Veljesseura.org

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Monilla muilla kartetuilla on tapana menetellä toisin. He eivät välttämättä jää rapakkoon makaamaan, vaan pyrkiytyvät siitä irti mitä pikemmin. Että minua etoo tämäö itsesäälissä piehtarointi. Ellei siitä eroon pääse, ei tulevaisuuskaan liene ylen loistoisa, vaikka muuten mukavasti menisikin.

Tulisiko minun muka ryhtyä todistajaksi tämän ymmärtääksen, ei helkkarissa, vaikka kiljuen vastaanottaisivatkin. Ihanko tosissaan noin pöllöä esität(te).

Jep, pyrkiydyin terapeutin avulla kolme vuotta pois Jehovan todistaja -lapsuudesta. Etoo sinua tai ei etoo, minulle tapahtui kyseinen mindfuck kolmevuotiaana, joten jatkan Jehovan todistajien parissa loppuikäni. Tulevaisuus ei ehkä liene ylen loistoisa, mutta minä en todellakaan ole sitä itse valinnut F*ck 'em.

Vieraas kirjoitti:Jep, pyrkiydyin terapeutin avulla kolme vuotta pois Jehovan todistaja -lapsuudesta. Etoo sinua tai ei etoo, minulle tapahtui kyseinen mindfuck kolmevuotiaana, joten jatkan Jehovan todistajien parissa loppuikäni. Tulevaisuus ei ehkä liene ylen loistoisa, mutta minä en todellakaan ole sitä itse valinnut F*ck 'em.

Vain kolme vuotta terapiassa. Monilla on mennyt pidempäänkin ilman todistajalapsuutta, jote ei aihetta vetää herneitä nenuun. Todistajuudesta erkaantuneet eivät todellakaan ole ainoa karttamista kokeneiden populaatio.

Lähdit kuitenkin pyrkiytymään eteen päin. Et jäänyt lapsuutesi traumoissa rämpimään. Hyvä näin Toki ne vaikuttavat loppuiän, mutta niiden kanssa oppii selviytymään tästä elämästä. En edelleenkään aio todistajaksi ryhtyä, voidakseni karttamisen ihanuutta kokea.

Kukaan ei voi pyyhkiä pois lapsuuttaan, mutta sen kanssa voi oppia elämään.

SuurinBabylon kirjoitti:Kukaan ei voi pyyhkiä pois lapsuuttaan, mutta sen kanssa voi oppia elämään.

Komppaan.

Traumaattiset tapahtumat on mahdollista muuttaa historiaksi, jolloin niiden merkitys heikkenee - jopa häviää.

SonOfJesus kirjoitti:Traumaattiset tapahtumat on mahdollista muuttaa historiaksi, jolloin niiden merkitys heikkenee - jopa häviää.

Niinkö?

Kyllä. Se on yleensä terapian tarkoitus.

SonOfJesus kirjoitti:Kyllä. Se on yleensä terapian tarkoitus.

Damn. Meni v*tuiksi kohdallani. Mitä sen jälkeen?

Vieraas kirjoitti:Damn. Meni v*tuiksi kohdallani. Mitä sen jälkeen?

Yksi olut, ei enempää. Pitkään ja hartaasti otettuna. Muitakin vaihtoehtoja on, mutta niitä tuumiessa.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti: Tulisiko minun muka ryhtyä todistajaksi tämän ymmärtääksen, ei helkkarissa, vaikka kiljuen vastaanottaisivatkin. Ihanko tosissaan noin pöllöä esität(te). :shock:

Eihän toki.

Ethän sinä paljon empatiaa jakanut tuolla yleistä osioissa niillekään, jotka armeijassa valittivat kuumemittarin työntämisestä perseeseen.

Kysymys lienee aivan persoonakohtaisesta kyvyttymyydestä tuntea empatiaa. Jaakko "kova" Ahvenainen on nyt vaan hieman empatiarajoitteinen ihminen käsitykseni mukaan.

Mitä tulee siihen onko mielipiteilläsi merkitystä? Niillä ei ole mitään merkitystä ainakaan minulle. Olet empatiaköyhä asianharrastaja, et muuta. Mielipiteesi saat aivan vapasti pitää ja esittää.

KN

Jaakolle. Erot jeppuerossa ja maailmallisen ihmisen menettäessä ystävänsä on esimerkiksi tällaisia:

- ollessasi jeppueronnut kannat mahdollisesti syyllisyyttä siitä että vika oli sinun, plus ehkä pelkoa siitä että jos ne sittenkin ovat oikeassa.
- maailmallisena vain "joudut" siihen tilanteeseen että menetät ystäväsi. Se ei ole minkään lahkon sinulle suorittama kostotoimenpide.
- jeppuna joudut ehkä läpikäymään syyllistävät oikeuskomiteat, jossa sinut todetaan pahaksi ihmiseksi, jonka rukouksiakaan ei jumala enää kuuntele
- tiedät että popula edelleenkin haluaisi olla kanssasi tekemisissä, säännöt ei vaan anna periks.

Esimerkiksi tuollaisista syistä me exät ollaan vähän eri tilanteessa...

KN kirjoitti:Ethän sinä paljon empatiaa jakanut tuolla yleistä osioissa niillekään, jotka armeijassa valittivat kuumemittarin työntämisestä perseeseen.

No en. Lienetkö edes armeijaa käynyt, jos, käsityksiisi en voi yhtyä. Kumpi on oleellisempaa, kuumeen mittaaminen vai sen mittaamatta jättäminen? Vaan, ellet ole intissä ollut ymmärrän toki tämän lastentarhahössötyksen.

Kysymys lienee aivan persoonakohtaisesta kyvyttymyydestä tuntea empatiaa. Jaakko "kova" Ahvenainen on nyt vaan hieman empatiarajoitteinen ihminen käsitykseni mukaan.

Herra tulkitsee, kuten herra tahtoo.

Mitä tulee siihen onko mielipiteilläsi merkitystä? Niillä ei ole mitään merkitystä ainakaan minulle. Olet empatiaköyhä asianharrastaja, et muuta. Mielipiteesi saat aivan vapasti pitää ja esittää.
KN

Minulle on niin ikään aivan sama, kumpi pää siellä turisee. Mitä mielipiteisiini tulee, niihin Sinulla on perin vähän vaikutusvaltaa. Pussataan, kun tavataan.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Minulle on niin ikään aivan sama, kumpi pää siellä turisee. Mitä mielipiteisiini tulee, niihin Sinulla on perin vähän vaikutusvaltaa. Pussataan, kun tavataan.

Minusta on hienoa, että molemmilla on täsmälleen sama käsitys toisistaan. Sinä olet minulle nolla ja minä olen sinulle nolla ;-)

Tuon pussaamisen jätän väliin, mutta jos haluat, niin voit aivan vapaasti pussata ketä tahansa muuta miestä, jota himoitset.

KN

SuurinBabylon kirjoitti:Miksi roikkua mukana "ystävien" takia, jotka eivät hyväksy sinua omana itsenäsi? Eikö ole äärimmäisen raskasta esittää jotain muuta, kuin mitä on? Mitä arvoa on tälläisten sukulaisten ja "ystävien" hyväksynnällä? Ei mitään.

Olen eri mieltä. Mitä järkeä on kadottaa koko sosiaalista ympäristöä ja historiaansa heittäytyen täysin tyhjän päälle. Ei mitään.
Ehdollistettukin hyväksyminen ja sosiaalisuus on parempaa kuin täysi tyhjyys. Oma näkemykseni on että ensin kannattaa rakentaa edes jonkinlainen sosiaalinen suojaverkko alleen ennen tuntemattomaan heittäytymistään. Potkaisu tuntemattomaan on vienyt monelta x:ltä hengen (huom! Jaakko) eikä omaehtoinen heittäytyminen ole lainkaan sen turvallisempaa.

Aivopesu jota lahko harjoittaa on poikkeuksellisen rankkaa henkistä mankelointia eikä noita solmuja kykene avaamaan edes nykyiset pääekspertit. Tuohon ikävään tosiasiaan ja tilanteeseenhan koitettiin Kartetuissa löytää parannuskeinoja. Niitä vain ei löydy eikä sellaisia asiantuntijoita kasva joka oksalla jotka osaisivat auttaa (huom! Jaakko).

Käärmis totesi että tilanne on hankala jos on uskonut tuohon lahkosoopaan. No kutakuinkin jokainen siihen kuulunut on niin tehnyt. Käärmis on itse harvinaunen poikkeus. Samoin lyhytaikainen käänynnäisyys on helpompi unohtaa ja jättää taakseen kuin pienestä lapsesta saakka eletty elämä Ainoassa Oikeassa Totuudessa.

-theos-

En ainakaan törmänny että joku olis ottanu kantaa tohon topicin otsikkoon. Siltä varalta että jos joku on otsikon kanssa samaa mieltä, kertoisin pari asiaa:

1) Olemmekin välillä riitaisan tuntuisia. Johtunee siitä että kirjoittajat ovat exiä, vielä jehovantodistajia, whatever mutteivät todellakaan mitään yhtenäistä joukkoa. Meillä kaikilla on omat syymme kirjoitella tänne, siitä mielipiteiden kirjo.
2) Todellakin olemme organisoimattomia. Ei ole mitään kansainvälistä luopioiden organisaatiota, saati paikallista. Pääsääntöisesti kirjoittajilaa ei ole mitään muuta kontekstia asiaan kuin kiinnostus kommentoida jotakin. Olisin huolestunut jos olisimme organisoituneet jotenkin...