Veljesseura.org

Aamu kirjoitti:Minusta muistonvietto on Jehovantodistajien parasta antia. Tilaisuus perustuu minusta ihan uskottavasti Raamattuun, ja se on kaunis (erityisesti laulut!) ja haikea tilaisuus, vaikka minulle sillä ei ole sen suurempaa uskonnollista merkitystä koskaan ollut.

Minulle ei jäänyt muistonvietosta mitenkään lämpimiä muistoja. Tyhjä, turha ja kolkko tilaisuus.

Jos ajatellaan JT-oppia kahdesta luokasta, mitään asiallista perustetta ei ole sille, miksi "suuren joukon" pitäisi tulla kuokkimaan "pienelle laumalle" tarkoitettuun tilaisuuteen. Miksi he edes saisivat sinne tulla, saati sitten, että heitä velvoitetaan?

Lahkologiikan puolesta muistonvietto on helppo ymmärtää: leivän ja viinin kierrättäminen sivu suun on tehokasta kyykystä, jossa muistutetaan rivitodistajia heidän alamaisuudestaan Uskolliselle ja ymmärtäväiselle orjalle. Lisäksi muistonviettopuheessa on hyvä tilaisuus tehdä pesäeroa valtavirran kristillisyyteen.

Polyester kirjoitti:Jos ajatellaan JT-oppia kahdesta luokasta, mitään asiallista perustetta ei ole sille, miksi "suuren joukon" pitäisi tulla kuokkimaan "pienelle laumalle" tarkoitettuun tilaisuuteen. Miksi he edes saisivat sinne tulla, saati sitten, että heitä velvoitetaan?

Lahkologiikan puolesta muistonvietto on helppo ymmärtää: leivän ja viinin kierrättäminen sivu suun on tehokasta kyykystä, jossa muistutetaan rivitodistajia heidän alamaisuudestaan Uskolliselle ja ymmärtäväiselle orjalle. Lisäksi muistonviettopuheessa on hyvä tilaisuus tehdä pesäeroa valtavirran kristillisyyteen.

Mielenkiintoisia ajatuksia! Itse en ole koskaan ajatellut muistonvietoa opilliselta kannalta kovinkaan paljoa, onpahan nyt vaan ollut ihan nätti tapa muistaa Jeesusta, kuten hän kehottikin tekemään. Luulen että kun lauantaina menen muistonviettoon, en pysty enää näkemään tapahtuman kauneutta kuten ennen, vaikka yrittäisin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun näkee rivien välissä piilevät asiat, kuten vaikkapa tuon symbolisen kyykytyksen, sen sijaan että katselee vaan nättejä viinilaseja, kuuntelee nättejä lauluja ja nauttii ihmisten "ystävällisyydestä", tapahtuma ja sen järjestäjät näyttäytyvät ihan uudessa valossa. Muistonvietto ei olekaan niin kovin erilainen tapahtuma kuin se yrittää olla. Tunnelmallinen ehkä, mutta alkaa vaikuttaa harhaoppiselta ihan todistajien omienkin mittapuiden mukaan.

Aihetta sivuten pikku yksityiskohta: Onko merkitystä sillä, mitä leipää tilaisuudessa tarjotaan? Joskus sitä porukalla ihmeteltiin, että mitä ihmeen kuivia kakkaroita siellä on tarjolla. Onko tässäkin joku hirmu tärkeä juttu, että sen pitää olla samanlaista leipää mitä Jeesuskin tuolloin söi eikä vaikkapa ruisleipää. Tietenkään Jeesuksella ei ollut ruisleipää, mutta kuten päivämäärän ja kellonajan suhteenkin, onko tälläkään väliä; leipä kuin leipä. Syömiset ja juomiset ovat symbolisia, joten miten tarkkaan todistajat niihin suhtautuvat? Olen havainnoinut että viiniksi käy mikä tahansa keskivertopunaviini. Käyköhän valkoviini? Ehkä nippeliseikka, mutta askarruttaa, miten intiimisti pilkkua tässä asiassa lähestytään ja varsinkin miksi. Lieneekö kirkollisessa ehtoollisessa jotain koodeja leivän koostumukselle yms.

Aamu kirjoitti:Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun näkee rivien välissä piilevät asiat, kuten vaikkapa tuon symbolisen kyykytyksen, sen sijaan että katselee vaan nättejä viinilaseja, kuuntelee nättejä lauluja ja nauttii ihmisten "ystävällisyydestä", tapahtuma ja sen järjestäjät näyttäytyvät ihan uudessa valossa. nkin miksi.

En voinut olla quotaamatta tätä ja laittamalla hieman jälkimietteitä...
Viinitlasit jees, nätit laulut.. hmm... Ei kyllä tule mieleen. Esimerkiksi katolisissa tai ortodoksisissa tai oikeastaan missä tahansa muussa seurakunnassa on huomattavasti komeampaa joikailua kuin JT-seurakunnan epävireinen mumina.

Laulujen kauneus lienee myöskin jonkinlainen päähänpinttymä JT ajalta jolloin seurakunnan kokouksissa ylistettiin melodisia ihania lauluja joita Uskollinen Ja Ymmärtäväinen Orja(tm) julkaisee.

Polyester kirjoitti:Lahkologiikan puolesta muistonvietto on helppo ymmärtää: leivän ja viinin kierrättäminen sivu suun on tehokasta kyykystä, jossa muistutetaan rivitodistajia heidän alamaisuudestaan Uskolliselle ja ymmärtäväiselle orjalle. Lisäksi muistonviettopuheessa on hyvä tilaisuus tehdä pesäeroa valtavirran kristillisyyteen.

Plus voidaan sanoa, että on Jehovan todistajillakin jokin jouluun/synttäreihin/pääsiäiseen/juhannukseen verrattava Vuosittainen Juhla. (Not.)

Umpi_vieras kirjoitti:

Aamu kirjoitti: Minusta muistonvietto .... .

.... minuun teki vaikutuksen se aivan uskomaton opetus isosta ja pienestä laumasta, opetuslapsista ja niistä JT -todistajista, jotka ovat tunteneet itse sisimmässään kuuluvansa niihin, joille ehtoollinen kuuluu. Todella vaikuttava kusetusnäytösj ... nim. Joh 8:34

nim piti olla Joh 8:31 kerrankos sitä pieni ihminen luvuissa, kun suuri järjestökin, niissä luvuissa sekoilee,

Päänsisäistä Pääsiäistä!

Molemmissa työpaikoissani (asuville ihmisille) on jaettu kutsu muistonviettoon, mutta minulle ei. En oikein jaksaisi lähteä työpäivän jälkeen kun ei olla kutsuttukaan. Viiniin ja kräkkeriin osallistuisin tietysti.

Minä käsitän Raamatun niin, että aivan kuin pahimmat kakarat luokassa saa komennon etupulpettiin ja niistä riitaisimmat saa opettajalta halauksen, niin samalla tavalla Jehova koostaa voideltunsa pahimmista tomppeleista, idiooteista ja syntisistä. Jeesus tuli sairaita varten, ei terveitä. Eihän sairaalaankaan mene yleisö katsomaan kun lääkäri parantaa ihmisiä.

Aamu kirjoitti:Syömiset ja juomiset ovat symbolisia, joten miten tarkkaan todistajat niihin suhtautuvat? Olen havainnoinut että viiniksi käy mikä tahansa keskivertopunaviini. Käyköhän valkoviini? Ehkä nippeliseikka, mutta askarruttaa, miten intiimisti pilkkua tässä asiassa lähestytään ja varsinkin miksi. Lieneekö kirkollisessa ehtoollisessa jotain koodeja leivän koostumukselle yms.

En tiedä, kuinka tarkkoja jehovantodistajat ovat tuosta. Asiaa ei tullut koskan mieleen kysyä jehovantodistaja-aikana.

Kirkoissa kuitenkin käytetään melko yleisesti sellaisia pieniä ja pyöreitä, vähän korppumaisia öylättejä tarkoitukseen. Muunkinlainen leipä tosin varsinkin Suomen ulkopuolella on käytössä eli sellainen suuri leipä, josta murretaan pieniä paloja. Leipä on perinteisesti kohottamatonta. En kyllä sitten tiedä kuinka tarkkoja koodeja tässäkään on eri kirkoilla.

Viinin taas on oltava rypäleistä valmistettua ja lähes poikkeuksetta se on punaviiniä. Ymmärtääkseni mitään estettä valkoviininkään käytölle ei ole, punainen vain on veren väristä ja siksikin varmasti sopivampaa. Luterilaisissa kirkoissa on käytössä myös alkoholitonta viiniä, senkin tosin on oltava rypäleistä valmistettua.

Eikös muuten olekin hassua, että leivän pitää olla happamatonta eli kohottamatonta koska se kuvaa puhtautta ja saastumattomuutta. Leivän kohottaminen on siis jonkinlaista saastaista bakteeritoimintaa.

Miksi sitten juomaksi kelpaa vain viini, vaikka sekin on "hapatettua", eli käynyttä eli bakteerien toimilla aikaansaatua? Eikös jokin happamaton vaihtoehto sopisi paremmin vertauskuvaksi? Vaikkapa vesi.

rippeli kirjoitti:Eikös muuten olekin hassua, että leivän pitää olla happamatonta eli kohottamatonta

Saatan olla väärässäkin, mutta käsittääkseni leivän hapatus tapahtuu maitohappobakteerilla, mutta se kohoaa kyllä siinä missä hiivallakin.

Miksi sitten juomaksi kelpaa vain viini, vaikka sekin on "hapatettua", eli käynyttä eli bakteerien toimilla aikaansaatua?

Edelleen oma käsitykseni, mutta viinirypäleen pinnalla on jonkin sortin hiivaa, joka saa aikaan käymisen, ei siis maitohappobakteeri.

Toisaalta olisi mielenkiintoista tietää kuinka hyvin nuo kaksi asiaa osattiin erottaa kaksi vuosituhatta sitten? Oliko niillä jo silloin hiivaa paikalliskaupassa?

Aamu kirjoitti:Tuossa toisen ketjun lopussa joku mainitsikin saaneensa kutsun muistonviettoon, kuten sain myös itse. Oletteko menossa muistonviettoon?

"Vietän" parhaillaan pääsiäistä katolilaisessa maassa. Ihmiset kulkivat kirkkoon vakavina, kirkon ovelle asetettiin viininpunaiset verhot. Tavallaan olisi ollut kiva jopa tutustua etelänmaalaiseen tapaan viettää pääsiäistä, enpä kuitenkaan uskaltanut kokeilla näin pyhään aikaan.

Sitten tuli jonkinasteinen ahdistus, en oikein tiedä miksi. Ehkä siksi että muistonviettoa vietetään samaan aikaan. Ehkä vaan yleisestä ahdistuksesta, kun osa sukua viettää moista hassua juhlaa edelleen. Vaimolle jouduin selittämään ahdistustani, vaikka se on vaikea selittää. Ahdistaa silti.

Rupesin itsekin miettimään, että mihin ihmeeseen se perustuukaan, etteivät tavalliset todistajat saisi ottaa leipää ja viiniä. Onkohan sekin äänestyspäätös vai löytyykö raamatullista perustetta..?

hijt kirjoitti:Rupesin itsekin miettimään, että mihin ihmeeseen se perustuukaan, etteivät tavalliset todistajat saisi ottaa leipää ja viiniä. Onkohan sekin äänestyspäätös vai löytyykö raamatullista perustetta..?

Minun mielestäni Raamatusta ei löydy perustetta tuolle. Takana on lahkon kiero logiikka jakaa lehtikauppiaansa ykkös- ja kakkosluokkaan. Ja vain noi muutama seniili mummo ja pappa saa nykyaikana ottaa osaa vertauskuviin. Niinkun jossain mainitsin ni noin kahdessakymmenessä muistonvietossa missä olen ollut, en ole kertaakaan nähnyt kenenkään ottavan osaa vertauskuviin.

Joku jeppu vois selittää, mitä vitun pointtia on tarjota vertauskuvina viiniä ja leipää (jotka Jeesus asetti käskien seuraajiaan nauttimaan niitä säännöllisesti), kun nykyaikana suht harvassa seurakunnassa niihin kukaan ottaa osaa, ja suurin osa julistajista pyörittää kohteliaasti päätään, kun tuodaan Jeesuksen ruumis ja veri eteen ? Eikö muistonvieton voisi vain muokata tilaisuudeksi, jossa muistellaan Jeesuksen elämää ja kuolemaa ? Ja tarjottaisi vertauskuvat vain niille jotka kokevat arvolliseksi niitä nauttia.

madgyver kirjoitti:Niinkun jossain mainitsin ni noin kahdessakymmenessä muistonvietossa missä olen ollut, en ole kertaakaan nähnyt kenenkään ottavan osaa vertauskuviin.

Harvinaistahan jehovantodistajalahkolaisille osallistuminen on. Vaatii kovaa itsetuntoa julistautua "uskollisen orjan" jäseneksi kohottautuen jonadab-luokan, vedenkantajien ja halonhakkaajien - joita kaikki muut seurakunnassa tyypillisesti kokevat olevanbsa - yläpuolelle.

Olin viimeisessä jehovantodistajalahkon seuraunnassa - taisi olla Korso-Eteläinen (tai joku ilmansuunta) - joka kokoontui Tervahaudantiellä Vantaalla, niin siellä oli mieshenkilö, joka tiettävästi vuonna 1975 oli heittäytynyt "voidelluksi" ja alkanut nauttimaan ehtoollista, kuten kristityn kuuluukin.

Häntä oli parikymmentävuotta katsottu alta kulmain ja osa seurakunnasta menee vaikka hautaan, eikä kuitenkaan hyväksy moista kuritonta käytöstä. Kun hän ja hänen vaimonsa olivat sitten olleet vuosikausia mielin kielin paikallisille johtovanhimmille, kantaneet heille punaviiniä - ironista kyllä - niin lopulta ko. henkilö sai nimityksen vanhimmaksi ja siis eräänlaisen lahkon virallisen "synninpäästön" voidelluksi ryhtymisestä.

Mielestäni tapaus kuvaa lahkon saatanallisuutta, eli sitä millaisen paineen ja painostuksen alle laitetaan henkilö, joka tottelee Jeesuksen käskyä ja syö leipää ja juo viiniä.

(Suurinta osaa) todistajia on kielletty nauttimasta ehtoollista. Miksi se sitten kuitenkin tarjotaan ja kierrätetään kaikilla?

Luterilaisessa kirkossa ehtoollisen nauttimiseen kuuluu synninpäästö ja ehtollisella käynti on sielunhoitoa ja vapauttava uskonnollinen kokemus.

Tunsin erään, jonka isä oli "voideltu" ja sai siis ottaa osaa vertauskuviin. Ihmettelin aina, miksi juuri hän ja että miksi hänellä olisi "taivaallinen toivo", vaikka hän oli samanlainen seurakuntalainen kuin kaikki muutkin.

Myöhemmin tajusin, että seuralla on tapahtunut oppimuutoksia kuten "suuren joukon" löytäminen ja "suuren joukon" olemassaolon logiikkaa tukee se, että vertauskuviin osallistuvat vain ne siihen kuulumattomat harvat, joilla on "taivaallinen toivo". JT-teologian mukainen vertauskuvien tarjoilu muistuttaa ulkoisesti Jeesuksen asettamaa ehtoolliskäytäntöä leipineen ja viineineen, mutta sisällöltään se ei ole synninpäästö eikä omien syntien tunnustus, vaan ainoastaan näkyvä ulkoinen käytäntö JT-seurakuntiin kuuluvien kahden erilaisen ryhmän olemassaolosta. JT:n leipä- ja viinitarjoilu on vain osoitus kahteen kastiin jaetusta veljesseurasta.

Siksi voidaan sanoa, että jehovantodistajat eivät uskonnossaan toteuta Jeesuksen käskyä ehtoollisen viettämisestä Hänen muistokseen ja että muistoviettotilaisuus todistajilla ei ole Raamatun mukainen.

Markku Meilo kirjoitti:Edelleen oma käsitykseni, mutta viinirypäleen pinnalla on jonkin sortin hiivaa, joka saa aikaan käymisen, ei siis maitohappobakteeri.

Ainakin saksalainen Wikipedia vahvistaa käsityksesi, että spontaani käyminen on perustunut viinirypäleen pinnalla oleviin villihiivoihin, mutta sittemmin puhtaita hiivaviljelmiä on käytetty takaamaan halutunlainen käymistulos. Viinin nykyinen hyvä laatu perustuu hyvälaatuiseen kuivattuun hiivaan.

http://de.wikipedia.org/wiki/Wein#Die_G ... _beim_Wein