Miksi raamattu ei puhu mitään aivoista?

[Jaakko Ahvenainen]

Olenko mielestäsi tyhmempi kuin sinä, kun en ymmärrä uskoasi, josta et ole oikein mitään kertonut?

Ei, hyvä tavaton, et suinkaan, enkä Sinuun edes viitannut, mutta vilkaisehan tuon pitkän kommenttisi, mihin palaan (suon nyt ajattelulleni peienen levon) jälkeistä tekstiä, sekä niitä, mitä aiemmin on esitetty esim. tässä ketjussa.

[Jaakko Ahvenainen]

Jaska: mitä ihmeellistä on vesipyörteissä?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesipy%C3%B6rre

Vaikka ne lähtevät samasta pisteestä ja vaikka virtaus ja ilmanpaine ovat samat, kulkevat saman matkan, kohtaavat samat esteet, yksikään niistä ei ole samanlainen. Miksi?

[Raimo Mylly]

Mainitsemasi asiat eivät pysy samanlaisina vaan vaihtelevat jatkuvasti. Se saa aikaan vaihtelun myös pyörteissä.

[Jaakko Ahvenainen]

Missä vaiheessa olisi pakko huutaa jumaluuksia apuun?

Rami, älä irroita tekstiä kontekstistaan. Viittasin juutalaiseen käsitykseen ja noihin aikoihin yleensäkin. Voidaanko nyt sanoa: "Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa". Turmiollinen ja iljettävä on heidän väärä menonsa; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on." (Ps. 53:1)!
Voidaan toki, mutta onko se totta?

[Vieras]

""Vaikka ne lähtevät samasta pisteestä ""
-Ei kai ne samasta pisteestä lähde. Elinkustannusindeksiähän mitataan pisteillä.

Vesihän on kivaa helisemään ja poreilemaan. Rauhoittaa ja inspiroi, kastelee ja virkistää. Sikäli kuitenkin kuin fysiikka tunnetaan, niin sen mukaan se vesi liikkuu. Ihmeitä saisi aikaiseksi jos muuta pystyisi todistamaan.

[Jaakko Ahvenainen]

Missä vaiheessa olisi pakko huutaa jumaluuksia apuun?

Tuskin aivan alkuvaiheessa, eikös siitä alkuun mennyt peräti viisi päivää ennen ihmistä, mutta tuo Marsin ja Telluksen paikanvaihto. Hauska ajatusleikki.
Mistä muuten tiedämme, etteikö Marsissa olisi ollut fyysistä elämää?

[Raimo Mylly]

Missä vaiheessa olisi pakko huutaa jumaluuksia apuun?

Rami, älä irroita tekstiä kontekstistaan. Viittasin juutalaiseen käsitykseen ja noihin aikoihin yleensäkin. Voidaanko nyt sanoa: "Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa". Turmiollinen ja iljettävä on heidän väärä menonsa; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on." (Ps. 53:1)!
Voidaan toki, mutta onko se totta?

Jos tarkoitat sitä, ettei juutalaisuuden aikana ollut tuon ajan tietämyksen perusteella mahdollista olla ateisti, niin tässäkin olen hieman eri linjoilla. Perusteluni:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Theodoros_Jumalaton
Mutta vaikeampaa se toki silloin oli ja siitä olemme samaa mieltä.

[Filippos]

Filippos: miten ihmeessä voit esittää edes teoreettisesti jumaluuden alkuräjähdyksen alkuunpanijaksi?
Alkuräjähdysteorian mukaan MITÄÄN ei ole ollut olemassa singulariteetin ulkopuolella - ei edes jumaluutta. Jos olisi ei singulariteettiin perustuva alkuräjähdysteoria voisi olla sellainen kuin on. Jos taas jumala oli singulariteetin sisällä, se olisi silloin vain alkuräjähdyksestä alkunsa saanut, ei sen aikaansaaja. Pienessä pisteessä elänyt singulariteetin jumaluus tuntuu muutenkin kovin omistuiselta ajatukselta.

Tuo olikin kömpelö yritys tulla vastaan jumalaan uskovia. Heti seuraavaksi esitin, että tuo jumaluus olisi turhake, jolla ei missään tapauksessa olisi mitään virkaa. "Jumala" tai "jokin" laittoi alkuräjähdyksen liikkeelle - en ota tuossa kantaa siihen, mikä tuo "Jumala" on.

Singulariteetin ongelman ratkaisuksi on esitetty säieteorioita, jotka yhdistävät kvanttiteorian gravitaatioon ja suhteellisuusteoriaan.

Tässä omaa tämänhetkistä tulkintaani mokomista:
Kun ne kaikkein pienimmät hiukkaset ovatkin vain avaruudessa itsessään muodostuneita yksiulotteisia säikeitä, selittäisi se hyvin paljon vanhaan fysiikan teoriaan sisältyvää "mystiikkaa". Eli käytännössä kaikki materia, mitä nyt näemme, ei ole mitään muuta kuin poimuilla olevaa avaruutta. Energiakvantit olisivat vain avaruuden itsensä aaltoja. Ei yksinkertaisesti ole mitään muuta olemassa, kuin avaruus, joka on itsessään poimuttunut - säieittöytynyt - ja noiden meidän mittakaavassamme erittäin, erittäin pienten avaruuden säikeiden kasautuminen sinne tänne pitkin kaikkeutta muodostaa sitä, mitä me tunnemme massana.
Tämä ratkaisee singulariteetin ongelman sillä, että jos kaikki massa on vain avaruuden itsensä poimuja (kuten vaikka rypyt lakanoissa), niin niiden riittävän suuri kasautuminen samaan paikkaan aiheuttaa vain avaruuden säikeiden (ts. materian) hajoamisen nollaulotteiseksi pisteeksi, jossa myös aika on pysähtynyt - ts. olemattomuudeksi. Muodostuu vain täysin vailla ulottuvuuksia oleva olemattomuuden piste avaruuteen, joka vuorovaikuttaa ulospäin samalla tavalla, kuin singulariteetissa oleva massa ja sen vuoksi myös näyttää siltä.

Eli toisinsanoen massa ylipäätään on vain ja ainoastaan avaruuden itsensä muodostamia säikeitä eli itse avaruus kaareutuu (rypyttyy), joiden paljoudesta muodostuu massa ja kaikki universumissamme.

[Raimo Mylly]

Nyt on pakko laittaa taas mietintämyssä tähän tyhmään päähän ja koittaa keksiä jotain vastaan väitettävää.

[Filippos]

Eli me kaikki ollaan vaan mahottoman monen rypyn läjiä, jotka viipottaa menemään ryppyjä täynnä olevassa avaruudessa.

[Raimo Mylly]

Eli me kaikki ollaan vaan mahottoman monen rypyn läjiä, jotka viipottaa menemään ryppyjä täynnä olevassa avaruudessa.

Täh... tunnetkos sinä mun vaimoni vai?

[Raimo Mylly]

Tämä ratkaisee singulariteetin ongelman sillä, että jos kaikki massa on vain avaruuden itsensä poimuja (kuten vaikka rypyt lakanoissa), niin niiden riittävän suuri kasautuminen samaan paikkaan aiheuttaa vain avaruuden säikeiden (ts. materian) hajoamisen nollaulotteiseksi pisteeksi, jossa myös aika on pysähtynyt - ts. olemattomuudeksi. Muodostuu vain täysin vailla ulottuvuuksia oleva olemattomuuden piste avaruuteen, joka vuorovaikuttaa ulospäin samalla tavalla, kuin singulariteetissa oleva massa ja sen vuoksi myös näyttää siltä.

Millaisella teorialla selität gravitaatiovoiman tuossa olemattomuuden pisteessä?

[Raimo Mylly]

Tuli mieleeni vielä edellisiin liittymätön kysymys.
Voiko singulariteetti pitää sisällään enemmän tilaa kuin on ainetta sen täyttämiseen?

[Filippos]

Eli me kaikki ollaan vaan mahottoman monen rypyn läjiä, jotka viipottaa menemään ryppyjä täynnä olevassa avaruudessa.

Täh... tunnetkos sinä mun vaimoni vai?

En ole saanut osakseni kunniaa tutustua vaimoosi.

[Filippos]

Tämä ratkaisee singulariteetin ongelman sillä, että jos kaikki massa on vain avaruuden itsensä poimuja (kuten vaikka rypyt lakanoissa), niin niiden riittävän suuri kasautuminen samaan paikkaan aiheuttaa vain avaruuden säikeiden (ts. materian) hajoamisen nollaulotteiseksi pisteeksi, jossa myös aika on pysähtynyt - ts. olemattomuudeksi. Muodostuu vain täysin vailla ulottuvuuksia oleva olemattomuuden piste avaruuteen, joka vuorovaikuttaa ulospäin samalla tavalla, kuin singulariteetissa oleva massa ja sen vuoksi myös näyttää siltä.

Millaisella teorialla selität gravitaatiovoiman tuossa olemattomuuden pisteessä?

Jos jatkan lakana-mielikuvalla:
Massa on eri ulottuvuuksissa, kuin meidän tuntemamme. Samalla tavoin kuin lakanan (joka on 2-ulottuvuuksinen) rypyt olet kerännyt nyrkkiisi lakanan päälle puristaen. Se osa lakanasta, joka ei ole enää sängyn päällä 2-ulotteisessa tasossa, on edelleen kolmannessa ulottuvuudessa tason yläpuolella. Tuossa 2 ulotteisessa lakanassa olevat aallot ovat kolmannessa ulottuvuudessa, jota ei 2-ulotteisessa lakanan maailmassa voi nähdä. Näin myös meidän kolme ulotteisen avaruuden rypyt ovat muissa ulottuvuuksissa, joiden havainnointiin meidän aistimme eivät suoraan kykene.

Tätä Einstein tarkoitti gravitaatio-aalloilla: Nuo aallot ovat itse sen kolmiulotteisen avaruuden aaltoja, joita ei voi havainnoida itse avaruudessa, koska ne ovat muissa ulottuvuuksissa. Matemaattisesti tuo asia voidaan kuitenkin esittää helposti, luomalla esimerkiksi useampiulotteisia vektoreita, joita luonnollisesti on hyvin vaikea havainnollistaa kolmiulotteiseen maailmaan mukautuneiden aistiemme avulla.