Veljesseura.org

Minua kyllä ihmetyttää tuo hiidenkirnu jutska. Jos siis laitan pikkukiven vaikkapa ison kallion päälle ja suuntaan siihen vesisuihkun vaikkapa puutarhaletkulla niin ei se kyllä minun mielestäni siinä ala pyörimään. Kyllä se paremminkin vain ampaisee siitä nopeasti eteenpäin kun vesisuihku työntää sen poispäin minusta, ja ihan suoraan.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Minua kyllä ihmetyttää tuo hiidenkirnu jutska

Minulle asia selvä kuin pläkki.
Muutama vuosi sitten olin Ruotsissa katsomassa kuivaksi jäänyttä koskea (1700-luvun lopulla tapahtunut ) ja sen yhteydessä olevaa putousta nimeltään Döda Fallet. Siellä näkyi hyvin kuinka kosken vesimassojen pauhussa moni irtokivi oli kovertanut reikiä kallioon, joissakin oli kivi vielä paikallaan. Meinasin jopa ottaa yhden kiven matkamuistoksi, mutta en sitten tehnyt sellaista rikosta.
Yksi kuva sieltä:

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Jos siis laitan pikkukiven vaikkapa ison kallion päälle ja suuntaan siihen vesisuihkun vaikkapa puutarhaletkulla niin ei se kyllä minun mielestäni siinä ala pyörimään.

Jos Jarkke korjaisit koeasetelmaasi siten, että asettaisit pieniä kiviä siten, etteivät ne pääse karkuun ja suuntaisit sitten jatkuvan oikein kunnollisen vesisuihkun niihin yläpuolelta ensivaiheessa vaikka sadaksi vuodeksi (lisäten uusia pieniä kiviä tarpeen mukaan). Hiidenkirnun kun oletetaan syntyneen jäänalaisen putouksen seurauksena. Pientä osviittaa saa siitä kun kuljeksii vaikka ulkosaariston luonnonvaraista merenrantaa ja etsii ajankulukseen särmikkäitä pieniä kiviä. tai rosoista kalliorantaa.

Jos siis laitan pikkukiven vaikkapa ison kallion päälle ja suuntaan siihen vesisuihkun vaikkapa puutarhaletkulla niin ei se kyllä minun mielestäni siinä ala pyörimään.

Jos mielipiteillä on väliä niin minun mielestäni kylvöhommissa joissa kastellaan liikaa, sanotaanko vaikka niin että upotetaan siemen ,kehittyvä juuri tai verso
kuukaudeksi veteen ,ei nämä saa ilmaa ja näinollen kuolevat.


Silti kun nooan ajan vedenpaisumuksessa vedet laski, oli varmaan kukkia kedot täynnä ja selviytyneillekkin hedelmiä puut pullollaan syödäkseen. Uusia perunoitakin pellot täynnä, nam, taisi olla siikliä.

No, ainakin sai uusia perunoita ja silliä, kaloja kun ei rankaistu.

Oli siinä hyönteisilläkin homma selvitä jälkipeleistä varsinkin. Suorastaan ihme että nykyäänkin on perhosia ja vielä useita lajeja, muutenkin niin herkkiä.

No ei kyllä kalatkaan olisi selviytyneet, koska kalat ovat jakautuneet suolaisen ja makean veden kaloihin, ja vain harvat selviävät murtovedessä.

Veli-Hopea kirjoitti:Silti kun nooan ajan vedenpaisumuksessa vedet laski, oli varmaan kukkia kedot täynnä ja selviytyneillekkin hedelmiä puut pullollaan syödäkseen.

On siinä ollut Nooalla työmaa ruokkia mehiläisetkin (olikohan arkissa kuningatar, kuhnuri ja työmehiläinen) matkan ajan, mitähän Nooa niille syötti? Ja työmehiläisellä olikin sitten sitten koko Lähi-itä pölytystyömaanaan. No ainakin paskakärpäsparille oli riittävästi ruokaa.

mites tuo Saimaannorppa,mistä se tuli? Nooako sen arkkiin roudas

Vieras kirjoitti:mites tuo Saimaannorppa,mistä se tuli? Nooako sen arkkiin roudas :D

Uskonnoitsijoiden ongelma, itse saimaannorpan ei tarvitse olla asiasta huolissaan. Wikin mukaan saimaannorppa oli elellyt Saimaalla eristyksissä jo noin viisi vuosituhatta ennen kuin alkuperäiset jahventodistajat kopioivat ja julkaisivat oman versionsa sumerilaisista taruista.

Markku Meilo kirjoitti:

Vieras kirjoitti:mites tuo Saimaannorppa,mistä se tuli? Nooako sen arkkiin roudas

Uskonnoitsijoiden ongelma, itse saimaannorpan ei tarvitse olla asiasta huolissaan. Wikin mukaan saimaannorppa oli elellyt Saimaalla eristyksissä jo noin viisi vuosituhatta ennen kuin alkuperäiset jahventodistajat kopioivat ja julkaisivat oman versionsa sumerilaisista taruista.

Ihan höpöhöpöä ja hevonhumppaa. Vedenpaisumuksen aikaan ei ollut saimaannorppia vaan Mesopotamian lähistöllä eläviä Eufratin ja Tigriksennorppia.

Vasta vedenpaisumuksen takia Eurfatin ja Tigriksen norpat ajelehtivat virtojen mukana toisaalle ja myöhemmin joku nimesi nämä Saimaannorpiksi.

Oikeastaan mitään elämää ei ollut muualla kun tuolla Mesopotamian nurkilla 300 kilometrin säteellä.

Ainoastaan saatana kulki välillä toisella puolella maapalloa

Veli-Hopea kirjoitti:Ihan höpöhöpöä ja hevonhumppaa. Vedenpaisumuksen aikaan ei ollut saimaannorppia vaan Mesopotamian lähistöllä eläviä Eufratin ja Tigriksennorppia.

Ilmankos beduiinien kansallisruoka on edelleen norppakeitto.

Oikeastaan mitään elämää ei ollut muualla kun tuolla Mesopotamian nurkilla 300 kilometrin säteellä.

Australia muodostaa pienen(?) poikkeuksen, siellä oli aboja jo kymmeniä tuhansia vuosia ennen luomista, mutta aboja ei lasketa kun niillä ei ollut keittää mesopotamialaisia norppia.

Ei mitään aboja oo ollu ikinä olemassakaan

Markku Meilo kirjoitti:

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Jos siis laitan pikkukiven vaikkapa ison kallion päälle ja suuntaan siihen vesisuihkun vaikkapa puutarhaletkulla niin ei se kyllä minun mielestäni siinä ala pyörimään.

Jos Jarkke korjaisit koeasetelmaasi siten, että asettaisit pieniä kiviä siten, etteivät ne pääse karkuun ja suuntaisit sitten jatkuvan oikein kunnollisen vesisuihkun niihin yläpuolelta ensivaiheessa vaikka sadaksi vuodeksi (lisäten uusia pieniä kiviä tarpeen mukaan). Hiidenkirnun kun oletetaan syntyneen jäänalaisen putouksen seurauksena. Pientä osviittaa saa siitä kun kuljeksii vaikka ulkosaariston luonnonvaraista merenrantaa ja etsii ajankulukseen särmikkäitä pieniä kiviä. tai rosoista kalliorantaa.

Imatran kuuluisassa koskessa on lukuisia hiidenkirnuja, ja mielenkiintoiseksi kirnut tekee se,
että niitä "kirnuja" on myös jyrkillä kallion seinämissä. (Imatran koskihan sijaitseen ainakin osittain jyrkkien kallioseinämien välissä.)
Ei ole havaintoa siitä, että "pienet kivet" asettuisivat jyrkkään seinämään.. joita ohimenevä imatran koski alkaisi sitten pyörittään paikallaan,..joka taas tekisi kirnun.

Voisitko laittaa jotain kuvia tällaisista kuvailemistasi kallion seinämissä olevista jokikirnuista?

Occamin partaveitsi kirjoitti:Ei ole havaintoa siitä, että "pienet kivet" asettuisivat jyrkkään...

Tuo havainto onkin tarpeen vasta kun joku vakavissaan esittää vaikka uoman olleen jo nykyisenlainen kun pohjasta korkealla olevia skruippia muodostui.

Lisäys: Oletin, että ihmetys olisi suunnilleen vaakasuorassa seinämässä olevista vaakasuorista skruipista. Katsoin muutaman matkailumainoskuvan (imatrankoski hiidenkirnu -haulla) ja näkemäni skruipat olivat pystysuoria.

Tässä GTK:n tekstiä.

Markku Meilo kirjoitti:

Occamin partaveitsi kirjoitti:Ei ole havaintoa siitä, että "pienet kivet" asettuisivat jyrkkään...

Tuo havainto onkin tarpeen vasta kun joku vakavissaan esittää vaikka uoman olleen jo nykyisenlainen kun pohjasta korkealla olevia skruippia muodostui.

Lisäys: Oletin, että ihmetys olisi suunnilleen vaakasuorassa seinämässä olevista vaakasuorista skruipista. Katsoin muutaman matkailumainoskuvan (imatrankoski hiidenkirnu -haulla) ja näkemäni skruipat olivat pystysuoria.

Tässä GTK:n tekstiä.

Kysymys siis oli siitä, että miten saadaan "pienet kivet" pysymään kaltevassa seinämässä niin kauan vesisuihkun pyörittäminä, että ne alkaa sorvaamaan hiidenkirnua.
Kuva seinämässä olevasta hiidenkirnusta löytyy Parkkusen kirjasta.. sivulta 61.

Tässä Jarkelle antamassa vastauksessasi edellytytit sitä, että kivet pitää olla niin... "etteivät ne pääse karkuun"
Havaintojen mukaan kivet pääsee kyllä hyvin karkuun lähes pystysuorasta seinämästä.

Tässä neuvosi Jarkelle....
"Jos Jarkke korjaisit koeasetelmaasi siten, että asettaisit pieniä kiviä siten, etteivät ne pääse karkuun ja suuntaisit sitten jatkuvan oikein kunnollisen vesisuihkun niihin yläpuolelta ensivaiheessa vaikka sadaksi vuodeksi (lisäten uusia pieniä kiviä tarpeen mukaan)."