Islam tulee ja islam tappaa?

[theos]

Ei kyse ole politiikasta vaan kyseisen uskonnon väkivaltaisesta vs. väkivallattomasta luonteesta. Ja aika väkivaltainen tuo uskonto minusta on jos suomalaisetkin muslimeiksi kääntyneet tuntevat tarvetta lähteä 1500 km päähän tappelemaan uskoveljiään vastaan. Ko. aluepolitiikkaanhan he eivät mitenkään suomalaisina liity.

[KN1]

.

[theos]

Väärin. Jos SUOMI lähettää alueelle sotajoukkoja, niin kyse on silloin poliittisesta kannanotosta. Kun Suomessa elävät yksittäiset ihmiset päättävät lähteä ominpäin sotimaan yli 1500 km päähän, on kyse jostain muusta. Varsinkin kun heillä ei ole lainkaan sukulaisia tai mitään muitakaan siteitä Syyriaan. Todennäköisesti yksinkertiaisina ihmisinä eivät ole aiemmin tienneet Syyriasta juuri mitään... edes kunnolla missä se sijaitsee. Yksittäisen uskonkiimaisen ihmisen sotaretki on siis uskonsota ja kuten kirjoituksen suomalaisen nuorenmiehen kirje äidilleen osoittaa, niin paratiisi ja marttyrius siintää silmissä. Vain mullahin antama sotaanlähtökehoitus uupuu jutusta.

[p0ter0]

Uskonnolliseksi kysymykseksi redusoiminen ei luonnistu, koska Syyrian tilanne on mitä suurimmassa määrin myös poliittinen. Onhan tilanne kuitenkin aivan eriluontoinen, kuin uskonsotaan lähtö vaikkapa Irakin ja Afganistanin hallituksia vastaan. Ketjun otsikon ja aiheen kannaltahan on oleellista, lähtisikö suomalainen uskonsotaan nykyistä suomalaista/länsimaista demokratista valtiota vastaan. Esimerkiksi maailmansodissa lukuisat vapaaehtoiset lähtivät Eurooppaan sotimaan despotismia vastaan. Tämän perusteella emme kuitenkaan ole redusoimassa demokratiaa väkivaltaisen intervention yksiselitteiseksi motivaatioksi. Toisena esimerkkinä voi pohtia vaikka Pohjois Irlantia. Olisiko konfliktin redusoiminen uskonnolliseksi kiistaksi perusteltua?

Mikäli palaamme kysymykseen islamista rauhan-/väkivallan-uskontona, niin tällaiset kysymykset ovat mielestäni väärin aseteltuja, koska harva oikeasti näkee uskontoja näin yksisilmäisesti. Hokemasta rauhan uskonnosta on tullut niin sanottujen maahanmuuttokriittisten lähes yksinoikeudella käyttämä olkinukke, millä luodaan mielikuva toisella tavalla ajattelevien kategorisesta typeryydestä ja sinisimäisyydestä, oman yksisilmäisyyden ollessa ainoastaan realismia. Onhan kyseinen hokema toki retorisesti muutenkin varsin iskevä. Vaikka pidänkin monia islamiin liittyviä ilmiöitä länsimaalaisin silmin katsottuna primitiivisinä, niin en pidä sen väitettyä uhkaa kuitenkaan perusteltuna.

[KN1]

.

[theos]

Motiivi on se sana johon kannattaa keskittyä.

[KN1]

.

[KN1]

.

[p0ter0]

maahanmuuttokriittisten

Mitä enemmän historiaan perehtyy, niin sitä vähemmän ymmärtää "maahanmuuttokritiikkiä"

Otetaan esimerkiksi Belgia. Belgian kuningas Leopold omisti kokonaisen, verrattaen suuren maapläntin Afrikassa. Kyseisen sian aikana Kongon vapaavaltiossa väkiluku väheni eri arvioiden mukaan 3-30 miljoonaa eri tappomenetelmien vuoksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kongon_vapaavaltio

Mielestäni Belgia saa nyt kyllä muutamaa neekeriä sietää ja vastiketonta sosiaaliturvaa maksaa tuosta hyvästä.

Ranskan, Englannin, Saksan, Italian, Espanjan, Hollannin ja muutaman muun rellestäminen maailmalla myös unohtuu. Kyllä siihen maahanmuuttoon johtaa historiallinen polku, mutta sitä harvoin Hommaforumilla selostetaan.

Kriittisyys on toki ihan paikallaan asian kuin asian suhteen, mutta maahanmuuttokritiikistä suurin osa on ihan muuta kuin kriittisyyttä. Mielestäni ehkäpä ironisinta hompanssien ulkomaiden ja -maalaisten tilastollisien väkivaltafaktojen monomaanisessa arkistoinnissa on se, että samaan aikaan Mestari harmittelee miten väkivalta on aliarvostettu keino ratkaista ongelmia. Sarkasmia, satiiria ja ties mitä muuta poliittisesti korrektiahan se on tietysti kysyttäessä, vaikka politiittien korrektius onkin kirosana. Ulkomaalaisten rikollisuuden analysoimisesta unohtuu herkästi myös, että suomalaiset ovat suurin vähemmistö Ruotsin vankiloissa, mutta tämähän ei millään voi olla kansallinen tai etninen erityisominaisuus, minkä perustella voisi harkita porttikieltoa.

[KN1]

.

[theos]

En oikein ymmärrä miten kolonialismi saadaa yhdistettyä aiheeseen. Tai samaa kolonialismiahan islamkin on koko historiansa ajan harrastanut.

En käsitä myöskään sitä, miten suomalaisten vankimäärä Ruotsissa liittyy mihinkään - pitäisikö suomalaisten olla mallikansalaisia kaikissa maissa? Eihän suomalaiset ole sitä edes Suomessa - rikkeettömiä pulmusia. Ruotsissa suomalaiset ovat olleet jo 30 vuotta ylivoimaisesti suurin vierasmaalaisten ryhmä (tällä hetkellä yli kolmasosa Ruotsin ulkomaalaisista on suomalasperäisiä). Myös vankiloissa mikä on aika luonnollista. Ruotsissa on suomalaisia vajaa puolimiljoonaa joista vankilassa noin 150 (kaikestaan suomalaisia on ulkomaalaisissa vankiloissa parisensataa). Jos tuota suhdetta vertaa Suomessa olevien ulkomaalaisten vankilaedustuksiin niin taitaa prosentuaaliset suhteet olla aika mielenkiintoisia.
Etenkin etelätuonnin suhteen.

[p0ter0]

Eikö samalla periaatteella tulisi pohtia tulisiko kansalaisuutta x olevien olla mallikansalaisia Suomessa? Olleellista maahanmuuttokritiikin argumenttien kannalta suomalaisten rikollisuudesta Ruotsissa on se, että suomalaiset ovat yliedustettuja kantaruotsalaisiin nähden Ruotsin vankiloissa ja rikostilastoissa. Yliedustuksen voi olettaa vain kasvavan, kun tilastoinnissa ei oteta huomioon Ruotsin kansalaisuuden saaneita suomalaisia ja näiden jälkeläisiä. Suomalaistaustaisilla on siis tilastollisien faktojen perusteella vaikeuksia sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan, jopa kymmenien vuosien yrittämisen jälkeen. Tämähän on mitä tavanomaisinta maahanmuuttokriitikon retoriikkaa, mikä perustuu aivan pelkkiin todellisiin faktoihin. Mikäli ruotsalainen maahanmuutokriitikko tekisi tilastollisien faktojen perusteella samanlaisen johtopäätöksen suomalaisen maahanmuuttokriitikon kanssa, niin tämä vaahtoaisi myös suomalaisten rikollisten karkotuksesta ja rajojen sulkemisesta suomalaisilta; ehkäpä nyt eliittiä lukuunottamatta. Mikäli ulkomaalaisten yliedustus vankiloissa katsotaan edelleenkin validiksi argumentiksi, niin olisi mielenkiintoista tietää mistä suhdeluvusta kantaväestöön verrattuna sopii repiä verkkarit ja minkä suhdeluvun alle menevä yliedustus on luonnollista ja hyväksyttävää, ettei vaan tule sellaista harhakuvaa, että yliedustukseen suhtautumiseen littyisi etnisyyteen tms. liittyviä seikkoja.

[p0ter0]

Hyvä pointti p0ter0.

Itse näen nykyisin, että maahanmuutto on vain historiallinen jatkumo sille huseeraukselle, mitä Euroopan valtiot ovat rajojensa ulkopuolella harjoittaneet. Ilman kolonialismia, tuskin olisi koko ongelmaa olemassa.

Kolonialismilla on kieltämättä ollut suuri vaikutus maailmanpolitiikkaan. Suurimmalla osalla kehitysmaistahan - mukaan lukien muslimienemmistöiset valtiot - on enemmän tai vähemmän siirtomaatausta. Jotkut valtiot eivät ole olleet virallisesti siirtomaita, mutta länsimaat ovat tukeneet esimerkiksi oikeistolaista despotismia kylmänsodan aikana. Länsimaat esimerkiksi salamurhasivat tai murhauttivat mainitsemasi Kongon ensimmäisen demokratisesti valitun presidentin, koska tämän katsottiin olevan liiaksi sosialismiin kallellaan. No, tämän seurauksenahan se paljon kuultu gebardihattu sitten pääsi Zairenakin tunnetussa valtiossa valtaan. Entistä siirtomaapolitiikkaa vieläkin oleellisempana pointtina näkisin, että siirtomaamiehityksen ja -vallan sijasta entiset siirtomaat on saatu toimimaan siirtomaavaltojen lailla omia kansojaan kohtaan. Siirtomaavaltojen aika ei todellakaan ole siis ohi, vaan on aikaisempaa miehitysvaihetta merkittävästi tuottoisampaa.

Jos nyt palataan maahanmuuttoon, niin olen sen verran "maahanmuutokriitikko", että en näe täysin erilaisista kultuureista ja sosioekonomisista olosuhteista tulevien siirtelyä aivan mihin tahansa parhaana mahdollisena ratkaisuna. Mielestäni konflikteja pakenevien auttaminen on toki jaloa, mutta vanhan sanonnan mukaan tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Suomihan ottaa vastaan paljon juuri niistä surkeimmista oloista tulleita, kun taas paikallinen eliitti suuntautuu usein esimerkiksi jo kielellisien syiden vuoksi muihin maihin. Koska suuren osan pakolaisista arki ja kulttuuri on ollut kotimaassaan täysin erilaista, niin syrjäytymisen riski kasvaa mitä erilaisempaan kulttuuriin heidät sijoitetaan. Mielestäni länsimaat syyllistyvät usein tietynlaiseen ylimielisyyteen (valkoisen miehen taakka villien sivistämiseksi) sijoittaessaan erilaisista kulttuureista konflikteja pakenevia ilman sen kummempaa pohdintaa kuinka paljon länsimainen elämäntapa vastaa heidän kulttuuriaan. Oletusarvonahan on, että länsimaisessa yhteiskunnassa on kaikille kehitysmaita paljon parempi ja tänne on kaikkien mahdollista sopeutua. Länsimainen elintapa siis sijoitetaan tietyllä tavalla arvollisesti kehitysmaiden kulttuureja paremmaksi. Omasta mielestäni parempi ratkaisutapa olisi pyrkiä sijoittamaan konflikteja pakenevat mahdollisimman paljon heidän omia kulttuurejaan tai tarpeitaan vastaaviin olosuhteisiin, mitä ei tietystikkään ole mahdollista ratkaista yksinkertaisesti laittamalla kansallisesti rajoja kiinni. Esimerkiksi koulutetuilla ja uskonnollisesti maallistuneilla on helpompi sopeutua täkäläiseen yhteiskuntaan, kuin vaikkapa pienviljelyllä eläneen lukutaidottoman fundamentalistin. Tämä ei merkitse sitä, että toinen olisi ihmisarvoltaan toista huonompi tai vähemmän avun tarpeessa. Toisella edellämainituista on kuitenkin mahdollista jatkaa tutuhkoa elämäntapaa, kun taas toinen elää usein kafkamaisen taikaseinän turvin täysin vieraan yhteiskunnan marginaalissa. Näkemys sijoittunee johonkin nykyisen maahanmuuttopoliittisen ratkaisun ja maahanmuutokritiikin välimaastoon.

[KN1]

.

[theos]

Tässä tuntuu menevän puurot ja vellit pahemmankertaa sekaisin.