Veljesseura.org

Midoriko kirjoitti:Rovaniemellä joku kertoi minulle kerran tällaisen:

- Minkä takia Paavali neuvoi Timoteusta että "käytä vain vähän viiniä vatsasi vuoksi?"
- Koska se oli Paavalin pullo.

Eräässä konventissa taas herätin tarpeetonta huomiota kun aloin nauraa aivan hillittömästi puhujan todettua että "Mooses ei halunnut muumioksi". (Tällä hän tarkoitti sanoa että Mooses ei halunnut Egyptissä korkeaa asemaa jolloin hänestä olisi kuolemansa jälkeen ehkä tehty muumio.)

Kannatan muuten kovasti sitä ajatusta että Jumalalla on pakko olla huumorintajua.

Eli mielestäsi on pakko olla myös jumala?

rippeli kirjoitti:Eli mielestäsi on pakko olla myös jumala?

Se onko Jumala olemassa on niin vaikea kysymys ettei minulla ole siihen ehdotonta vastausta. Mutta jos lähdetään liikkeelle sellaisesta maailmankatsomuksesta jossa uskotaan Jumalan olemassaoloon ja ajatellaan että hän "loi ihmisen omaksi kuvakseen" niin koska ihmisellä on huumorintajua niin miksei Jumalallakin voisi olla. Tuo ilmaisu että "pakko olla" oli ilmeisesti huonosti valittu sanamuoto.

Midoriko kirjoitti:

rippeli kirjoitti:Eli mielestäsi on pakko olla myös jumala?

Se onko Jumala olemassa on niin vaikea kysymys ettei minulla ole siihen ehdotonta vastausta. Mutta jos lähdetään liikkeelle sellaisesta maailmankatsomuksesta jossa uskotaan Jumalan olemassaoloon ja ajatellaan että hän "loi ihmisen omaksi kuvakseen" niin koska ihmisellä on huumorintajua niin miksei Jumalallakin voisi olla. Tuo ilmaisu että "pakko olla" oli ilmeisesti huonosti valittu sanamuoto.

Jumalan olemassaolon havaitseminen luomistekojen kautta on tietysti johdonmukaista. Mutta jos luotujen huumorintaju osoittaa jumalan humoristiksi, niin silloin luomistekojen käyttäytyminen osoittaa jumalan myös seksihulluksi raakalaiseksi. Missä kulkee raja jumalisen ohjauksen kyseessä ollessa?

Tämä oli ainoa keskusteluketju jota oli helppo ja jopa ihan hauska lukea. Oliko pakko aloittaa väittely sivuhuomautuksesta ja masentaa minut? Olo on tarpeeksi paha jo muutenkin.

En tiedä uskonko jumalaan. En tiedä uskonko elämään. En tiedä haluanko elää. En tiedä uskallanko tulla tälle palstalle enää.

Missä kulkee raja jumalisen ohjauksen kyseessä ollessa?

Ennen vanhaa muistaakseni jossain Viipurin kohdalla, nykyisin vähän lähempänä

Midoriko: "Tämä oli ainoa keskusteluketju jota oli helppo ja jopa ihan hauska lukea. Oliko pakko aloittaa väittely sivuhuomautuksesta ja masentaa minut? Olo on tarpeeksi paha jo muutenkin."

Tämä on myös syynä miksi minä en paljon viitsi keskusteluihin osallistua. Jumalaan edelleen uskovana ex-todistajana ei kiinnosta joutua väittelemään jonkun ateistin kanssa asiasta, tarpeeksi kasaamista tässä rikkonaisessa elämässä muutenkin. Kaikki saavat uskoa miten haluavat, ja tässä mukavassa ketjussa kai oli tarkoitus jutustella Jehovan todistajien uskonnollisesta huumorista..

Tuskin oli rippeliltä tarpeellista aloittaa tähän ketjuun väittelyä aiheesta.

Alueveli kirjoitti:Tuskin oli rippeliltä tarpeellista aloittaa tähän ketjuun väittelyä aiheesta.

Ok. Pahoitteluni.

-

wolframium kirjoitti:

rippeli kirjoitti:

Alueveli kirjoitti:Tuskin oli rippeliltä tarpeellista aloittaa tähän ketjuun väittelyä aiheesta.

Ok. Pahoitteluni.

Jatkakaa ihmeessä väittelyä. Muuten laitan tietokoneen kiinni ja menen nukkumaan.

Krooh, pyyh... [ravistelee] mitäh...??

Ehkä tämä kertoo jotain tietystä osasta mihin tahansa keskustelufoorumiin osallistujia?

Meilläpäin on kulkenut tälläinen; "Tunti kuussa, ikuinen elämä maassa"

Hei bbq ja tervetuloa palstalle!

Tuon tunti kuussa -jutun olen minäkin kuullut. Monen kohdalla siinä oli vinha perä.
Nykyisinhän tuo voisi kuulua "Vartti kuussa, ikuinen elämä maassa."

bbq kirjoitti:Meilläpäin on kulkenut tälläinen; "Tunti kuussa, ikuinen elämä maassa"

Meillä se oli, "tunti kuussa, ikuisesti maassa".

No, henki sama

bbq kirjoitti:Meilläpäin on kulkenut tälläinen; "Tunti kuussa, ikuinen elämä maassa"

Taitaa olla ensimmäinen JT-vitsintynkä minkä olen ikinä kuullut. Hauskoja kokemuksia en lukisi vitseiksi.

Mä muistelen aikoinaan, kun oli jokin teinraivaajien kokoontuminen ja jos majoitti yhden niin pääsi sitten johonkin loppujuhlaan salille. Täällä sitten oli organisoitua ohjelmaa ja esityksiä. Olivat laatineet sketsin muunmuassa, kun kaksi TR:ää keskustelee kirjallisuudesta, jotenkin seuraavasti:

" Tää keltainen pommi on aivan loistava ja jos sei ei onnistu niin onhan tämä punainenkin. Sitten näitä trakuja on kiva heitellä postiluukusta ihmisten koteihin...jne" (oli noita varmaan muitakin)

Sitten siinä oli yksi "sivullinen", joka meni kauhistuneena kertomaan ystävälleen mahdollisesta terrori-iskusta.

En tiedä sitten oliko tämä lähinnä opettavainen juttukin samalla.