Veljesseura.org

Huh, aika tekstiä tuossa puhelussa, videota en tsekannut.

Olikohan tuo jostain virallisesta esitelmästä poimittu ajatus, vai ihan oman mielen kehittämä selviytymismenetelmä, ettei tarvitsis tuntea mielipahaa siitä jos luultavasti on vaikka sukulaisia/lapsia erotettujen joukossa.. Eihän tuota kirveelläkään voi noinpäin kääntää, edes JT kun kerran salilla saarnataan karttamisesta.

Vaikea on ymmärtää, että noin pitkälle jonkun JT:n aivot asiaa vääristelee. Mutta, onhan niitä noitakin, ketkä uskoo saavansa 72 neitsyttä kun pamauttavat itsensä taivaantuuliin. Itse odottelen mielenkiinnolla muuttuuko sukulaisten suhtautuminen kesän konventtien jälkeen.

Tosin, aina kun olen tekemisissä JT sukulaisten kanssa, koitan välttää kiroilemista, uskonnosta puhumista, enkä pyri millään lailla haastamaan tai kyselemään mitään uskontoon liittyvää. Aina ompi hyvä välttää konflikteja, ja ohan tuo vielä tietysti hyvien tapojenkin mukaista.

Joku täällä tosin muistaakseni mainitsi hiljattain tuhlaajapoikavertauksen, mikä taidetaan melkein kaikille erotetuille lukea (jos en väärin muista?) - ja hyvän pointin siitä, että isällähän oli tarinassa kädet levällään odottamassa jo ennenkun pojan näki - eli ennenkun tiesi minkälaista elämää hän sillä hetkellä viettää. Tuon saatan ottaa esille, jos joskus uskonnosta/karttamisesta puhuvat..

Muksuna harmitti kun jussina joutu aina hikiseen konventtiin, kun koulukaverit oli menossa mökille/festareille ym. Mökkiä en omista, enkä jaksa festareilla pahemmin tämän ikäsenä käydä, mutta kyllä ihan tuo kotikaupungissakin auringonpaistattelu, rentoutuminen ja olusen, parinkin nauttiminen, yhden konventin voittaa. (y)

Hauskaa juhannusta kaikille.

Veli-Hopea kirjoitti:Nämä mahdolliset " säännölliset yhteydenotot" ( joita en ole kokenut itse) ei ole kyllä mitään sellaisia yhteydenottoja että haluttaisiin olla tekemisissä, VAAN "poliisi" siinä on paikalla komentelemassa ja alistamassa, kokeilemassa kepillä jäätä jos saa eronneen/erotetun/toimettoman ryömimään takaisin seurakunnan alistukseen ja just siihen alistuksen asemaan mistä on alkujaankin halunnut pois.

Ehkä sä oot meidän luopioiden paarialuokkaa, mulle on vanhin luvannut välittömän paluun, kunhan laitaan vaan paperin sisään. Ei matelua, ei ryömimistä, tosin en tiedä olisko ihan kierrospaavalitaso ollut enää saavutettavissa samoilla nepotiaehdoilla kun sitä kerrotaan Ison Erkin suunnitelleen ilmeisesti jotenkin mutsille palkkioksi.

Pakko myöntää, että odotan konventtia yhtä innokkaana, kuin mukanaoloaikanani! Kiinnostaa tuo uusi valo kattamisesta ja sen koventamisesta. Huomenna toivottavasti täältä saa lukea lisää.

Mun ei kannata edes yrittää mennä kuuntelemaan, liian tuttu lärvi.

Arja Parka kirjoitti:En tiedä mihin ketjuun tämä ajatuksen laitan, joten laitan sen vaikka tähän, mihin se myös sopii. Ajatus on yksinkertaisesti se havaintoni, etteivät ulkopuoliset asiaa tuntemattomat pysty tai halua ajatella koko karttamisasiaa. Usein kaikki kuitataan sanomalla: "Ei kukaan pakota liittymään." Tämähän ei ole totta, koska lapset ja niin edelleen ja niin edelleen. Onko joku muukin huomannut tämän saman kuin minä? Että ihmiset eivät oikesti näe ongelmaa?

Kyllä näkevät - ne vaan näkevät sen niin että ongelma on todistajat, eikä karttaminen - ja jokin siinä menee pieleen...

Jehovan todistajat karttavat KAIKKIA jotka vaikuttavat vähänkin poikkeavilta.Kun päätin jättäytyä toimettomaksi joku vuosi sitten,olen saanut olla kutakuinkin rauhassa.En ole pettänyt vaimoa enkä vetänyt huumeita.Alkoholia käytän harvoin.Kun seurakunnan fariseukset huomasivat ettei minua voisi vähempää kiinnostaa heidän uskonnollinen toimintansa ,he ovat katsoneet minua ja vaimoani epäluuloisesti.Karttamista tavallaan tuo saatanan kyräilykin on.
Lisäksi on seurakunnan sisäinen rankkaus hyviin todistajiin ja huonoihin todistajiin.Kun olin siinä elämänvaiheessa että kokouksissa käynti alkoi olla rasittavaa niin sain aika paskaa osakseni eräiden seurapiiri jehovien taholta.Yks seurapiiri jehova sanoi minulle että ei halua nähdä minua kokouksissa.Ei ehkä pitänyt naamasta tai sitten häntä ärsytti että olin lintsannut liikaa kokouksista.Hän kuului niihin hyviin todistajiin.Kiitän häntä ja muita seurakunnan fariseuksia siitä että olen nähnyt valon.

Veli Innokas kirjoitti:Yks seurapiiri jehova sanoi minulle että ei halua nähdä minua kokouksissa.Ei ehkä pitänyt naamasta tai sitten häntä ärsytti että olin lintsannut liikaa kokouksista.Hän kuului niihin hyviin todistajiin.

Siis täähän voi tarkoittaa sitäkin että tuolla ns. seurapiirijehovalla on itselläänkin epäilyksiä ja vaikeuksia roikkua mukana. Mutta on samalla paljon vaikeammin kietoutunut perheen ja sukulaisten kautta seurakuntaan ja järjestöön ja kokee ettei ole mitään toivoakaan eikä mahdollisuutta lähteä sieltä pois vaikka ahdistaa niin kovasti.

Ja nyt kun hän huomaa kuinka helppoa sinun oli vain jäädä pois ja toimettomaksi ja et anna heidän karttamisensa vaikuttaa sinuun, niin hän saattaa olla todellisuudessa kateellinen sinulle ja siksi vihainen, että pois jääminen on sinulle noin helppoa, ja hänelle ei ollenkaan mahdollistakaan.

Monasti se koira jollain tavoin älähtää, johon jonkinlainen kalikka kalahtaa.

Joo en mä koskaan ole noita syntymä jehovia pitänyt oikeina kristittyinä muutenkaan.Mulla on enemmän kuin tarpeeksi kokemusta noista kulttuuri jehovista.En arvosta lainkaan.

Täältä myös terveisiä Töölöön

Veli Innokas:
"Joo en mä koskaan ole noita syntymä jehovia pitänyt oikeina kristittyinä muutenkaan.Mulla on enemmän kuin tarpeeksi kokemusta noista kulttuuri jehovista.En arvosta lainkaan."

Ja toisesta postauksestaan:
"Kiitän häntä ja muita seurakunnan fariseuksia siitä että olen nähnyt valon."

Näin juuri, aamen ja kiitos

Arja Parka kirjoitti:En tiedä mihin ketjuun tämä ajatuksen laitan, joten laitan sen vaikka tähän, mihin se myös sopii. Ajatus on yksinkertaisesti se havaintoni, etteivät ulkopuoliset asiaa tuntemattomat pysty tai halua ajatella koko karttamisasiaa. Usein kaikki kuitataan sanomalla: "Ei kukaan pakota liittymään." Tämähän ei ole totta, koska lapset ja niin edelleen ja niin edelleen. Onko joku muukin huomannut tämän saman kuin minä? Että ihmiset eivät oikesti näe ongelmaa?

Mulla itseasiassa on yksittäinen päinvastainen kokemus... Kun olin ammattikoulussa, oli joku päivä sit maakunnan paikallislehdessä juttua Jehovan todistajien karttamisesta, tais olla Valkilan haastattelu yms.
Mun opettaja oli lukenut tämän ja multa seuraavana päivänä kysyi luokassa kaikkien muidenkin oppilaiden läsnäollessa, että kuinka muka voi tietää varmasti että haluaa olla todistaja koko loppuelämänsä, jos vaikka menee kasteelle 12-vuotiaana?
Muistan tosi elävästi kuinka nolotti toi homma... olin kyllä ihan täysin uskova vielä tohon aikaan mutta kyllä muistan että sisimmässäni tajusin että väärinhän se on.. mutta silti yritin puolustella näitä älyttömyyksiä ja mutisin jotain että kasteelle pitää men kun on 100% varma, ja ett kyllä minä ainakin tiedän olevani todistaja koko elämäni...

ModestMuse kirjoitti:
Muistan tosi elävästi kuinka nolotti toi homma... olin kyllä ihan täysin uskova vielä tohon aikaan mutta kyllä muistan että sisimmässäni tajusin että väärinhän se on.. mutta silti yritin puolustella näitä älyttömyyksiä ja mutisin jotain että kasteelle pitää men kun on 100% varma, ja ett kyllä minä ainakin tiedän olevani todistaja koko elämäni...

Minäkin oli 100-varma etten koskaan luopuisi uskostani ja jopa uhosinkin siitä teini-ikäisenä mutantti-jarkkena usein esim natsi-jt-tädille. Mut tässä ollaan - jt-uskosta luopuneena.

Se tuo 100-varmuus teini-ikäisenä tuppaa olemaan vähän joka asiassa kokemattomuutta. Nuorena aikuisena sitten kun on aika ruveta rakentamaan omaa elämäänsä, niin alkaakin huomata että jt-usko haittaa ja vaikeuttaa sitä elämänsä rakentamista.

Esim. kun ei käy armeijaa niin voi olla vaikea saada työpaikkaa tavallisilta työaloilta. Ainkin mun nuoruuvesa niin oli. En tiedä nykyään onko? Itekkö oon jo viiskymppinen. Aika ja ajat muuttuu ja ovat muuttuneet ehkä siinäkin asiassa.
Toisaalta minunkaan nuoruudessa ei ollut vaikea saada töitä akateemisilta aloilta, vaikka olisi ollut armeijan käymätön jt-mies.

Mut sellattii ja tällattii.

ModestMuse kirjoitti:

Arja Parka kirjoitti:En tiedä mihin ketjuun tämä ajatuksen laitan, joten laitan sen vaikka tähän, mihin se myös sopii. Ajatus on yksinkertaisesti se havaintoni, etteivät ulkopuoliset asiaa tuntemattomat pysty tai halua ajatella koko karttamisasiaa. Usein kaikki kuitataan sanomalla: "Ei kukaan pakota liittymään." Tämähän ei ole totta, koska lapset ja niin edelleen ja niin edelleen. Onko joku muukin huomannut tämän saman kuin minä? Että ihmiset eivät oikesti näe ongelmaa?

Mulla itseasiassa on yksittäinen päinvastainen kokemus... Kun olin ammattikoulussa, oli joku päivä sit maakunnan paikallislehdessä juttua Jehovan todistajien karttamisesta, tais olla Valkilan haastattelu yms.
Mun opettaja oli lukenut tämän ja multa seuraavana päivänä kysyi luokassa kaikkien muidenkin oppilaiden läsnäollessa, että kuinka muka voi tietää varmasti että haluaa olla todistaja koko loppuelämänsä, jos vaikka menee kasteelle 12-vuotiaana?

Itselläni myös päinvastainen kokemus, tarkkaan ottaen monia vuosien varrelta. "Maailmalliset" tuntuvat kaikkein parhaiten ymmärtävän JT-kummallisuuksista juuri sen miten sairas käytäntö karttaminen on.

Eikö heidänkin raamatussa kuitenkin painoteta uskonnon vapautta ja ihmisten kunnioittamista ihmisenä Jehova haluaa hyvää heillekin, jotka eivät seuraa Jehovan uskomuksia. Tässä on paljon ristiriitaa voisiko joku eronnut tämän selventää ja miten se vapaus käytäntö toimii jos pitää perheestäkin erota kasteen jälkeen?

Tässä on paljon ristiriitaa voisiko joku eronnut tämän selventää ja miten se vapaus käytäntö toimii jos pitää perheestäkin erota kasteen jälkeen?

Käytäntö toimii aivan helposti. Otetaan kaksoisajattelu käyttöön ja kirjoitetaan kirjallisuuteen (ehkä?) kahdenlaisia vastauksia ja kun tällainen kirjoitetaan :

"Ketään ei saisi pakottaa palvomaan tavalla, jota hän itse ei voi hyväksyä, tai valitsemaan uskonnon ja perheen välillä." (Herätkää! heinäkuu 2009 s. 28, 29)"

,tarkoittaa se ettei ole pakkoa valita eikä ole pakkoa karttaa.

Tämä taitaa olla se julkisivun kiilloitus mikä esitetään ulkopuolelle.

Vapauskäytännöt toimii, no problem.

Se mitätodellisuudessa tapahtuu onkin sitten ehkä jotain muuta.

Uskonnonvapaus tarkoittaa Jehovan todistajille sitä, että kaikilla on täysi vapaus kääntyä Jehovan todistajiksi, mutta ei lähteä siitä.

Jehovan todistajien oma kirjallisuus toteaa uskonnonvapauden sellaisena kuin se on tarkoitettu, mutta eihän se tietenkään sitä itseään tarkoita.

Herätkää! heinäkuu 2009, s. 29 kirjoitti:Ketään ei saisi pakottaa palvomaan tavalla, jota hän itse ei voi hyväksyä, tai valitsemaan uskonnon ja perheen välillä.

Veikko Leinonen kiteytti asian Luopuneet -dokumentissa näin:

Jos uskon menettää, niin siihen ei oikein muuta konstia kuin sen uskoa pitäisi vahvistaa.