Veljesseura.org

Johanneksen poika kirjoitti:kerron vain omasta epäuskostani nykyiseen teoriaan ilman Jumalaa

Tämän ajatuksen avulla päästäänkin tieteen "tiukkaan ytimeen":

1) Tiede ei voi ottaa kantaa jumalan olemassaoloon - eikä sen tarvitsekaan ottaa - koska jumalaa ei voida havainnoida tai mitata mitenkään. Ei edes epäsuorasti, vaikka Vt-seura haluaakin usein niin uskotella.

2) Samasta syystä tiede ei ota kantaa alkuräjähdyksen alkusyyhyn. Siitä voidaan toki esittää spekulaatioita ja villejä ajatuksia - tiedemiehet kun ovat mielikuvitusrikasta sakkia - mutta ainoastaan alkuräjähdyksen jälkeiset sekunnin murto-osat (aina tähän hetkeen asti) ovat havaintolaittein ja matemaattisin menetelmin todennettavissamme.

Oikeastaan minusta koko "tiede vs. uskovaisuus" -keskustelu on hiukan absurdia, koska TIETEEN EI PIDÄ EIKÄ TARVITSE OTTAA KANTAA SELLAISEEN ASIAAN, JOTA EI VOIDA HAVAINNOIDA (josta jumala on vain yhtenä esimerkkinä).

"2) Samasta syystä tiede ei ota kantaa alkuräjähdyksen alkusyyhyn. "

Joo, mutta tiedemies on kai saattanut spekuloida.

Muistelen sen Stephen Hawkinsin yhden ajatusketjun olleen että nykyinen maailman laajentuminen jatkuisi kunnes kääntyisi päinvastaiseksi ja siis supistumiseksi ja jatkuisi jonkinlaiseen kasaanpainuimiseen ja luhistumiseen ja alkuräjähdykseen taas. siis alkuräjähdykseen.

Ei jaksa muistaa, sanoiko hän ehkä lopuksi että ehkei sittenkään vaan....

Vieras kirjoitti:Muistelen sen Stephen Hawkinsin yhden ajatusketjun olleen että nykyinen maailman laajentuminen jatkuisi kunnes kääntyisi päinvastaiseksi ja siis supistumiseksi ja jatkuisi jonkinlaiseen kasaanpainuimiseen ja luhistumiseen ja alkuräjähdykseen taas. siis alkuräjähdykseen.

Ei jaksa muistaa, sanoiko hän ehkä lopuksi että ehkei sittenkään vaan....

Niin kauan kun Hawking ei esitä havaintomateriaalia tai matemaattis-fysikaalista päättelyketjua ajatustensa tueksi, ne ovat spekulaatiota. Vai sanoisinko jopa "omaa henkilökohtaista uskoa"?

eikös se ole juuri tuota "teoreettista fysiikkaa", missä kaikki mitä tarvitaan on istumakelpoinen puun siimes ja ajattelukelpoinen ja -halukas fyysikko ?

Einsteinin enrgia on massa kertaa valon nopeuden neliö, on kai juuri semmoinen pohdittu, jotkut sitä näyttävät vieläkin joskus epäilevän, harva kai voi kynällä tarkistaa oikeaksi paperille.

Kysymys kaiken alusta on vaikeasti pääteltävä meikäläiselle, mutta tuossa Hawkingin jutussa voisi olla itua, mihin sitten tämä laajeneminen päättyisi muuallekaan ?

Vieras kirjoitti:eikös se ole juuri tuota "teoreettista fysiikkaa", missä kaikki mitä tarvitaan on istumakelpoinen puun siimes ja ajattelukelpoinen ja -halukas fyysikko ?

Lisäisin tuohon luetteloon vielä putoamiskelpoisen omenan

Vieras kirjoitti:eikös se ole juuri tuota "teoreettista fysiikkaa", missä kaikki mitä tarvitaan on istumakelpoinen puun siimes ja ajattelukelpoinen ja -halukas fyysikko ?

Lisäksi myös tehokas kaukoputki ja erilaiset muut säteilyn aallonpituuden mittarit auttavat siinä, että voimme havainnoida/mitata teoreettisen fysiikan väittämät oikeiksi.

Vieras kirjoitti:Einsteinin enrgia on massa kertaa valon nopeuden neliö, on kai juuri semmoinen pohdittu, jotkut sitä näyttävät vieläkin joskus epäilevän, harva kai voi kynällä tarkistaa oikeaksi paperille.

Matematiikan "kauneus" piilee siinä, että sen avulla voidaan käsitellä/ennustaa ihmismielelle ja -kokemusmaailmalle muutoin varsin vaikeaselkoisia asioita. Tokihan myöhempi (havainnoiva) tähtitiede ja kosmologia ovat todistaneet Einsteininkin teoriat oikeiksi ja mielekkäiksi, joten niitä ei tarvitse kauheasti enää epäillä.

Vieras kirjoitti:Kysymys kaiken alusta on vaikeasti pääteltävä meikäläiselle, mutta tuossa Hawkingin jutussa voisi olla itua, mihin sitten tämä laajeneminen päättyisi muuallekaan ?

Itse uskon, että Hawkingin ajatus voisi olla ihan järkeenkäypä. Luonnossa kaikki asiat ovat jatkuvassa kiertokulussa, joten miksei näin voisi olla myös suuremmassa, koko maailmankaikkeuden mittakaavassa?

Suhteellisuusteorian vahvistamisesta sen verran, että myös arkiperäisen käsitekyvyn ulkopuolelle jäävä ajan suhteellisuus on vahvistettu. Aluksi lentokoneella ja atomikelloilla, myöhemmin satelliiteilla. Ilman suhteellisuusteorian matemaattista soveltamista olisivat GPS paikantimetkin sellaiset 50% epätarkempia. Tämä johtuu ajan hidastumisesta suurissa nopeuksissa.

Olisiko mahdotonta ajatella mailmankaikkeuden päätyvän lopulta yhteen suunnattomaan mustaan aukkoon, joka sitten räjähtäisi synnyttäen uuden maailmankaikeuden. Niin tai näin: elämä maapallolla on kuitenkin ihme sinänsä, mutta mahtaisiko toisista galakseista löytyä vastaavia ihmeitä? Oma galaksimme, Linnunrata, on jo tuhoon tuomittu. Oliko niin, että Andromedan galaksi nielaisee Linnunradan tuotapikaa tähtitieteellisellä ajalla mitattuna.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:elämä maapallolla on kuitenkin ihme sinänsä, mutta mahtaisiko toisista galakseista löytyä vastaavia ihmeitä?

Oma henk.koht. uskoni on, että kyllä, ja kaiken lisäksi hirvittäviä määriä. Tämän henk.koht. uskoni perustan puhtaaseen tilastomatematiikan suomaan todennäköisyyteen; mikäli tähden ympärillä pyörii planeetta, joka sijaitsee nestemäisen veden lämpötila-alueella, se on toki pieni kaistale, mutta ei nyt niin pieni kuitenkaan, etteikö miljardeista tähtijärjestelmistä löytyisi miljoonia sellaisia.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Oma galaksimme, Linnunrata, on jo tuhoon tuomittu. Oliko niin, että Andromedan galaksi nielaisee Linnunradan tuotapikaa tähtitieteellisellä ajalla mitattuna.

Tuo on pelkkä tulkintakysymys. "Tuho" tai ei, eihän sitä tiedä minkälaisia ihanuuksia siitäkin törmäyksestä kehkeytyy

wolframium kirjoitti:Oma henk.koht. uskoni on, että kyllä, ja kaiken lisäksi hirvittäviä määriä. Tämän henk.koht. uskoni perustan puhtaaseen tilastomatematiikan suomaan todennäköisyyteen; mikäli tähden ympärillä pyörii planeetta, joka sijaitsee nestemäisen veden lämpötila-alueella, se on toki pieni kaistale, mutta ei nyt niin pieni kuitenkaan, etteikö miljardeista tähtijärjestelmistä löytyisi miljoonia sellaisia.

Olen kuullut vastaavan näkemyksen useasti, mutta siinä on eräs perustavaa laatua oleva virhe.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Vihje pulman ratkaisemiseksi. Liittyy tilastotieteeseen ja todennäköisyysteoriaan.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Vastaus. Emme ole löytäneet elämää planeettamme ulkopuolelta, eikä yhden otoksella laadita tilastoja. Emme siis tiedä kuinka harvinaista elämä on. Näillä tiedoilla ei siis myöskään voi laskea teoreettisia todennäköisyyksiä.

Maapallon kaltaisissa olosuhteissa olevien planeettojen osalla tilanne alkaa parantua, sillä niistä on jo muutamia havaintoja. Otoksen täytyisi kuitenkin olla merkittävä, jotta sen perustella voisi tehdä johtopäätöksiä.

PoterO kirjoitti: Vastaus. Emme ole löytäneet elämää planeettamme ulkopuolelta, eikä yhden otoksella laadita tilastoja. Emme siis tiedä kuinka harvinaista elämä on. Näillä tiedoilla ei siis myöskään voi laskea teoreettisia todennäköisyyksiä.

Maapallon kaltaisissa olosuhteissa olevien planeettojen osalla tilanne alkaa parantua, sillä niistä on jo muutamia havaintoja. Otoksen täytyisi kuitenkin olla merkittävä, jotta sen perustella voisi tehdä johtopäätöksiä.

No okei, olet erittäin paljon oikeassa siinä, että emme pysty tekemään tähtijärjestelmien - puhumattakaan galaksien - välisiä tilastoja yhtään mistään asiasta.

En sitten tiedä millä muullakaan tavoin tätä uskoani voisi perustella; jos hiekkarannalla on tuhottomasti hiekanjyviä, niin niitähän vaan on. Vai pitäisikö sittenkin ruveta uskomaan rannalle ajautuneeseen Pullon Henkeen??

Jos käsittää oikeaksi semmoisen elämänsyntymismallin, jossa tietynlaiset ainesosat ovat määrätyissä olosuhteissa, niin voidaan jo arvioida, laskeskellakin todennäköisyyksiä.

Esim. käsitys aineesta yleensä on järkeilemällä ohittanut käytännön tulokset siinä mielessä, että jossain vaiheessa kun alkuaineet laitettiin järjestykseensä, niin pääteltiin, että siitä puuttui joitakin, jotka sitten tosiaan myös käytännössä löydettiin. Niiden atomien ydin- ja elektronirakenteestahan oli kysymys.

Tuossa mielessä voi päätellä vaikka aurinkojen lukumäärän, niistä sopivalla etäisyydellä olevien planeettojen lukumäärän ja edelleen niistä ne, joissa on sopivat olosuhteet.

maamme kaltaisen planeetan olosuhteet olisivat hyvä esimerkki. Ihmisen ollessa Herransa muurahaisena yhden hiekanjyvän pintaa taapertamassa on hänen joskus vaikea ajatella kyllin kauas, vaikka edes 120 valovuoden päähän, jonne hengissä matkustaminen olisi teoreettisestikin mahdotonta, koska ihmisikä ei siihen riittäisi, kuitenkin avaruutta olisi tuolloinkin vain tökkäisty neulalla, jota pistoa tutkin muu huomaisi kuin Herramme itse kaikkivoipaisuuttaan.

Mitä oli ennen BigBangia tai ennen kuin joku Jumala loi kaiken tai mitä oli ennen jotain Jumalaa ?

Emme vain voi tietää tai ymmärtää.

Bergerac kirjoitti:mitä oli ennen jotain Jumalaa ?

Ihminen ei tehnyt kysymyksiä.

toolman kirjoitti:

Bergerac kirjoitti:mitä oli ennen jotain Jumalaa ?

Ihminen ei tehnyt kysymyksiä.

Nyt en pysynyt kärryillä