Markku Meilo kirjoitti:Epäilemättä tuollaista opetusta antavan [--]
Silloin seurataan muiden maailmankatsomusta, eikä kehitetä enää omaansa käyttäen laajaa skaalaa mielipiteitä. Mainitsemasi ei ole oma näkemykseni hengellisyydestä sillä siitä on minulle kaksi versiota. Toiseen kuuluu Jumala/uskonto ja toiseen ei.
Se tosin on hyvä kysymys että voiko kukaan oikeasti olla hengellinen uskonnollisesti / Jumalaa rakastava? Siinä tapauksessahan pitäisi ensin päättää mikä jumala ja mikä on hänen kirjansa tai muu lähde josta hänestä löytää tietoa. Toiseksi kyseinen opus tulisi 100% hyväksyä sillä miten voi rakastaa jos se kuvottaa mitä jumalasi edustaa? Sitä ei voi vain olla että "no tuo on kuvaannollinen", "tuo tulkitaan tahallaan väärin". Uskonto on sitten oma asiansa joka on organisoitua jumalallisen maailmankatsomuksen harjoittamista ja tästä organisoitumisesta suuri osa maailman ongelmista johtuu. Asioita ei voi sisäisesti muuttaa enää vaan se on ulkoistettu muille.
Toinen on se että hengellisyys tulee terminä määritellä. Jos kyseessä on uskonnollinen hengellisyys niin silloin alkuperäinen argumenttisi kirjojen sisältämästä jumalaisesta lähteestä on oikeaan suuntaan. Jos taas kyseessä on enemmänkin ateistinen hengellisyys, jossa prosessi alkaa ihmisestä itsestään eikä jumalasta niin asiaa tulisi lähestyä eri kantilta; täysin ilman uskontoa.
Itselleni hengellisyys nykyään tarkoittaa itsensä jatkuvaa kehittämistä elämän jokaisella osa-alueella, mukaan lukien muiden hyväksyminen. Siihen ei myöskään tarvita jumalallista olemusta, sen läsnäoloa tai olemassa olemista eikä myöskään uskontoa. Koen että olen hyvin "hengellinen" ihminen vaikka olen ateisti. Kait siitä voisi käyttää yleistä termiä "filosofia" nyt kun tarkemmin tässä miettii, koska se varmaan vastaa lähiten sitä mitä minä tarkoitan. Suuri osa todistajista eivät siis ole "hengellisiä", eli filosofioi ja tätä kautta uusiudu ja kasva ihmisinä. He tekevät mitä käsketään ja siihen käytetään ainoaa materiaalia joka heihin tehoaa. Muuta ei saa edes hirveämmin käyttää, ei edes heidän omaa vanhaansa.
Se täytyy lisätä vielä että vaikka Pyhillä kirjoilla on paljon pahaa materiaalia sanottavana niin itse myös pidän joistain katkelmista. Siellä on myös hyvää viisauttakin seassa eikä tule unohtaa historiallista arvoa. En silti usko että ainut joka niitä viisauksia on kirjoittanut tarvitsee olla jumalaista alkuperää. Ihan inhimillisiltä ne kuulostavat, esim. "tee muille mitä haluat itselle tehtävän" (kultainen sääntö), "niin makaat miten petaat", "kun käyt paskalla, peitä tarpeesi". Näin ulkomuistista heitettynä perus ajatukset.
