Veljesseura.org

Tämä myötätuntoa tiukkiva empatian osoitus ohitetaan täysin ja keskitytään mätystelemään sen ympärillä mitä muuta olen asiasta sanonut. Kannattaako siis osoittaa mitään myötätuntoa kun sitä ei kuitenkaan ole tarpeen näköjään ottaa vastaan?
Vastaus on tietysti selvä, tarvitsee, kaikesta huolimatta.

Käsittääkseni et tunnusta tällaista ongelmaa jehovantodistajuudessa olevan, etten nyt ymmärrä miksi tässä pitäisi selkään tulla taputtamaan?

Pii kirjoitti:Nämä Pro et contran höpinät on ihan ollut aiheesta riippumatta melkoista kuraa.

Aamen.

Pii kirjoitti:Sinä olet eri mieltä tämän palstan kirjoittajien kanssa. Se on tullut selväksi. Mene jonnekin muualle pätemään. Kukaan ei täällä käänny takaisin todistajaksi sinun puheittasi pohjalta, joten voit lopettaa "saarnaamisesi totuudesta". "totuus" ei tarvitse sinun puolustelujasi.

Tuo ei onnistune, mutta muistuttaisin, että täällä on mahdollista piilottaa haluamansa kirjoittajan lässytykset piiloon: Omat asetukset / Ystävät ja vihamiehet / Vihamiehet. Tuonne kun lisää ne joiden tarinat on todettu jo luetuksi ties moneen kertaan, niin ei jatkossa näe niitä (paitsi valitettavasti jos muut lainaavat ko. henkilön viestejä). Suosittelen lämpimästi.

Verilettu kirjoitti: muistuttaisin, että täällä on mahdollista piilottaa haluamansa kirjoittajan lässytykset piiloon: Omat asetukset / Ystävät ja vihamiehet / Vihamiehet. Tuonne kun lisää ne joiden tarinat on todettu jo luetuksi ties moneen kertaan, niin ei jatkossa näe niitä (paitsi valitettavasti jos muut lainaavat ko. henkilön viestejä). Suosittelen lämpimästi.

Kiitoksia! Pistän heti asetuksia uusiksi. lähtee päivätkin paremmin käyntiin kun ei tarvi ensimmäisenä lukea paskaa

Markku Meilo kirjoitti:

pahkeinen kirjoitti:Tuo "hengellisen yhteyden" homma. Minulle on muodostunut mielikuva että koko termi on kehitetty lähinnä mediaa varten.

Kun nykyisenmallinen erottaminen otettiin 1950-luvulla käyttöön, niin erotetusta tai eronneesta kuulin puhuttavan lähinnä säälien ja siinä kaikki. 1970-luvulla annettiin Vt-rajoitus, ettei saanut keskustella nk. hengellisistä asioista, muussa yhteydenpidossa ei ollut rajoituksia. Sitten 1980-nurkalla kiellettiin kaikki yhteydenpito, eli siis nykytilanne.

Näinpä, ja tämä tilanne joka on jatkunut tuolta 80-luvulta juontaa juurensa v.75 jälkeisistä tapahtumista joiden vuoksi linjaa tiukennettiin jotta homma ei leviäisi niille sijoilleen.
Onko nyt kaikkien osapuolten yhteisesti päätetty syyllinen selvillä, ei kai sentään, ei tämä ole yksin R.F:n syytä vaikka häntä kai pidetään yhtenä "pääluopiona" erityisesti hänen statuksensa vuoksi.
Kyse on kuitenkin monista seikoista joiden seuraukset yhdessä aiheuttavat tämän virallisen kovan linjanvedon josta syystä jotkut erotetut joutuvat kuka mitenkin kärsimään.
Tosin tässäkin on huomioitava sekin ryhmä joka erotetaan jonkin synninteon johdosta ja joka pyrkii tietyn ajan kuluessa takaisin, heistä moni hyväksyy tämän karttamisen ja kärsii siksi myös vähemmän ( aikaa) .

Pro et contra kirjoitti:tilanne joka on jatkunut tuolta 80-luvulta juontaa juurensa v.75 jälkeisistä tapahtumista joiden vuoksi linjaa tiukennettiin jotta homma ei leviäisi niille sijoilleen. - - Kyse on kuitenkin monista seikoista joiden seuraukset yhdessä aiheuttavat tämän virallisen kovan linjanvedon josta syystä jotkut erotetut joutuvat kuka mitenkin kärsimään.

Kuten itsekin rivien välissä toteat, kyse on omalta osaltaan siitä, että järjestö ei ole pystynyt elämään oman menneisyytensä kanssa, vaan on pyrkinyt häivyttämään sitä. Merkittävänä yksityiskohtana juurikin tämä Raymondin tapaus, jossa järjestöllä meni totaalisesti häntä koipien väliin, ja josta syystä karttamissääntöä tosiaan tiukennettiin.

Yksinkertaistettuna sitä tiukennettiin siksi, että järjestö pelkää totuutta [siitä itsestään]. Se taas on äärimmäisen epärehellistä.

Tosin tässäkin on huomioitava sekin ryhmä joka erotetaan jonkin synninteon johdosta ja joka pyrkii tietyn ajan kuluessa takaisin, heistä moni hyväksyy tämän karttamisen ja kärsii siksi myös vähemmän ( aikaa) .

He 'hyväksyvät' karttamisen, koska heillä ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Eiväthän he muuten pääsisi takaisin - perheensä ja 'ystäviensä' luokse.

Pro et contra kirjoitti:Näinpä, ja tämä tilanne joka on jatkunut tuolta 80-luvulta juontaa juurensa v.75 jälkeisistä tapahtumista...

Yksilöisitkö tarkemmin mihin tapahtumiin tuolla viittaat?

Onko nyt kaikkien osapuolten yhteisesti päätetty syyllinen selvillä, ei kai sentään, ei tämä ole yksin R.F:n syytä vaikka häntä kai pidetään yhtenä "pääluopiona" erityisesti hänen statuksensa vuoksi.

Jos RF:n CoC:n lukee, niin huomaa kuinka tuo ohjeen kiristys ja kielto entisten todistajien tapaamisen suhteen kirjailtiin vasta myöhemmin ja uunituoreena sitä sovellettiin taannehtivasti RF:ään.

Kyse on kuitenkin monista seikoista joiden seuraukset yhdessä aiheuttavat tämän virallisen kovan linjanvedon josta syystä jotkut erotetut joutuvat kuka mitenkin kärsimään.

Juu, moniin seikkoihin liittyi mm. pääkonttorin luopiovaino, jossa jopa (aamiaisella?) kehotettiin hankkimaan jokin harratus, omakohtaisen raamatuntutkimisen sijaan. Siinä jahdissa laitettiin mm. Gilead-koulun pomo matkoihinsa.

Tosin tässäkin on huomioitava sekin ryhmä joka erotetaan jonkin synninteon johdosta ja joka pyrkii tietyn ajan kuluessa takaisin, heistä moni hyväksyy tämän karttamisen ja kärsii siksi myös vähemmän ( aikaa) .

Kyseessä siis Vt-seuran ohjeiston rikkominen, toki sitäkin voi synniksi nimittää. Jos sulla riittää energiaa tolta saarnaamiselta, niin laita mulle esimerkiksi ne Raamatun UT:n jakeet, joilla naimattomien ja kihlaamattomien henkilöiden välinen vastikkeeton vaakamambo on kiellettävissä? Tai että röökistä saa monoa, mutta ei ahmattiudesta? Tai millä perusteella juopottelusta saa monoa pikaisesti jos se tapahtuu yleisellä paikalla, mutta suljetussa jt-piirissä voi huoletta juopotella loputtomiin ts kuolemaansa asti?

Se, että joku jt hyväksyy karttamisen ei ole yllätys, mielenhallinta on vahva voima ja Vt-.seura kiristää rikkojaa erottamisen uhalla. On myös niitä todistajia, jotka pitävät ohjetta luonnottomana. Sitten on tietysti Vt-seuran ulkopuolinen porukka joka pääosin pitänee karttamisohjetta ja -vaatimusta sairaana kultti-ilmiönä.

Pro et contra kirjoitti: Olen myös sitä mieltä että kun usko kuolee niin yhteinen pohja suhteen ylläpitämiseen ja kanssakäymiseen katoaa, jossainmäärin myös perheen sisällä.

Kyllä, mutta sen ei tarvitsisi mennä näin mikäli perheenjäsenet olisivat terveitä päästänsä. Miksi uskonasioista ylipäätään pitää tehdä niin iso numero. Miksi uskonkäsitysten eroavaisuudet tuottaa niin paljon päänvaivaa. Täysin turhaa.

Pro et contra kirjoitti: Uskomaan ei voi pakottaa ja jokaisen tulisi ymmärtää, myös vanhempien, etteivät he voi pakottaa rangaistuskeinoin aikuista lastaan uskomaan. Koko ajatus siitä että rangaistaan karttamalla uskon puutteesta on täysin absurdi ajatus.

Ja jos vielä tarkennetaan hieman; sillä, uskotko jumalaan vielä jt-eron jälkeenkin ei ole mitään tekemistä. Ei liikuta lahkolaisia, karttavat silti. Mutta hetkonen, tuomitsetko tässä karttamisen? Mä olen saanut käsityksen että pidät karttamista kohtuullisena.

Pro et contra kirjoitti: Jokainen palstalle kirjoitteleva kirjoittaa omasta kokemusmaailmastaan ja omista lähtökohdistaan joista käy ilmi myös hajonta, kaikkien kokemukset esim. karttamisesta eivät ole samanlaisia kuten eivät ne syytkään joiden johdosta on päätynyt "kartettavan asemaan".

Entisellä JT:llä on satapäin kokemusta myös muista jt-perheistä jotka karttavat perheenjäseniään. Ei siis rajoitu vain omaan perheeseen nämä kokemukset tällä palstalla. Sitä karttamislaiffia meinaan saa seurailla vierestä koko jt-elämän. Siitä pitää huolen ympärillään oleva jt-verkosto.

Jehovan Todistajissa on ollut aina tämä piirre.

Kuinka koville ottaakaan, kun joku perheestä päättää lähteä omille teille. Kuinka kova paikka se on meille, jotka haluamme pitää Jehovasta kiinni.

Opin sen jo hyvin lapsena. Kuinka kova paikka se on meille, jotka olemme Jehovan järjestössä. Joku haluaa kääntää selkänsä meille. Yksi meidän perheen jäsen. Ystäväni. Aviopuolisoni. Lapseni. Me, jotka olemme Tosi Jehovan Todistajia, kestämme kyllä sen.

Kun joku meidän rakkaistamme päättää, että hän ei enää ole kanssamme.

Ja me saamme tukea Veljesseuralta. Jos joku meistä luopuu, luopukoon.

BocaHontas kirjoitti:Kuinka koville ottaakaan, kun joku perheestä päättää lähteä omille teille. Kuinka kova paikka se on meille, jotka haluamme pitää Jehovasta kiinni.

Ja mikä tärkein, retorisluonteinen, kysymys: kuinka turhaa onkaan sotkea ihmissuhteet ja uskonto.

Opin sen jo hyvin lapsena. Kuinka kova paikka se on meille, jotka olemme Jehovan järjestössä. Joku haluaa kääntää selkänsä meille. Yksi meidän perheen jäsen. Ystäväni. Aviopuolisoni. Lapseni.

Kova paikka se varmasti onkin. Vielä sitäkin kovempi paikka epäterveissä uskonnoissa on käsitellä hylkäämis- ja karttamisoppia rehellisesti. Lähtijät eivät käännä kenellekään selkäänsä. Lähtijöillä ei ole hylkäämis- ja karttamisoppia. Selkä kääntyy uskonnon ja sen jäsenten toimesta.

Kun joku meidän rakkaistamme päättää, että hän ei enää ole kanssamme.

Sen päätöksen takana on vain ja ainoastaan uskonto, ei lähtijä. Tätä ei narsistinen ja epäterve uskonnollisuus pysty myöntämään, vaikka kyse on lastentarhatason logiikasta. Epäterve uskonnollisuus sokeuttaa ja aiheuttaa sitä kautta mittaamatonta inhimillistä kärsimystä.



Jehovan todistajat karttavat lähtijöitä ainoastaan järjestön säännön takia. Ilman erityistä sääntöä, hylkäämisestä ja karttamisesta, Jehovan todistajat olisivat lähtijöiden kanssa tekemisissä siinä missä muissakin, terveemmissä, uskonnoissa ollaan.

Totuuden ei myöskään ole koskaan tarvetta pelätä lähtijöitä. Sen ei tarvitse pelätä mitään. Jos Totuus™ pelkää, se kertoo kaiken sen luotettavuudesta.

Kun joku meidän rakkaistamme päättää, että hän ei enää ole kanssamme.

Tällainen lause on manipuloinnin tulos. Kukaan rakkaistamme ei päätä ettei tämä ole enään "kanssamme". Hienoa sanakikkailua toki, kun sen voi tulkita kahdella tavalla.Ainoa mistä tämä luopuu, on kyseisen uskonnon harjoittaminen,ei mistään muusta.

Ei kukaan luovu järjestöstä erotessa isästään, äidistään, sisaruksistaan , läheisistä tai ystävistä.

Esimerkki:

Pirkko oli kirjayhdistyksen jäsen ja tilasi kotivinkki lehteä kestotilauksena. Pirkko päätti tilauksen ja erosi jäsenyydestä.
Muut lähituttavina olevat kirjayhdistyksen jäsenet ja kotivinkin tilaajat uhriutuvat sanoen : "Kun joku meidän rakkaistamme päättää, että hän ei enää ole kanssamme". ( Eivätkä enään edes moikkaa ystäväänsä pirkkoa.) jatkaen : "Jos joku meistä luopuu, luopukoon".

Näin kävi pirkolle. Pirkko päätti kestotilauksen mutta häntä syytettiin ystäviensä jättämisestä.
Pirkko ei jättänyt ystäviänsä eikä muita kotivinkin tilaajia, perui ainoastaan oman lehden ja jäsenyytensä, mikään muu ei normaalissa maailmassa muutu.

2

Petri tilasi myös kotivinkkiä kirjayhdistyksen jäsenenä. Hän ei maksanut laskua. Yhtiö perui hänen jäsenyytensä ja kestotilauksensa, rangaistuksena kaikki muut kotivinkkilehden tilaajat karttavat häntä.

Ovelasti järjestö yrittää kääntää kyllä itsensä uhriksi.

Jos joku meistä luopuu, luopukoon.

Väärin. Jos joku Vartiotornijärjestöstä luopuu, luopukoon, ilman mitään ihmissuhde kiristyksiä tai sanktioita.

Veli-Hopea kirjoitti:Ei kukaan luovu järjestöstä erotessa isästään, äidistään, sisaruksistaan , läheisistä tai ystävistä.

Esimerkki:

Pirkko oli kirjayhdistyksen jäsen ja tilasi kotivinkki lehteä kestotilauksena. Pirkko päätti tilauksen ja erosi jäsenyydestä.
Muut lähituttavina olevat kirjayhdistyksen jäsenet ja kotivinkin tilaajat uhriutuvat sanoen : "Kun joku meidän rakkaistamme päättää, että hän ei enää ole kanssamme". ( Eivätkä enään edes moikkaa ystäväänsä pirkkoa.) jatkaen : "Jos joku meistä luopuu, luopukoon".

Näin kävi pirkolle. Pirkko päätti kestotilauksen mutta häntä syytettiin ystäviensä jättämisestä.
Pirkko ei jättänyt ystäviänsä eikä muita kotivinkin tilaajia, perui ainoastaan oman lehden ja jäsenyytensä, mikään muu ei normaalissa maailmassa muutu.

2

Petri tilasi myös kotivinkkiä kirjayhdistyksen jäsenenä. Hän ei maksanut laskua. Yhtiö perui hänen jäsenyytensä ja kestotilauksensa, rangaistuksena kaikki muut kotivinkkilehden tilaajat karttavat häntä.

Ovelasti järjestö yrittää kääntää kyllä itsensä uhriksi.

Yksi analogia voisi olla kaksi lasta hiekkalaatikolla.

Hiekkalaatikolla leikitään vain lapsen a säännöillä. Sääntöihin kuuluu, että jos ei leiki sääntöjen mukaan, ei saa leikkiä ollenkaan ja joutuu lähtemään hiekkalaatikolta. Lapsi b kyllästyy jossain vaiheessa leikkimään pelkästään lapsen a säännöillä, ja lähtee keinumaan. Voiko lapsi a ottaa perustellusti uhrin roolin ja alkaa itkemään, että hänet jätettiin leikkimään yksin?

Voiko lapsi a ottaa perustellusti uhrin roolin ja alkaa itkemään, että hänet jätettiin leikkimään yksin?

Auta armias mikä haloo tulee jos lapsi a nähdäänkin hetken päästä keinumassa lapsi b kanssa.

Tulee prkl tukkapöllyä ja joku rankkari.

Jokatapauksessa minä en leiki uskontoleikkiä enään jehovantodistajien kanssa, mutta kaikki muu leikki käy. Mennään vaikka pelaamaan sulkapalloa?

Lueskelin JWsurveyn artikkelin kommentteja tähän aiheeseen liittyen. Siellä joku kertoi haluavansa lähteä järjestöstä, mutta ei voi, koska karttaminen ja menetykset pelottavat. Ja jotkut vielä kehtaavat väittää ettei karttamis- ja hylkäämissäännössä olisi kyse pakottamisesta. Se on psykologista pakottamista käsitteen kaikessa merkityksessä.

Tuli tästä myös mieleen järjestön perustelut erottamista ja karttamista koskien. Järjestön mukaan näillä käytännöillä pidetään seurakunta puhtaana. Todellisuudessa käytännöt eivät kuitenkaan takaa seurakunnan puhtautta, vaan kuten ylläoleva komentti osoittaa, ne pakottavat pysymään järjestössä niitäkin, jotka eivät usko siihen.

Tony kirjoitti:Lueskelin JWsurveyn artikkelin kommentteja tähän aiheeseen liittyen. Siellä joku kertoi haluavansa lähteä järjestöstä, mutta ei voi, koska karttaminen ja menetykset pelottavat. Ja jotkut vielä kehtaavat väittää ettei karttamis- ja hylkäämissäännössä olisi kyse pakottamisesta. Se on psykologista pakottamista käsitteen kaikessa merkityksessä.

Tuli tästä myös mieleen järjestön perustelut erottamista ja karttamista koskien. Järjestön mukaan näillä käytännöillä pidetään seurakunta puhtaana. Todellisuudessa käytännöt eivät kuitenkaan takaa seurakunnan puhtautta, vaan kuten ylläoleva komentti osoittaa, ne pakottavat pysymään järjestössä niitäkin, jotka eivät usko siihen.

Miellän tämän faktaksi, kunnes toisin todistetaan. Kyllä siellä pelosta ollaan kirjoilla hyvin monesti.Eihän sitä tarvi kun ympärille vilkaista niin löytyy useampi mukanaroikkuja jotka haukkuvat koko homman olevan ihan perseestä, mutta eivät irtoa koska pelko ja läheiset.

Järjestön mukaan näillä käytännöillä pidetään seurakunta puhtaana.

heheh ja lolol niinpähän ne kovin ovat.