen ote ole em. syystä kelvollinen. Samoin joissain tapauksissa on todistajaksi mieltämäni laittanut tuekseen linkin, jonka sisältö on täysin päinvastainen kuin se tarkoitus, jota todistaja ajaa takaa.

Meinaan vaan,että oikeestikko osaatte englantia opiskelematta, vai onko riski tajuta päi sitä ittiään?

Meitä lienee moneksi, itse en ole koulussa lukenut ensimmäistäkään vierasta kieltä, mutta olen korjannut puutetta muuta tietä.

Ei sillä peruskouluenkulla kyllä tuollaista kirjallisuutta lueta.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Kielellisesti lahjakkaan ihmisen on helppo oppia uusi kieli, koska se mitä oppii, niin se jää mieleen eli tarttuu päähän.

Oman kokemuksen mukaan ikä on yksi merkittävä tekijä, hiljan yritin ranskaa Työviksessä kaksi vuotta ja lopetin kun en edistynyt haluamallani tavalla, ei ole mun mekaaniset aivot enää nuoruuden vedossa. Mulle oli kai jäänyt mielikuva, että muutkin kielet olisivat yhtä helppoja omaksua kuin englanti oli mulle nuorena.

Musta mulla on parhaat lähtökohdat asiakkaitten suhteen tajuta vaikeuksia kun ittelle mikään ei ollu helppoa, ja silti lopulta valmistuin erinomaisin arvosanoin.

stigma kirjoitti:Ei sillä peruskouluenkulla kyllä tuollaista kirjallisuutta lueta.

Kielen oppiminen taitaa olla hyvin pitkälti motivaatiokysymys. Toki toisille tarttuu helpommin kuin toisille, mutta jos on oikeasti kiinnostunut jostain asiasta niin oppiminen helpottuu huomattavasti.

Sitten on sekin, että toiset oppivat käytännön tasolla paljon helpommin kuin kirjasta tai koulussa opiskelemalla.

Tony kirjoitti:

stigma kirjoitti:Ei sillä peruskouluenkulla kyllä tuollaista kirjallisuutta lueta.

Kielen oppiminen taitaa olla hyvin pitkälti motivaatiokysymys. Toki toisille tarttuu helpommin kuin toisille, mutta jos on oikeasti kiinnostunut jostain asiasta niin oppiminen helpottuu huomattavasti.

Sitten on sekin, että toiset oppivat käytännön tasolla paljon helpommin kuin kirjasta tai koulussa opiskelemalla.

Jollekin ulkopuoliselle tuo jt kirjallisuus enkuksi tuntuu varmaan vaikealta. Mutta jos on ikänsä lukenut suomenkielistä jt-kirjallisuutta, ymmärtää melko vaivattomasti "teokraattisen sanaston" myös enkuksi. Ne kun on suomennettu sanasta sanaan suomalaiseen kirjallisuuteen. Muutenhan tuo jt-kirjallisuus on hyvinkin yksinkertaista enkkua.

stigma kirjoitti:Ei sillä peruskouluenkulla kyllä tuollaista kirjallisuutta lueta.

Kun koulu ei opettanut, niin Sahara opetti. Paluun jälkeen ryhdyin ensin kääntämään OTO:na teollisuuskoneiden manuskoja, sitten manuskoista tuli päätyö, joka vielä laajeni asennus-, koulutus- ja käyttöönottojan tulkkaukseen. Raamattujargonin opin räkänokkana jehovantodistajana kun suomenkielinen materiaali julkaistiin paljon englanninkielistä myöhemmin.

No. Tehän sen tiedätte