Veljesseura.org

Vika on aina lähtijässä, syistä ei niin väliä. Näin se asia tulkitaan todistajamielissä (pienen johdattelun tuloksena... korostan sanaa pienen). Ei ole mitään väliä yksityiskohdilla, sama ilmoitus, sama kohtelu. Luulen että itse eronneet ovat vähän tabu. Joskus niihin pitää maalata joku synti, että saadaan samalle tasolle orgioita järjestävän pervon kanssa (tai järkensä menettänyt jos ei turmeltunut). Opillisista syistä vankilasta karkaavat ovat kai yksi isoimmista vaaratekijöistä mentaalivankilassa vielä oleville. Mielikuvitusmuurin ylläpitäminen kun vaatii jatkuvaa syöttöä.

ajoulupukisti kirjoitti:Luulen että itse eronneet ovat vähän tabu. Joskus niihin pitää maalata joku synti, että saadaan samalle tasolle orgioita järjestävän pervon kanssa (tai järkensä menettänyt jos ei turmeltunut). Opillisista syistä vankilasta karkaavat ovat kai yksi isoimmista vaaratekijöistä mentaalivankilassa vielä oleville.

Juuri näin. Nuorena ja naiivina itselleni kesti todella pitkään tajuta, että eroamiseen ei välttämättä liitykään "syntistä" elämää. Ei se kaikille mene jakeluun myöhemminkään. Lapsuuden seurakunnasta itse eronneeseen vanhimpaan suhtauduttiin nimenomaan kuin järkensä menettäneeseen, ja asia tuntui olevan tabu. Vanhimmiston on aika helppo auktoriteetillaan vaientaa keskustelu seurakunnan sisällä näistä tapauksista.

Noudatan ehdottomasti korkeaa moraalia, eli suhteessa naisiin noudatan jt-oppia noin 1952, ja tupakoinnin puolesta taas jt-oppia noin 1970. En siis elä syntisesti, esikristillisiin aikoihin verrattuna elän jopa todella hyveellisesti, minulla ei ole nimittäin edes yhtään orjaa. Toistaiseksi, ainakaan.

Vartiotorni-seuran pelko epäedullisen tiedon leviämisestä tietämättömien ja maksavien jäsenten keskuuteen näyttää vain pahenevan. Kun viimeaikaisia tutkittavia artikkeleita seuraa, niin joka numerossa varoitellaan olemasta missään tekemisissä mahdollisen kritiikin kanssa. Toukokuun numerossa jälleen näin:

"Älkäämme siksi olko missään tekemisissä luopioiden tai kenenkään sellaisen kanssa, joka väittää olevansa veli mutta tuottaa Jumalalle häpeää. Näin tulisi menetellä, vaikka kyseessä olisi joku sukulaisemme." (Vartiotorni 15. toukokuuta 2012, s. 26)

"On hyödytöntä yrittää kumota luopioiden tai muiden Jehovan järjestöä arvostelevien väitteitä. Todellisuudessa on hengellisesti vaarallista ja sopimatonta perehtyä heidän aineistoonsa, onpa sitä tarjolla painetussa muodossa tai internetissä."

Korostukset lisätty. Aika paksua.

ajoulupukisti kirjoitti:Aika paksua.

Sanoisin: Aika epätoivoista.

Luulisi Ainoan Oikean Totuuden olevan niin vankka uskorakennelma, että se kestäisi vähintään "huonojen" ihmisten ja luopioiden koettelun.

JK

ajoulupukisti kirjoitti:

"On hyödytöntä yrittää kumota luopioiden tai muiden Jehovan järjestöä arvostelevien väitteitä. Todellisuudessa on hengellisesti vaarallista ja sopimatonta perehtyä heidän aineistoonsa, onpa sitä tarjolla painetussa muodossa tai internetissä."

Korostukset lisätty. Aika paksua.

Vt -seuran logiikka ontuu pahasti. Paavalin kysymys Gal. 4:16:ssa selittäköön, että miten.

"Onko minusta sitten tullut teidän vihollisenne, koska sanon teille totuuden?"

Vieras kirjoitti:*kannusti osaltaan häntä korjaamaan suhteensa Jehovaan*

Ompa hyvä että mies sai korjattua suhteensa Jehovaan.
Elämänsä paras teko.

ONKO kukaan koskaan miettinyt, että seura käyttää kuvitteellisia kertomuksia pönkittääkseen omia ajatus suuntiaan (sen hetkisiä, ennenkuin valo vaihtuu)?

Vieras kirjoitti:ONKO kukaan koskaan miettinyt, että seura käyttää kuvitteellisia kertomuksia pönkittääkseen omia ajatus suuntiaan (sen hetkisiä, ennenkuin valo vaihtuu)?

Ja kun Jehovan pyhän hengen ohjauksessa olevan viestintäkanavan mielikuvitus ei enää riitä, niin sorvataan todellisesta tapahtumasta kuvitteellinen rohkaiseva kokemus. Vartiotorni-lehdessä 15. heinäkuuta 1982 sivulla 25-26 oli vainoartikkeli, otsikolla ”Kestäminen iloiten vainosta huolimatta" ja alaotsikolla " Kokousten tärkeys":

”Maaliskuussa 1963 Gbarngassa Liberiassa Jehovan todistajien piirikonventissa olleet noin 400 henkeä saarrettiin ja heidät pantiin neljäksi päiväksi sotilasleiriin ilman ruokaa. Todistajia yritettiin pakottaa sovittelemaan uskonnollisissa vakaumuksissaan ja tervehtimään Liberian lippua, ja siksi heitä pahoinpideltiin ja heidän omaisuutensa ryöstettiin. Vaikka tässä tapauksessa enemmistö sovitteli, niin silti melko suuri joukko säilytti nuhteettomuutensa. Englanninkielinen vuoden 1977 Jehovan todistajain vuosikirja sanoo sivulla 176: ”He kuuluivat kaikkiin luokkiin, lukutaidottomiin ja hyvin koulutettuihin. Uskollisten ryhmässä olleet olivat käyneet säännöllisesti kokouksissa.””

Lähteeksi mainittiin vuosikirja, joten seuran harmiksi monet julistajat tarkistivat vuosikirjan tapahtumaversion. Se oli harmillista nimenomaan sen takia, että tuon Vartiotornin artikkelin kirjoittajan teksti ei pidä yhtä vuosikirjan tekstin kanssa, vuosikirja nimittäin toteaa lopputuloksen olleen juuri päinvastainen, suurin osa hylkäsi puolueettomuutensa. Näiden joukossa seitsemän seurakunnanpalvelijaa, yhdeksän erikoistienraivaajaa ja yksi Gilead-koulun suorittanut. Tämä johti jopa seurakuntien lakkauttamiseen.

Ilmeisesti asian tiimoilta tuli palautetta, joten oli rajoitettava vahinkoja. Niinpä Vartiotorniin (w82 July 15 p. 31; suomenkielistä vahingonrajoitusta ei katsottu tarvittavan) laitettiin korjaus:

"In The Watchtower of April 15, 1982, page 26, paragraph 19, it states that in the persecution of Jehovah’s Witnesses at Gbarnga, Liberia, in March 1963, a few compromised but the majority maintained their integrity. However, the Yearbook for 1977 states that the majority compromised their faith. Why this discrepancy?
The statement in The Watchtower for April 15, 1982, is in error. Actually, according to the Yearbook of 1977, pages 176 and 178, there were about 100 Liberian Witnesses who went through the Gbarnga persecution maintaining integrity, while approximately 200 compromised their faith.
Of course, if we were to take the combined, worldwide picture of the persecution of Jehovah’s Witnesses, it will certainly be established beyond doubt that by far the great majority have proved faithful under persecution, and only a relatively small minority have compromised their faith."

Vastauksen viimeinen kappale on taattua tuttua tyyliä, käännetään huomio muualle ja asia on sillä kuitattu.

Vieras kirjoitti:Sanoisin: Aika epätoivoista.

Jep, tuossa oli vielä mielekiintoinen lisä edellisiin varoituksiin:

"On hyödytöntä yrittää kumota luopioiden tai muiden Jehovan järjestöä arvostelevien väitteitä." (Vartiotorni 15. toukokuuta 2012, s. 26)

Samahan se Vt-seuralle tietenkin on, mistä suunnasta se impulssi omaan ajatteluun Jehovan todistajille tulisi, joten kannattaa siksi varoittaa kaikista suunnista tulevasta kritiikistä.

Vieras kirjoitti:Luulisi Ainoan Oikean Totuuden olevan niin vankka uskorakennelma, että se kestäisi vähintään "huonojen" ihmisten ja luopioiden koettelun.

Niinhän sitä luulisi. Itse asiassa Vartiotorni-seuran mukaan sen pitäisi kestää ihan kaikki koettelu:

"It is important, then, that you "keep testing whether you are in the faith," as Paul declared. Keep checking to see whether the things you believe are in keeping with God's Word. But the question is, Are you willing to put your religion through such a test? There is nothing to fear, because if you have the right religion you can only be reassured by the examination."
(Watchtower 1958, May 1, p. 261)

"Niiden asioiden kyseenalaistaminen, joille meidät on kasvatettu osoittamaan uskollisuutta, vaatii kuitenkin rohkeutta ja aiheuttaa haastavia tilanteita." (Vartiotorni 15. elokuuta 2002, s. 4)

"On myös ihmisiä, jotka ovat ihailtavan innokkaita uskonsa puolesta. Mutta onko vilpittömyys tae siitä, että uskonkäsitykset ovat oikeita?" (Vartiotorni 15. heinäkuuta 2005)

”Miksi näkemyksiään tulisi tarkastella ja koetella? Koska valheeseen perustuva usko on silkkaa itsepetosta. - - Entä jos saa selville jotain, mikä näyttää olevan ristiriidassa omien syvään juurtuneiden näkemysten kanssa? Pitäisikö se sivuuttaa? Ei tietenkään. Joskus voi olla erityisen järkevää harkita sellaisia voimakkaita todisteita, jotka näyttävät olevan vastoin sitä, mihin uskoo.” (Herätkää! tammikuu 2011, s. 28, 29)

Näitä kysymyksiähän voisi käydä läpi vaikka perheen palvonta-illassa; ottaa lusikan kauniiseen käteensä ja kysyä: Miten on minun uskontoni laita? Kestääkö se kriittisen tarkastelun ja suoranaisen koettelun?

Vieras kirjoitti:ONKO kukaan koskaan miettinyt, että seura käyttää kuvitteellisia kertomuksia pönkittääkseen omia ajatus suuntiaan (sen hetkisiä, ennenkuin valo vaihtuu)?

Ei pelkästään miettinyt, vaan myös todistanut, että asia on niin. Esim. Tammikuun 2012 Herätkää! -lehden pääkirjoitus oli tällainen "muokattu" tarina, jossa oli ilmaisen tahallisesti analysoitu väärin niitä Transparency Internationalin korruptiotutkimuksia eri vuosilta (Transparency International itse kertoo, ettei eri vuosilta olevia tutkimustuloksia voi verrata keskenään!).

JK

Kuinka aktiivi-jt suhtautuisi jos hänen mielipidettään kysyisi, sanotaan mormoneista, eisttäisi heillä olevan entisten jäsenten karttamissäännön, kuvaisi sen kuten sääntö on todistajilla, painostetaan täydelliseen välirikkoon mihinkä monet mormonit menevät, vain perintöasioita saa valvoa perheenjäsenen kuoltua...mitä sanot tuollaisesta mormonien karttamissäännöstä ?

Vieras kirjoitti:Kuinka aktiivi-jt suhtautuisi jos hänen mielipidettään kysyisi, sanotaan mormoneista, eisttäisi heillä olevan entisten jäsenten karttamissäännön, kuvaisi sen kuten sääntö on todistajilla, painostetaan täydelliseen välirikkoon mihinkä monet mormonit menevät, vain perintöasioita saa valvoa perheenjäsenen kuoltua...mitä sanot tuollaisesta mormonien karttamissäännöstä ?

Hyvä suunnitelma, tota käytän kun seuraavan kerran jeppuloihin!

Jehovan todistajien karttamissääntö on edelleen voimissaan, ja viimeisen parin vuoden aikana seurakunnan tutkittavissa kirjoituksissa on esitetty hyvinkin voimakkaita kannanottoja ja yksiselitteisiä ohjeita siitä, kuinka tulee karttaa omia lähisukulaisiaankin. Tästä huolimatta ulkopuolisille ihmisille halutaan antaa aivan toisenlainen kuva Jt-uskonnosta, kuten tuore Herätkää! -lehti jälleen osoittaa:

"On totta, että monet uskontokunnat ovat syyllistyneet ulkokultaisuuteen ja lukemattomiin julmuuksiin. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki järjestäytyneet uskonnot pitäisi hylätä. Täytyy olla olemassa uskontokunta, joka osoittaa rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan ja opettaa toisille Jumalan moraaliperiaatteita." (Herätkää! syyskuu 2012 s. 21)

Missäköhän sellainen järjestäytynyt uskontokunta olisi, joka ei jakaisi ihmisiä erilaisiin lokeroihin ja olisi rehellinen? Enpä ole vielä sellaista löytänyt.

Voimantorni kirjoitti:Missäköhän sellainen järjestäytynyt uskontokunta olisi, joka ei jakaisi ihmisiä erilaisiin lokeroihin ja olisi rehellinen? Enpä ole vielä sellaista löytänyt.

Älä sure. En minäkään tiedä.