Vieras kirjoitti:Mihin käsitys suomalaisesta yhteiskunnasta perustuu ? Ja lahkokäsitys, joka siis Suomessa ei ole osa yhteiskuntaa (mutta siihen kyllä lahko pyrkii).
Äänestys on lain mukaan salainen, ainakin osin kuvattua syrjintää poistaakseen. Suomessa oli sisällissota 1918, joka oli raakaa politiikkaa. Arvioiko pehmoluopio siitä edistytyn ? Kristityn velvollisuus on siinä rakkauden osoittaminen.
Kuitenkin lahko toimi Suomessa jo tuolloin, sen keinot ovat olleet osoittaa sormella, ottaa jäseneksi ne jotka tottelevat ja valvoa heitä sekä erottaa kun niin sattuu. Miksei se sitten toimi vastauksena suomalaisen yhteiskunnan vikoihin, jos se sellainen yritys Pehmoluopion mielestä on ?
Miten Pehmoluopio osoittaa, että suomessa vallitsisi jonkinlainen "huhumyllykarkottaminen", ensimmäinen kerta kun tällaista kuulenkaan.
Mitä se käytännössä tarkoittaa ?
Mitä Pehmuoluopio itse on tehnyt yhteiskuntaa parantaakseen ? (kun on tässä yhteiskunta otettu puheeksi)
Jatkan: Siis esimerkiksi ne tilanteet, joissa Jehovan todistaja joutuu nokatusten yhteiskunnan kanssa voivat tapahtua ihan hyvin ex-JT:lle tai kenelle tahansa. Ei minua "huvita" lipun tervehtiminen, kansallismielisyys tai pakkouskonnollisuus. Varsin montaa ei kiinnosta tappaminen kansalaistaitona. Näin toimimalla joutuu nokatusten valtakulttuurin kanssa, valtakulttuuri pakottaa näihin asioihin tai ainakin voimakkaasti kehottaa.
Minua ei kiinnosta myöskään kulttuurin pääosana materiaalinen hyvinvointi ekologista kestävyyttä uhmaten.
Huhumyllykarkottaminen on käytössä monellakin työpaikalla osana kiusauskulttuuria. Kiusattu eristetään ihmisistä ja tiedoista.
Minä näen, että yhteinen ongelma yhteiskunnan ja Jehovien kanssa on lahkorakenne. Jehovan todistajat kokevat, että maailma vastustaa heitä, Suomen koko olemassaolon idea perustuu siihen, että Venäjän valtio haluaa kaapata meidät orjikseen. Ulkoisella uhalla perustellaan sisäinen yhdenmukaistaminen. Lopputulos on siis aina yhdenmukaistaminen.
Parasta, mitä minä olen tähän mennessä pystynyt keksimään on anarko-individualismi, valtarakenteiden keikauttaminen ympäri. Ei se ole epäkristillistä, sillä Jeesus sanoi, että suurin on pienin ja pienin on suurin, se, joka haluaa olla johtaja, täytyy olla kaikkien palvelija.
Minua myös kiinnostaa Jeesuksen harvoin esille otettu vertaus epävanhurskaasta taloudenhoitajasta, joka teki hyvää sillä odotteella, että siitä koituisi itselle hyötyä.
Eli siihen kysymykseen, mitä minä teen yhteiskunnan parantamiseksi: Teen hyvää ihmisille ja palvelen heitä sillä odotteella, että kun hyvää tekee tarpeeksi muille, sitä rupeaa koitumaan myös omalle osalle.
